Miten te työstätte itsetuntoanne, miten pidätte itseänne arvossa?

Elämä on nyt heitellyt niin, että nämä asiat on minulta aivan hukassa.



Miehen uskottomuus, lapsen erityisongelmat ja omat työnsaantivaikeudet ovat vetäneet minut niin maahan, etten enää tiedä, miten täältä nousta.



Uskottomuus vei luoton, ei vain mieheen, mutta kaikkiin muihinkin ja vaikka olemme siitä yhdessä päässeet "yli", sen henkilökohtaiset vaikutukset minuun ovat voimakkaat.



Tunnen perättömän ja tuskaisan mustasukkaisuuden elävän minussa, samoin epäluottamuksen kaikkiin ihmisiin ja elämään yleensä.



Kun vain jostain löytäisin sen valonsäteen, joka ohjaisi minut uudelle, paremmalle tielle, nyt vain haparoin pimeydessä loputtomiin, merkitykseni menettäneenä:(