Mikä on enemmistöhallitus ja vähemmistöhallitus?

ja siihen pyritään just siks, koska oppositiolla on mahdollisus kaataa hallitus koska vaan - se on tietty vaikeempaa, jos ne on vähemmistönä

paikallisessa kaljakuppilassa juu yleensä mitään yhteiskuntatieteitä opiskella...



oiskohan ollut syytä edes jonkun verran kouluja käydä, niin ei tarttis täällä av-palstalla tyhmänä kysellä!

hallituspuolueiden jäseniä on enemmistö (yli sata) eduskunnassa. Vähemmistöhallitus silloin kun hallituspuolueiden jäseniä on vähemmistö (alle sata) eduskunnassa. Vähemmistöhallitus on todella harvinainen tilanne ja käytännössä ei välttämättä toimi, sillä silloin eduskunnan enemmistö äänestäisi helposti hallituksen esitykset nurin.

Vaalien jälkeen suurimman paikkamäärän saaneen puolueen puheenjohtajasta tulee hallitustunnustelija, joka aloittaa keskustelut muiden puolueen johtajien kanssa. Käytännössä hänestä yleensä tulee pääministeri. Hallitusneuvotteluissa päätetään hallitusohjelma ja kaikilla hallitukseen tulevilla puolueilla on siinä sanansa sanottavana. Käytännössä hallitusohjelma on kompromissi puolueille tärkeistä asioista.

esim. Sinnemäki sanoi, että Vihreät ei lähtisi samaan hallitukseen PS:n kanssa (vaikka se olisi mahdollista ilmeisesti?). Yritin saada myös selvää siitä miten paikat jaetaan suhteellisessa vaalitavassa, mutta on tämä aikamoista hepreaa. En kyllä muista enää näitä kouluajoilta:



D'Hondtin menetelmä

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Question book-4.svg

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.

Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. (etsi lähteitä: Google-haku)



D’Hondtin menetelmä on suhteellisessa listavaalissa käytetty menetelmä, jolla listan saamien äänimäärien perusteella jaetaan paikat listoille. D’Hondtin menetelmä on Suomessa yleisin listavaalijärjestelmä. Se on käytössä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa.



D’Hondtin menetelmässä puolueiden saamien paikkojen suhde on melko lähellä äänimäärien suhdetta. Menetelmällä on kuitenkin taipumus suosia suuria puolueita pienten kustannuksella.[1] Menetelmä on nimetty keksijänsä, belgialaisen matemaatikko Victor d'Hondtin mukaan.

Sisällysluettelo

[piilota]



* 1 Paikkojen jakaminen

o 1.1 Esimerkki

* 2 d’Hondtin suhteellisuus

* 3 Muunnelmia

o 3.1 Jefferson

o 3.2 Äänikynnys

* 4 Menetelmän levinneisyys

* 5 Katso myös

* 6 Lähteet



[muokkaa] Paikkojen jakaminen



Jokaiselle listalle lasketaan vertailuluku sen saamien äänien mukaan. Vertailuluvun laskemiseen käytettävä kaava on Ä/(p+1), jossa Ä on listan saamat äänet ja p listalle jo jaetut paikat (aluksi nolla). Lista, jolla on suurin vertailuluku, saa seuraavan jaossa olevan paikan, minkä jälkeen sille lasketaan uusi vertailuluku. Tämä toistetaan, kunnes kaikki paikat on jaettu.



Paikkojen jakaminen listojen sisällä on riippumaton d’Hondtin menetelmästä. Suljetuissa listoissa paikat jaetaan ehdokaslistan jättäneen ryhmän ilmoittamassa järjestyksessä, kun taas avoimessa listassa paikkojen jakautuminen perustuu ehdokkaiden saamiin äänimääriin. Puoliavoimessa listassa osa paikoista jaetaan suljetun, osa avoimen listan mukaan. Tällöin ehdokkaina listan suljetussa ja avoimessa osassa voivat, vaalijärjestelmästä riippuen, olla joko samat tai eri henkilöt.

[muokkaa] Esimerkki

Lista A Lista B Lista C Lista D Lista E

1. paikka 264 210 180 120 55

2. paikka 132 210 180 120 55

3. paikka 132 105 180 120 55

4. paikka 132 105 90 120 55

5. paikka 88 105 90 120 55

6. paikka 88 105 90 60 55

7. paikka 88 70 90 60 55

8. paikka 88 70 60 60 55

Paikkoja 3 2 2 1 0

[muokkaa] d’Hondtin suhteellisuus



D’Hondtin menetelmällä on taipumus suosia suuria puolueita niin, että ne saavat ääniosuuttaan suuremman osuuden paikoista. Vastaavasti pienet puolueet saavat keskimäärin ääniosuuttaan pienemmän paikkaosuuden.[1] Esimerkiksi Suomen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta saivat ääniosuuteensa verrattuna 1,05–1,10-kertaiset paikkamäärät; pienemmillä paikkoja saaneilla puolueilla vastaava kerroin jäi välille 0,62–0,98.



Suhteellisuuden vääristyminen näkyy myös piilevässä äänikynnyksessä, jonka alle jääneet puolueet jäävät kokonaan ilman paikkoja. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa suurin ilman paikkoja jäänyt puolue sai valtakunnallisesti 0,66 % äänistä. Piilevä prosentuaalinen äänikynnys on sitä suurempi, mitä pienempi vaalipiiri on. Se voi olla suurimmillaan 100 %/(N+1), missä N on valittavien edustajien lukumäärä.



Menetelmä toimii sitä oikeudenmukaisemmin, mitä suurempia vaalipiirit ovat eli käytännössä mitä vähempiin vaalipiireihin vaalin kohdealue on jaettu. [2] Puolueiden välisen paikkajaon valtakunnallista vääristymää voidaan oikaista myös tasauspaikkajärjestelmällä.



D'Hondtin järjestelmässä vältytään Sainte-Laguën menetelmän ja korkeimpien jäämien vaalitavan (Hare-Niemeyer) sisältämiltä paradokseilta, joissa esimerkiksi enemmistön äänistä saanut puolue voi saada vähemmistön paikoista.

[muokkaa] Muunnelmia

[muokkaa] Jefferson



Jeffersonin menetelmä on yhdysvaltalainen nimi d’Hondtin menetelmälle. Paikkojen laskemiseen käytettävä kaava on erilainen, mutta tulos aina sama.



Jeffersonissa jokaisen puolueen saama paikkamäärä lasketaan kaavalla

\frac{a\times p}{K}\times \beta



ja pyöristämällä tulos alaspäin. Kaavassa a on puolueen saamat äänet, p on jaossa olevat paikat ja K kaikki hyväksytyt äänet. Kaavassa olevaa kerrointa, ?, säädetään niin, että kaikki paikat – eikä yhtään ylimääräistä – tulevat jaetuiksi.

[muokkaa] Äänikynnys



Joissain maissa (ei kuitenkaan Suomessa) on käytössä valtakunnallinen äänikynnys, joka puolueen on myös ylitettävä, jotta se saisi paikkoja, vaikka se joissakin vaalipiireissä olisikin saanut riittävän paikallisen osuuden äänistä.



Pienet listat voivat monissa vaalijärjestelmissä yhdistää voimiaan äänikynnyksen ylittämiseksi tai muuten asemansa parantamiseksi. Ne voivat esimerkiksi yhdistyä vaaliliitoksi, vaalirenkaaksi tai yhteislistoiksi.

[muokkaa] Menetelmän levinneisyys



D’Hondtin menetelmä on Kansainyhteisön ulkopuolella hyvin suosittu vaalijärjestelmä. Se on käytössä muun muassa Suomessa,[2] Itävallassa, Israelissa, Alankomaissa, Puolassa, Portugalissa ja Espanjassa.

[muokkaa] Katso myös



* Vaalitapa

* Sainte-Laguën menetelmä



[muokkaa] Lähteet



1. ? a b Pukelsheim, Friedrich: Seat bias formulas in proportional representation systems 4th ecpr General Conference. 2007. Pisa, Italy Viitattu 26.2.2008. (englanniksi)

2. ? a b Hänninen Kauko, Liuskari Marko & Suonio Jorma: FORUM Yhteiskuntatieto, s. 136. Otava, 2007. ISBN 951-1-19606-5.



Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/D%27Hondtin_menetelm%C3%A4

Luokka: Vaalitavat

kai yrittää vastata kansantajuisesti? Osaatko auttaa? ap

ei vissiin ihan jo kotona opetettu käytöstapoja, ja ettei se ole tyhmyyden tai sivistymättömyyden merkki jos ei tollasia asioita tiedä.



Ai nii.. mut tää onki av-palsta :D

tällaista keskustelua arvostan. Selitit asian hyvin! ap

ja mitä äänesi merkitsee?

Ja kyllä se nimenomaan on sivistymättömyyden ja tyhmyyden merkki, jos ei tiedä mikä on enemmistö- ja vähemmistöhallitus! Hei haloo!

ei vissiin ihan jo kotona opetettu käytöstapoja, ja ettei se ole tyhmyyden tai sivistymättömyyden merkki jos ei tollasia asioita tiedä.

Ai nii.. mut tää onki av-palsta :D

on typerää porukkaa haukkumassa kysyjää!!! Jokainen ihminen ei voi kaikkea tietää, ei edes itse poliitikot. Kysyvä ei tieltä eksy!



Mitenhän nämä "kaikentietävät" ovat iste oppinsa hankkineet.. ilmeisesti syntyneet valmiit tiedot kovalevyllä päässään?



Hienoa että on kiinnostusta ja kysyy.. harmi ettei muilla ole fiksuutta vastata asiallisesti.



Hävetkää ihmiset!

ja mitä äänesi merkitsee? Ja kyllä se nimenomaan on sivistymättömyyden ja tyhmyyden merkki, jos ei tiedä mikä on enemmistö- ja vähemmistöhallitus! Hei haloo!

ei vissiin ihan jo kotona opetettu käytöstapoja, ja ettei se ole tyhmyyden tai sivistymättömyyden merkki jos ei tollasia asioita tiedä. Ai nii.. mut tää onki av-palsta :D

Oi olet tiedoissasi autuas ja me muut tietämättömiä maan matosia!