Lue keskustelun säännöt.
Minä väitän että elämä olisi paljon onnellisempaa jos palattaisiin 1950-luvulle
20.04.2011 |
Miehet kävivät töissä ja naiset hoitivat kodin ja lapset. Oltiin vaatimattomissa oloissa ja tyydyttiin vähään. Ei ollut tällaista oravanpyörää eikä asuntovelkojen orjia.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin ap esitti hyvin pelkistetyn näkemyksen. Mun puolesta voitais pitää sisävessat ja puhelimet, mutta jos jotain haluaisin takaisin 50-luvulta, on se nimenomaan se arvomaailma ja tietyllä tapaa elämän rauhallisuus, tapa tehdä töitä ja tietyllä tapaa suurempi maailma kuin tänä päivänä. Maailma nykyään kutistuu muutamiin suuriin kasvukeskuksiin, sukulaiset ovat kaukana toisistaan, ei ole yllä mainittua kylään poikkeamiskulttuuria eikä sukulaisten ja naapurien kesken yya-sopimusta. Kaikkien on pärjättävä itse.
Elämme nykyään suorituskeskeisessä ja jatkuvaan kasvuun tähtäävässä yhteiskunnassa, kansansairauksina masennus ja burnout. Itse näen tämän hurjasti pyörivänä hyrränä joka jonain päivänä tulee räjähtämään kun ei enää pysty pyörimään lujempaa.
Minua maailma nykyisessä muodossaan ahdistaa. Palaisin mielelläni 50-, 60- tai 70-luvulle.