Ahdistaa miehen alkoholin juonti.
Tiedän että ei auta purkaa tänne ahdistusta. Mutta ei ole ketään kenelle voisin puhuakaan. Muuten niin mukava mies, mutta pulloon pitää aina tarttua kun " löytyy joku hyvä syy" . Aina kun vapaa alkaa ym.
Kommentit (25)
Voisin hyvin olla miehesi, paitsi että minun vaimo ei minua kehu. Raivoaa vaan. Toki teki sitä ennen kuin aloin juomaankaan, joten eipä siinä eroa. Ota rennosti, ei tämä niin vakavaa ole.
Kerro miehellesi että asia on sinulle ongelma. Voisitte hakea yhdessä sinulle jotain terapiaa tms. Jos mies on hyvä niin tukee sinua.
Koita saada puhuttua järkeä, että alkoholi ei ole arkijuoma. Eikä sitä oikeastaan pitäisi käyttää edes joka ikinen viikonloppu, mutta suurin osa aikuisista sitä taitaa viikottain jollain asteella käyttää.
Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.
Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.
Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.
Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.
Alkoholistille ei puhe eikä ehtojen antaminen auta. Alkoholistin pitää juoda ja hänen pitää antaa juoda enemmän. Sieltä se pohja löytyy, jos on löytyäkseen, ja vasta sitten voi parantuminen alkaa.
Sitä tuskin kannattaa jäädä katsomaan jos ei sitä halua katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistille ei puhe eikä ehtojen antaminen auta. Alkoholistin pitää juoda ja hänen pitää antaa juoda enemmän. Sieltä se pohja löytyy, jos on löytyäkseen, ja vasta sitten voi parantuminen alkaa.
Sitä tuskin kannattaa jäädä katsomaan jos ei sitä halua katsoa.
Tämä on kyllä niin turhaa lätinää. Ihan sama kuin murtunut jalka voisi parantua vain kun se luu on ensin kokonaan poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistille ei puhe eikä ehtojen antaminen auta. Alkoholistin pitää juoda ja hänen pitää antaa juoda enemmän. Sieltä se pohja löytyy, jos on löytyäkseen, ja vasta sitten voi parantuminen alkaa.
Sitä tuskin kannattaa jäädä katsomaan jos ei sitä halua katsoa.
Tämä on kyllä niin turhaa lätinää. Ihan sama kuin murtunut jalka voisi parantua vain kun se luu on ensin kokonaan poikki.
Todennäköisesti tähän pitäisi yhdistää vielä AA ja uskonnollinen hihhuloituminen.
Alkoholin tuomia ongelmia läheisille ja perheelle vähätellään. Monet ajattelevat että alkoholin käyttö on jokaisen oma asia. Mutta juopunut kotona vaikuttaa jokaisen elämään. Lasten tai puolison tehtävä ei ole katsoa juopuneen perään harvase päivä.
en ehdi nyt kirjoittaa enemmän, tauko loppuu.
Mutta ap ymmärrän tuskasi liiankin hyvin. Kaiken huolehtimisen keskellä on vain vaikea nähdä sitä parempaa tulevaisuutta, ja saada voimia ehkä irtaantua suhteesta, jos toinen ei ole halukas muuttamaan tapojaan, eli raitistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Voisin hyvin olla miehesi, paitsi että minun vaimo ei minua kehu. Raivoaa vaan. Toki teki sitä ennen kuin aloin juomaankaan, joten eipä siinä eroa. Ota rennosti, ei tämä niin vakavaa ole.
Me ei olla yhdessä. Edelleenkään kellään teistä kolmesta ei ole,eikä tule olemaankaan sitä vihkitodistusta. Jatkakaa vaan rauhassa käteen laskemista.
Miksi olet sen alkoholistin kanssa. Ihan itse saa päättää jokainen kenen kanssa seurustella. Eli päätit että seurustelet loppuelämäsi sen alkoholistin kanssa vaikka on meitä raittiimpiakin miehiä joilla on muita harrastuksia.
Jos koet että mies pystyy laittamaan sinut juomisen edelle, siis silloin kun sinä tarvitset, ei silloin kun itse haluaa, niin suhteella voi olla tulevaisuutta. Alkoholisti puolestaan valitsee aina alkoholin ja sinä olet suhteessa ikuisesti se kolmas pyörä.
Ex-vaimo mäkätti jos otin arkena oluen tai jopa kaksi. Mäkätti viikonloppuisin parista lasillisesta viiniä... Huoh.. Oli kuulemma alkoholi vain erityisten juhlien juoma. Jännä kun tämä alkoi vasta "tahdon" ja lasten jälkeen.
Nyt syystäkin ex. Ja edelleen kulutus 3-5 annosta viikossa. Ilmapiiri vaan on parempi.
Eli jos jokin asia vaivaa ja ärsyttää toisessa eikä muutu niin ei kannata jäädä siihen rypemään. Maailma on avara paikka ja omaa tilaa ei kannata tukahduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistin lapsena sanoin aikuisena vanhemmalleni, että voi valita minut tai viinan, molempia ei saa. Valitsi viinan.
Mitä menetin? Paljon ahdistusta, pettymyksiä ja kokemusteni mitätöintiä. Nyt voin sentään edes muistella lämmöllä hyviä aikoja ilman että tarvitsee kohdata ankeaa nykyisyyttä.
Jos miehesi haluaa enemmän juoda kuin olla kanssasi, ei jäämisessä liene mieltä. Mutta kannattaa antaa mahdollisuus valita, ja tarkoittaa sitä.
Ollessani lapsi naapurin emäntä laittoi miehelleen samat ehdot, ja siellä tehtiin viisaampia valintoja. Ovat tietääkseni edelleen yhdessä. Siitä ei vaan sitten pidä lipsua, vaan tarkoittaa mitä sanoo. Toinen äkkiä oppii, että sanahelinää se vain on, jos toinen juomisen jatkuessa kuitenkin jää.
Itse sitä herran vuonna 2023 toivoisi, että keskustelu sairaudesta nimeltä alkoholismi, olisi edes jokseenkin täys'päistä. Tuo on vähän kuin sanoisi masentuneelle puolisolleen, että "jos sä haluat mieluummin surkutella sängynpohjalla, kuin lähteä kanssani teatteriin, niin tämä on sitten tässä". Ihan niin kuin mielen sairauksissa kyse olisi tahdosta. Ihan kuin touretten oireyhtymää sairastava HALUAISI huudella rivouksia kaikille vastaantuleville. Ja ihan kuin todella kurjasta olotilasta, alituisesta krapulasta, heikosta yleiskunnosta, sosiaalisista suhteistaan erkautunut alkoholisti HALUAISI juoda.
Ihmiset on vaan niin hemmetin dorkia, että ne eivät kykene erottelemaan sitä mitä henkilö itse tahtoo ja mitä tauti käskee tekemään. Alkoholisti häpeää, peittelee, salailee, valehtelee ja koittaa kaikin mahdollisin tavoin peittää ongelmansa, koska tauti saa hänet käyttäymään juuri noin. Mutta jos olisi olemassa se pullonhengen ylijumala, joka voisi sormia napsauttamalla poistaa tuon taudin, niin mitä luulet ottaisiko alkoholismia sairastava sen vastaan? Taatusti ottaisi. Kukaan, ja alleviivaan: kukaan, ei syvällä sisimmässään halua olla alkoholisti.
Sen kun vielä tajuaisit.
Jos se kovin häiritsee, ette sovi yhteen. Et sinä voi miestä raittiiksi pakottaa, jos se ei sitä itse halua.