Lue keskustelun säännöt.
Laittaisinko lapsen ruotsinkieliseen kouluun? (ei ole kotikieli)
15.04.2011 |
Meidän lähellä on todella kiva ja hyvä ruotsinkielinen koulu. Ruotsinkielisyydestä on paljon etuja. Minun aikanani kaksikielisyyttä ei arvostettu samalla tavalla kuin nykyään ja meillä kotikieli oli suomi, vaikka isä on suomenruotsalainen. Laittaisinko ummikkolapsen ruotsinkieliseen kouluun? Itse tulen hyvin ruotsilla toimeen ja voisin keskustella opettajien ja vanhempien kanssa ja auttaa alussa kotiläksyissä. Mieheni ei puhu ruotsia ollenkaan.
Kommentit (104)
ilman muuta, kannattaa laittaa ummikko ruotsinkieliseen kouluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut pelkkää hyvää täällä olevasta vastaavasta koulusta.
jos kotona kukaan ei puhua hänelle ruotsia natiivintasoisesti.
Tuota varten on kielikylpyluokat.
tosin lapsi 'kylvetys' aloitettiin jo kaksi vuotta ennen koulun alkua, eli täysin ummikkoa lasta en kouluun laittanut.
Lapsi olisi pitänyt laittaa päiväkoti-iässä kielikylpyyn. Koulun aloittaminen ummikkona ei todellakaan onnistu!!!! Mieti nyt vähän itsekin. Mitne ekaluokkalainen oppii tarvittavat asiat, jos ei edes ymmärrä, mitä ope puhuu? Sitä paitsi ei suomenkielistä edes VOI laittaa ruotsinkieliseen kouluun, kaupunki ei siihen suostu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ruotsin kieli on joku statusarvo, jolla mukula saadaan säätykierrossa ylöspäin?
Älkää nyt ihmeessa kiusatko lapsianne laittamalla ummikkoa vieraskieliseen kouluun.
on 4- tai 5-vuotias eli kun se oma äidinkieli on tarpeeksi vankka. Eikä se edes sovi kaikille, pitää olla kielellisesti lahjakas ja normaalia koulukypsempi.
Suomenruotsalainen koulu on myös paljon muutakin kuin kieltä. Se on kokonainen kulttuurimaisema.
Ummikkolapsi joka ei osaa kieltä eikä kulttuuria on ihan pihalla ihan kaikesta! Ikinä en lastasi tuollaiseen altistaisi.
t. 3, joka on kielikylpyyn erikoistunut FM ja jonka omat lapset ovat kielikoulussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi olisi pitänyt laittaa päiväkoti-iässä kielikylpyyn. Koulun aloittaminen ummikkona ei todellakaan onnistu!!!! Mieti nyt vähän itsekin. Mitne ekaluokkalainen oppii tarvittavat asiat, jos ei edes ymmärrä, mitä ope puhuu? Sitä paitsi ei suomenkielistä edes VOI laittaa ruotsinkieliseen kouluun, kaupunki ei siihen suostu.
Ihmisiä on kautta-aikojen muuttanut ulkomaille ja lapset ovat joutuneet vieraskieliseen kouluun. Toki se onnistuu, mutta
-Kuinka paljon ole valmis panostamaan lapsen auttamiseen
Kuinka paljon lapsi kärsii siitä, ettei ymmärrä
- Olethan varautunut siihen, että kaikki voi mennä pieleen
Jos vaihdatat lapsen äidinkielen maistraatissa ruotsiksi, kunta ei voi kieltäytyä lapsen ruotsinkielisestä koulupaikasta
Ruotsi alkaa olla vähän OUT ja tarve vaan vähenee tulevaisuudessa. Olisiko jotain koulua, missä voisi aloitaa esim. venäjän opinnot 1. luokalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kieliongelmista tuli juuri erittäin hyvä ohjelma Yle Teemalta. Kansankodin kuokkavieraat.
Moni lapsi menetti äidinkielensä muttei saanut tilallekaan mitään. He sanovat ettei heillä ole enää omaa kieltä ollenkaan, pelkkiä puolia kieliä vain.
Ja että koulunkäynti kielitaidottomana oli äärettömän raskasta!
on 4- tai 5-vuotias eli kun se oma äidinkieli on tarpeeksi vankka. Eikä se edes sovi kaikille, pitää olla kielellisesti lahjakas ja normaalia koulukypsempi. Suomenruotsalainen koulu on myös paljon muutakin kuin kieltä. Se on kokonainen kulttuurimaisema. Ummikkolapsi joka ei osaa kieltä eikä kulttuuria on ihan pihalla ihan kaikesta! Ikinä en lastasi tuollaiseen altistaisi. t. 3, joka on kielikylpyyn erikoistunut FM ja jonka omat lapset ovat kielikoulussa
Kotoa hän on oppinut suomalaisen 'kulttuurimaiseman' ja kolusta 'suomenruotsalaisen' kulttuurimaiseman.
Lapsi sukkuloi joviaalisti sekä metsäsuomalaisten, rantaruotsalaisten että aatelissukujen joukossa.
Tavallaan lapsi oppii samalla tavalla kaksi erilaista kulttuuria, kuin jos asuisimme ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielitaidosta on etua elämässä, mutta koulun aloitus on rankka paikka omallakin kielellä.
Omat lapset menevät ruotsinkieliseen päiväkotiin, mutta meillä mies puhuukin heille ruotsia.
Jos lapsella ilmenee kielenkehityksessä ongelmia, ei kaksikielisyys niitä ainakaan helpota - taas jos niitä ei ole, on kaksikielisyydestä etua. Etukäteen on vaikea sanoa onko lapsella esim. lukihäiriö. Eli pitää tavallaan ottaa riski. Tätä mietimme miehen kanssa pohtiessamme aletaanko kaksikieliseksi perheeksi vai ei. Tultiin kuitenkin tulokseen, että kielestä on todennäköisesti ennemmin etua kuin haittaa.
Ei opettajalla ole aikaa prepata ummikkolasta kun pitää luotsata kokonaista aloittavaa luokkaa...ette tykkää vieraskielisistä ummikkolapsista suomenkielisessäkään luokassa viemässä opettajan aikaa muilta lapsilta. Kielikylpyluokat ovat erikseen. Osa kouluista ei tietääkseni edes huoli ummikkolapsia vieraskieliseen kouluun. Pyytäkää normaalikouluihin kerhotunteja ruotsinkielestä niin saavat oppia jo alakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi alkaa olla vähän OUT ja tarve vaan vähenee tulevaisuudessa. Olisiko jotain koulua, missä voisi aloitaa esim. venäjän opinnot 1. luokalla?
Jos joku kieli on OUT eikä kukaan viitsi sitä opiskella, tulee ko kielen osaajista pulaa, ja OUT-kielen opiskelu osoittautuu hyvinkin kannattavaksi.
joten voisimme harjoitella vielä vuoden ajan. Onko kielikylpyeskareita olemassa? Lapsi osaa jo lukea itse ja kirjoittaa (täyttää kesäkuussa 6), ja uskon että hän on perinyt kielelliset lahjat minulta eikä isältään.
mutta ne on 4-vuotiaille, joskus 5-vuotiaille.
Ruotsi alkaa olla vähän OUT ja tarve vaan vähenee tulevaisuudessa. Olisiko jotain koulua, missä voisi aloitaa esim. venäjän opinnot 1. luokalla?
Jos joku kieli on OUT eikä kukaan viitsi sitä opiskella, tulee ko kielen osaajista pulaa, ja OUT-kielen opiskelu osoittautuu hyvinkin kannattavaksi.
Ruotsin osaajia on maa täynnä (sekä äidinkielisiä että suomenkielisiä), eli ruotsin osaaminen ei ole mikään erityinen meriitti. Harvinaisemman kielen osaaminen voi taas ihan toisella tavalla avata uusia ovia.
joten voisimme harjoitella vielä vuoden ajan. Onko kielikylpyeskareita olemassa? Lapsi osaa jo lukea itse ja kirjoittaa (täyttää kesäkuussa 6), ja uskon että hän on perinyt kielelliset lahjat minulta eikä isältään.
Jos teillä ei ole kielikylpyeskaria, laita lapsi ruotsinkieliseen eskariin ja hoitoon eskarin jälkeen. Kyllä sen vuodessä näkee oppiiko lapsi kielen vai ei.Kielikylpyeskari ei riitä jos opetus on koulussa kokonaan ruotsiksi.
Eskari 4-vuotiaasta eteenpäin ja kielikylpyluokat sitten koulussa.
Ummikon tökkääminen ruotsinkieliseen kouluun on väärin sitä ummikkoa kohtaan - ja niitä ruotsinkielisiä oppilaita ja näiden perheitä kohtaan.
Olen kahteen otteeseen aikuisena opiskellut ryhmässä, jonka enemmistöllä ei ole ollut mahdollisuutta käydä kouluja omalla kielellään. He olivat ummikkona menneet suomenkieliseen tai englanninkieliseen kouluun.
Jonkinlainen henkinen orpous siitä monelle jää. Kieli ei ole vain kommunikoinnin väline, vaan myös ajattelun väline. Sillä käsitellään omaa identiteettia ja suhdetta ympäröivään maailmaan.
Jokaisella pitäisi olla oikeus edes yhteen kieleen, joka tuntuu omalta ja jonka käyttäminen tapahtuu ikään kuin itsestään. (en nyt parempaa ilmaisua keksinyt, mutta tarkoitus tullee selväksi) Moni opiskelukaverini on puolikielinen, kykenemätön käyttämään kattavasti mitään kieltä.
Oma lapseni halusi monta vuotta ennen koulun alkua oppia ruotsia, ja kotonamme katsotaan lähinnä ruotsin TV:tä sekä harrastamme ruotsiksi. Olemuksensa on sellainen, että häntä luullaan ruotsalaiseksi jatkuvasti. Ensin opittu kieli, äidinkieleni, jolla koulut on käyty, on kuitenkin valovuosien päässä ruotsistaan. Ruotsi ei innostuneisuudesta, varhain aloitetusta oppimisesta ja läheisyyden tunteesta (tuttuudesta) huolimatta koskaan alkanut toimimaan kunnolla.
Vähän aika sitten suomen telkkarista tuli juttu Pisa-tutkimuksesta. Suomen ruotsinkielisten koulujen oppimistulokset olivat huonompia kuin suomenkielisten koulujen.