Iitu kullannuppu sai kaupassa syödä sipsejä samalla kun

Itseasiassa ekaa kertaa näin tämän omin silmin kaupassa. Täältä olen lukenut ketjuja aiheesta. Kyllä kauppareissun pitäisi onnistua ilman, että pitää antaa lapselle periksi tässä asiassa.



Omille lapsilleni olen pienestä asti opettanu, että ensin maksetaan sitten syödään. Koskaan ei ole asian kanssa ollut ongelmia.



ap

Minä näin eilen kun äiti saapui n. 4v tytön kanssa Lindexille. Sillä aikaa kun äiti sovitteli vaatteita, tää tyttö veti ympäri Lindexiä 12" apparipyörällä. Siinä oli mekkojen helmat kurassa ja rasvassa, kun helmat tarttuivat appareihin.

Myös silloin kun kiukkuaa. Tietää ettei mitään syödä/juoda/käytetä ennen maksamista. Se pisinkään jono ei kestä kymmentä minuuttia pidempään ja sen ajan vaikka seisoo päällään...



Mistä lapset muuten oppivat vinkumisen taidon kauppatilanteissa? Kiinnostaa tietää, koska omani ei koskaan vingu mitään, vaikka muuten osaakin olla rasittava pentu välillä.

Onhan se vallan kamalaa, että niitä kakaroita pitää ihan KASVATTAA. Niin kuin että ei syödä tai juoda kaupasta mitään ennen kuin tuote on maksettu. Kymmenen vuoden päästä tämäkin Iitu-neitonen vetää keppanaa oluthyllyllä. Eikä taatusti maksa sitä.

otin pitkät huikat punkkua ennen kassaa. Kassa vähän ihmetteli kun huomas pullon avatun.

voisivat syödä kaupassa..



Ei sitä edes ole tarvinnut opettaa, vaan itsestäänselvää on niin 2 kuin 12- vuotiaille, että tuote on oma vasta kun se on maksettu.

pahoinvointi iskee kaupassa, mitä kuuluu tehdä?

Osaatko lukea? Tässä puhuttiin tavallisesta tilanteesta, ei sairauksista ym. erikoistapauksista.

Citymarkettiin usein eikä tullut mieleen avata maksamatta juomia enkä ikinä antais lapsen syödä tai juoda kaupassa.

Mä oon kerran nähnyt uhen aasialaisen naisen avaavan maidon kaupassa.Molemmat lapset joi siitä ja sit se nainen laittoi sen avatun purkin piiloon vaateosaston hyllylle ja jatkoi matkaa.Olen muuten huomannut et useimmin ne on miehiä jotka antaa lasten syödä ja juoda kaupassa.

Vaikka se ei varsinaisesti ketään tai mitään haittaisikaan, jos joku välillä syö tai juo jotain jo ennen kassoja ja maksaa sitten, niin ei sitä silti vaan kuulu tehdä niin. Eihän siitä tulisi mitään, jos koko kauppa olisi täynnä syöpötteleviä ihmisiä! Jos haluaa välttämättä syödä kaupassa, niin voi ottaa evästä kotoa, vaikka en kyllä siinäkään nää mitään järkeä. Ei itselläni tai lapsillani ole koskaan ollut tarvetta syödä mitään kaupassa. Vettä on omasta pullosta kyllä juotu. Tottakai lapset haluaa avata sen tikkarin jo kaupassa, jos vanhemmat vaan suostuu siihen. Eihän ne lapset silloin tajua, ettei niin kuulu tehdä.

avaan paketin ja vaihdan terveyssiteen siellä hyllyjen välissä jos on kovin pitkä kauppareissu isossa hypermarketissa. maksan tietenkin avatun paketin kassalla.

Kiitos.

Ja ap:lle: Mistä tiedät ettei ne ollut jo maksettu ja vaikka eväitä kotoa?

otan usein vaikka banaanin tai pillimehun ja annan lapsen syödä sen kaupassa. Mitä väliä. Kauppareissu menee kaikin tavoin helpommin ja sujuvammin (myös muiden asiakkaiden kannalta) ja aina maksan ostokset. Banskusta annan sen viivakoodilapun ja pillimehusta tyhjän purkin. Mä en vaan voi ymmärtää, mikä tossa nyt on niin hirveää. Kaksivuotias lapseni tietää, että kaikki pitää maksaa. Käymme usein pienessä lähikaupassa ja siellä olen aina saanut ystävällistä palvelua huolimatta tästä viastani. Syönhän ravintolassakin ensin ja maksan vasta sitten. Tai kuljen ensin taksilla ja sitten vasta maksetaan. Tämä niille, jotka kohta väittää, että mitäs jos lompakko unohtuu tms.

voisit vaikka huomata, että kauppareissun voi tehdä ilman, että kesken syö eväitä...

Ei voi vedota siihen, että ravintolassa saa maksaa, kun on syönyt. Tosin sellaisiakin ravintoloita on, että ensin maksetaan ja sitten syödään.

Oli diabetes ja hän joutui n. Pari kertaa kuussa syömään esim. suklaapötkön ettei mennyt shokkiin. Yleensä oli sokeria taskussa mukana mut oli kaupassa jostain syystä turvautui aina suklaaseen tai vastaavaan. Maksoi käärepaperin toki kassalla eikä kassaneidit katsoneet kieroon.



Meillä ei ole muksu 3v toistaiseksi tajunnut vaatia pillinehua heti juotavaksi. Karkkia, saati sipsejä ei edes koskaan osteta. Enpä ole ajatellut, että kaataisi mun maailman jos joisikin sen pillimehun ennen kassaa. Joidenkin lasten olen nähnyt niin tekevän, enkä ole kymmastellut yhtään. Voi ihmismielen pienuutta, oli eka ajatukseni tämännkdyjun avattuani. Eniten mua kaupassa ärsyttää ne lapsilleen kovaan ääneen huutavat vanhemmat, sitä raivoamista ja huutoa on tosi rasittava kuunnella.

äiti vastailee jolla lapset jo isoja... en ole koskaan antanut ennen maksamista heille mitään. Siis miksi ihmeessä? Jotenkin tuntuu että nykyajan äidit eivät vaan osaa..kasvattaa. Ja sen huomaa tarhassa ja koulussa kun ei osata odottaa omaa vuoroaan.

...lapsena, kun kävin naapurin mukana kaupassa ja ostettiin meille jäätelöt ja syötiin niitä siellä kaupassa. Ihmettelin kovasti käytöstä jos silloin ja ihmettelen edelleen. Ei se mua varsinaisesti haittaa, mutta ihmetyttää kyllä.

Oli diabetes ja hän joutui n. Pari kertaa kuussa syömään esim. suklaapötkön ettei mennyt shokkiin. Yleensä oli sokeria taskussa mukana mut oli kaupassa jostain syystä turvautui aina suklaaseen tai vastaavaan. Maksoi käärepaperin toki kassalla eikä kassaneidit katsoneet kieroon.

Meillä ei ole muksu 3v toistaiseksi tajunnut vaatia pillinehua heti juotavaksi. Karkkia, saati sipsejä ei edes koskaan osteta. Enpä ole ajatellut, että kaataisi mun maailman jos joisikin sen pillimehun ennen kassaa. Joidenkin lasten olen nähnyt niin tekevän, enkä ole kymmastellut yhtään. Voi ihmismielen pienuutta, oli eka ajatukseni tämännkdyjun avattuani. Eniten mua kaupassa ärsyttää ne lapsilleen kovaan ääneen huutavat vanhemmat, sitä raivoamista ja huutoa on tosi rasittava kuunnella.

jos kerran pari kertaa kuussa menee yllättäen matalalle sokerit, ja vielä niin matalalle, että ei ehdi maksaa. Mun mies ja isä on diabeetikkoja, ja todella harvoin menee kummallakaan sokerit ylipäätään alas. Saati, että ei olisi siihen lainkaan varautunut. Mutta kyllä diabetes on tietenkin eriasia.

Kaupoissa on kauppojen säännöt, ja vaikkei ne miellyttäisi pitää niitä totella. Ostokset maksetaan ja nautitaan vasta sen jälkeen.

että miksi lapsia ei voi opettaa odottamaan. Sellaistakin tapahtuu OIKEASTI usein, että kassalla,tai pankissa on jokin vika, eikä kortti toimikaan kassalla, eikä otto-automaattia ole lähettyvillä. Mitenkäs sitten suu pantaisiin, kun ostokset on jo syöty?

terv. diabeeetikko

Oli diabetes ja hän joutui n. Pari kertaa kuussa syömään esim. suklaapötkön ettei mennyt shokkiin. Yleensä oli sokeria taskussa mukana mut oli kaupassa jostain syystä turvautui aina suklaaseen tai vastaavaan. Maksoi käärepaperin toki kassalla eikä kassaneidit katsoneet kieroon.

Meillä ei ole muksu 3v toistaiseksi tajunnut vaatia pillinehua heti juotavaksi. Karkkia, saati sipsejä ei edes koskaan osteta. Enpä ole ajatellut, että kaataisi mun maailman jos joisikin sen pillimehun ennen kassaa. Joidenkin lasten olen nähnyt niin tekevän, enkä ole kymmastellut yhtään. Voi ihmismielen pienuutta, oli eka ajatukseni tämännkdyjun avattuani. Eniten mua kaupassa ärsyttää ne lapsilleen kovaan ääneen huutavat vanhemmat, sitä raivoamista ja huutoa on tosi rasittava kuunnella.

jos kerran pari kertaa kuussa menee yllättäen matalalle sokerit, ja vielä niin matalalle, että ei ehdi maksaa. Mun mies ja isä on diabeetikkoja, ja todella harvoin menee kummallakaan sokerit ylipäätään alas. Saati, että ei olisi siihen lainkaan varautunut. Mutta kyllä diabetes on tietenkin eriasia.

Kaupoissa on kauppojen säännöt, ja vaikkei ne miellyttäisi pitää niitä totella. Ostokset maksetaan ja nautitaan vasta sen jälkeen.

ps. onko KOSKAAN tullut mieleen, että aina kaikki ei mene niinku oppikirjoissa?

Sehän on varastamista! Olis tosi noloa mennä kassalle näyttämään tyhjää pussia...

tai sitten mennä ensin kassan kautta maksamaan, syödä ja tulla sit uudestaan tekemään loput ostokset!

Muistan omasta lapsuudestani miten parikin kaverin iskää sanoivat että noin saa tehdä...itse ihmettelin todella paljon kun minä olisin saanut ympäri korvia jos olisin tehnyt niin.