Kehtaisitko sanoa synnytyksessä kätilölle: Tue mun välilihaa!

Eikä mitään tietoa mistä tässä ketjussa puhutaan. Ehkä siis kätilöni on aina tukeneet pyytämättä/tietämättäni?



Vai tehdäänkö sitä edes?



Viimesin synnytys meni nopeaan; Menin synnärille, auki 4 senttiä siitä saliin, auki 8 senttiä ja 9 sentin jälkeen ponnistus. Ekalla supistuksella lapsi pihalle. Ei repeytymiä ja kätilö lähinnä otti kopin. Tukiko jotenkin? En usko. :/

kätilö on ihan omatoimisesti tukenut ja lämmittänyt. Ei ole tullut koskaan repeämiä, vain pieniä nirhaumia jotka eivät ole vaatineet edes tikkejä.

En kehdannut.

En kehdannut ikinä.

En ikinä kehtaisi :/ Toivon, että kätilö lukee toiveeni huuliltani.

Up

Itse kysyisin, et voisitko lipaista välilihaani neiti. Harmi, että en voi synnyttää väärän sukupuolen takia.

Heh, tokassa synnytyksessä tuin kyllä sitä välilihaa sormillani ihan itse, yhtään ajattelematta :O Kätilöt vähän naureskelinkin että hoidin koko synnytyksen itse. Mut siis jollette kehtaa pyytää niin hoitakaa homma itse :)

En ole sanonut noin missään synnytyksessä enkä aio sanoa tässä tulevassakaan. En kehtaa sanoa tuollaisia. Minusta se olisi noloa. Kyllä ne kätilöt tietää mitä pitää tehdä, en kehtaa alkaa neuvomaan, enkä varsinkaan tuollaisilla noloilla termeillä.

enkä varmaan kehtaisi sanoakaan.

kätilö pitäisi kiinni siitä lihasta mikä on emättimen ja peräaukon välissä? Pitelisi sitä paikallaan tai painelisi tai hieroisi.

Kaksi synnytystä takana eikä ole lihoja tuettu millään keinoin ja hyvin on sujunut.

Ja sanoisinkin jos olisi tarve. Mistä ne hoitsut ja lekurit muuten tietää miltä susta tuntuu? Kehtaatteko lääkärillekään sanoa mikä vaivaa? Mitä häpeilemistä fysiologisissa termeissä on?

eka kätilö ei tehnyt mitään ja oli todella onneton. tokassa synnytyksessä aivan ihana kätilö joka teki omatoimisesti noin ja muutenkin avitti. Sama asia kun pyytäisi kipulääkettä!

et sitten leikkaa. Kätilö vastas että teen kaikkeni ettei tarvii leikata. Eikä leikannu, vaan tuki välilihaa ja muutenkin ohjasi ponnistamaan niin että vaurioilta vältyttiin.

Ihan yhtä noloa kuin pyytää kätilöä vaikka ajelemaan pinppikarvat!

Jollain kuumalla ja märällä rätillä se sitä kyllä tuki. Silti piti tehdä episiotomia ja repesin kolmesta eri kohtaa aika kipeästi.

et sitten leikkaa. Kätilö vastas että teen kaikkeni ettei tarvii leikata. Eikä leikannu, vaan tuki välilihaa ja muutenkin ohjasi ponnistamaan niin että vaurioilta vältyttiin.

ja niiden kautta oppii jotain miten synnärit menneet jos kyse ei oo ensisynnyttäjästä.

Synnytin sektiolla, ja toivottavasti mahdolliset seuraavat lapsetkin syntyvät sektiolla. Eli vastaus on ei :-D



No, pieni kevennyshän tämä oli. Jos olisin synnyttänyt alakautta/tilanne joskus tulee eteen, niin todellakin sanoisin, jos tarvetta on. Tuohan on kuitenkin ihan asiallinen pointti, joka voi vaikuttaa oleellisesti omaan kroppaani. Mielestäni tärkeämpää on tyyli jolla sanotaan, ei se asia joka sanotaan. Alkuvaiheessa synnytystä voisin hyvin kertoa kätilölle ystävälliseen ja kohteliaaseen sävyyn (tai pyytää miestä kertomaan, jos itse vain puuskutan ja kärvistelen kivuissa), että olisiko mahdollista, että ponnistusvaiheessa tuettaisiin välilihaa.

harmittaa, että en tajunnut ensimmäisessä synnytyksessä sanoa. (ja kätilökin oli niin kauhea ettei sellaista olisi varmaan tehnytkään.)just tuo lämmitys on tuntunut monilla auttavan ettei ole revennyt. jos ensi kerta vielä tulee niin sanon kyllä. jollain on kätilö ceridalin avulla venytellyt paikkoja, sekin auttanut.