Tiedän lapsen jota äiti kutsuu eri etunimellä kuin isä.
Kysymyksessä ei ole siis lempinimi, vaan isä kutsuu lasta "Kaijaksi" ja äiti "Vilhelmiinaksi". Vanhemmat ovat eronneet ja melko riitaisia näköjään.
Omituista... en tunne heitä kovinkaan hyvin, joten en ole asiaa tiedustellut että miksi näin. Kesti kauan ennekuin ymmärsin että puhutaan yhdestä samasta lapsesta!
Kommentit (21)
isän, jota eri henkilöt kutsuvat eri nimillä :)
Hänellä on kaksiosainen nimi, josta toiset käyttävät ensimmäistä ja toiset jälkimmäistä nimeä.
Aluksi se oli aika hämmentävää, kun ei tiennyt onko ko. henkilö Jukka vai Pekka =D
lasta kutsutaan eri nimillä.
Ja kun asiaa paremmin tarkastelen, huomaan, että omaa lastamme kutsutaan eri nimillä.
Minä kutsun vain ensimmäisellä nimellä. Mieheni kutsuu lastamme sekä etunimellä että toisella etunimellä, joka tulee hänen suvustaan. Äitini kutsu lastamme välillä kaikilla kolmella etunimellä ja veljeni kutsuu kolmannella etunimellä, mikä on sama kuin hänen nimensä.
Samoin lapsellamme on noin 5 lempinimeä ja vielä hellittelynimet.
Ehkä olemme tosi riitaista porukkaa...
Tunnen yhden perheen jossa lapsilla on kaikilla monta nimeä. Vanhemmat siis ovat kasteessa antaneet sen maksimi määrän nimiä eli 3 ja sitten vielä kutsuvat lapsia eri nimillä. Eli Kirsi Maria Eleonoora on kastenimi, mutta vanhemmat kutsuvat esim. Kaisaksi ja Kukaksi.
Ei mitään järkeä ja meinaa hermo mennä kun ovat itselleen "varanneet" sairaan monta nimeä. Vaikea laittaa sitten omalle lapselle nimeä kun kaikki on jo käytössä.. kumminkin aika paljon ollaan yhteyksissä tähän perheeseen niin ei kehtaa laittaa oman lapsen nimeksi esim. Kaisa kun tulisi vaan sotkua.. ÄRSYTTÄÄ..
eihän tommonen voi olla hyväksi edes sille lapselle, kun ei "tiedä" omaaa tai veljen nimeä.
Tiian, jota äiti kutsuu Tiiaksi ja isä Amaliaksi. Ja yhdessä asuvat ja lapsi on 14v. Samoin erään ystävän (42v) isä ja äiti kutsuvat lastansa eri nimillä. Ei minusta mitenkään hassua, kun siihen on tottunut.
olemassa aika paljon muitakin nimiä....
Tunnen yhden perheen jossa lapsilla on kaikilla monta nimeä. Vanhemmat siis ovat kasteessa antaneet sen maksimi määrän nimiä eli 3 ja sitten vielä kutsuvat lapsia eri nimillä. Eli Kirsi Maria Eleonoora on kastenimi, mutta vanhemmat kutsuvat esim. Kaisaksi ja Kukaksi.
Ei mitään järkeä ja meinaa hermo mennä kun ovat itselleen "varanneet" sairaan monta nimeä. Vaikea laittaa sitten omalle lapselle nimeä kun kaikki on jo käytössä.. kumminkin aika paljon ollaan yhteyksissä tähän perheeseen niin ei kehtaa laittaa oman lapsen nimeksi esim. Kaisa kun tulisi vaan sotkua.. ÄRSYTTÄÄ..
eihän tommonen voi olla hyväksi edes sille lapselle, kun ei "tiedä" omaaa tai veljen nimeä.
Minäkin tiedän tytön, jolla on kaksiosainen nimi, ja isä kutsuu toisella osalla ja äiti toisella. Ehkä heillä oli erimielisyyttä nimivalinnassa, en tiedä, mutta ihan normaalilta perheeltä vaikuttavat.
Omaa poikaammekin kutsutaan osin eri nimillä. Hänellä on kaksiosainen nimi välilyönnillä ilman väliviivaa, mikä oli alun perin ehkä "virhe". Annetaan nyt vaikka esimerkiksi tuo kuuluisa Nico Petteri. Itse kutsun häntä AINA kahdella nimellä tai sitten lempinimellä, en koskaan pelkällä ensimmäisellä nimellä. Isä kutsuu myös kahdella nimellä, mutta sisko pelkällä ensimmäisellä etunimellä, samoin kuin kaikki muut sukulaisetkin. Koulussa on vakiintunut lempinimi, jolla myös opettajat kutsuvat. Sitten on vielä kolmas lempinimi käytössä lähimmällä kaveripiirillä.
Ja tämä poika täyttää kohta 19 ja tämä systeemi on toiminut hyvin, lempinimetkin olleet käytössä jo pienestä asti ja säilyneet kaveriporukassa, ja siirtyneet koulusta toiseen opettajille.
että kyllä aika monessa perheessä lapsella on erilaisia lempinimiä, isä kustuu vaikka typykäksi ja äiti mussukaksi, vaikka olisi se ensimmäinen etunimi käytössä. Ei kai sen kummempaa ole sekään, jos kutsutaan toisella etunimellä?
Karoliinaksi. Siskon nimi on Anni Karoliina, mutta vanhempien mielestä tuo toinen nimi oli kivampi.
Sisko kutsuu itseään nykyisin Anniksi eli 18v iässä ilmoitti, että etunimi käyttöön, kiitos.
olemassa aika paljon muitakin nimiä....
..on olemassa, mutta kun on iso suku ja sit vielä tuo perhe, joka on varannut niin monta kivaa nimeä... ärsyttää.
ja ärsyttää muutenkin miksi pitää laittaa kasteessa joku tietty nimi, jota ei kumminkaan aiota käyttää ikinä..
Lempinimet ja hellittelynimet on eri asia, mutta tuntuu että äidille ja isälle on olemassa eri lapsi, jos toinen käyttää vakituisesti eri nimeä samasta lapsesta.
Identiteettikriisin paikka? O_O
Rakkaalla lapsella monta nimeä, sehän on vanha viisaus! Näin meillä:
Kaikilla lapsilla on kolme etunimeä (kuten minulla ja miehellänikin). Pääasiassa käytetään virallista kutsumanimeä ja osalla lapsilla on lempinimi, joita käytetään lähes yhtä usein. Ajoittain, etenkin jos pitää komentaa kovemmin, mutta joskus myös hellittelynä, painotetaan asiaa käyttämällä koko nimeä, joskus lisätään myös sukunimi perään.
Esikoinen Joonatan. Ei varsinaista lempinimeä, pääasiassa kutsutaan virallisella kutsumanimellä. Sen lisäksi käytetään joskus myös nimiä Jaska-Joonas, Lokki, Joonas-Lokki jne.
Toinen lapsi Lisbet. Ei varsinaisia lempinimiä, mutta "nimittelyä" leikillään mm. seuraavasti: Liliperi, Lilli, Lisapetti, Ruusunmarja jne.
Kolmas lapsi Isabella. Lempinimi Bella. Muita nimityksiä mm. Belluska, Besailla, Bisaella, Bellariina jne.
Neljäs lapsi Aale, lempinimiä mm. Aaleppi, Alperi, Aadelpertti, Kaaleppi, Aaleppi-Kaaleppi, Abler, Albert jne.
Viides lapsi Magdaleena, lempinimi Malla tai Magdis, muita nimityksiä mm. Mallakaisa, Magdakaisa, Kaisa, Magdaralla, Maisakaisa jne.
Lisäksi mies käyttää lapsista milloin mitäkin nimitystä, joku voi olla vaikka Kaarina tai Vihtori tai Pekka tai Jaakko tai Petteri tai Minna tai melkein mikä tahansa. Kuitenkin jokainen lapsi pienimmäistä myöten tunnistaa oman virallisen nimensä, samoin kuin yleisimmät käytössä olevat lempinimet. Jos mies käyttää noita random-nimityksiä, hän yleensä samalla esim. pörröttää lapsen tukkaa tai muuten osoittaa käytöksellään ketä tarkoittaa.
erään, sanotaan nyt vaikka Tiina-Riitan, jota osa perheestä kutsui Tiina-Riitaksi, osa Tiinaksi ja osa Riitaksi. Eikä ne tietääkseni olleet mitenkään riitaista väkeä, jostain syystä yhdestä vaan käytettiin eri kutsumanimiä. Ja tietty lempinimet päälle.
kutsuuko lasta kahdella erilaisella oikealla nimellä vai kahdella tai useammalla lempinimellä? Meijän lapsilla on varmaan kymmenen erilaista lempinimeä, mitä kaverit keksii ja käyttää. Jos vaikka se lempinimi on ihan oikea nimi, mutta ei lapsen oikea nimi... en mä ymmärrä miten tämä tekee lapselle jonkun identiteettikriisin? Jos isä kutsuu aina rakkaaksi ja äiti kullaksi, niin mitäs sitten? Sama kai se on kun jos toinen kutsuu Maijaksi ja toinen Liisaksi...vai olenko väärässä?
Sitten kun tyttö meni kouluun, isä ja uudet kaverit alkoivat käyttämään oikeaa nimeä. Mä, sukulaiset, tuttavat ja vanhat kaverit käyttävät lempinimeä edelleen. Sisko ja sittemmin myös veli käyttävät molempia nimiä aivan sujuvasti. Lempinimi on aivan normaali nimi, ei lähellekään oikeaa nimeä. Tyttö itse tunnistaa kyllä molemmat nimensä ja kotioloissa käyttää itsekin lempinimeään, koulussa oikeaa nimeään. Ja ihan yhdessä ollaan isän kanssa edelleen ja kai ihan hyvissä väleissäkin :D
2-3 etunimeä, jos käytetään vain yhtä.
liitetään lapsi seurakunnan jäseneksi.
olemassa aika paljon muitakin nimiä....
..on olemassa, mutta kun on iso suku ja sit vielä tuo perhe, joka on varannut niin monta kivaa nimeä... ärsyttää.
ja ärsyttää muutenkin miksi pitää laittaa kasteessa joku tietty nimi, jota ei kumminkaan aiota käyttää ikinä..
Äiti voi kutsua Lauraksi ja isä Sohviksi ja mummo Laura Sofiaksi. Mutta kyllähän YLEENSÄ kumpikin vanhempi ainakin osaa käyttää myös sitä ns. oikeaa nimeä, jos puhuvat vaikka jollekin ulkopuoliselle...
Mikään laki ei estä antamasta samoja nimiä, kuin mitä suvussa on. Jos urputtavat, kerrot, että kun heillä on kaikki kivat nimet käytössä, on pakko tehdä näin.
olemassa aika paljon muitakin nimiä....
..on olemassa, mutta kun on iso suku ja sit vielä tuo perhe, joka on varannut niin monta kivaa nimeä... ärsyttää.
ja ärsyttää muutenkin miksi pitää laittaa kasteessa joku tietty nimi, jota ei kumminkaan aiota käyttää ikinä..
Kutsun lastani etunimellä ja hänen isä (emme ole yhdessä) kutsuu lasta toisella nimellä, joka on hänen kulttuuristaan. Näin on ollut ihan alusta asti ja lapselle se on ihan normaalia. Minä ihan yksin päätin lapsen koko nimen, ei ollut isällä siihen sanomista silloin. ;)
En keksi yhtään mitään järkevää selitystä.