Mitä eroa ensisynnytyksellä ja toisella?

Raskauksissa ei eroa, tai itseasiassa jokainen raskaus voi olla ihan erilainen, mutta ei siis johdu siitä onko kyseessä eka tai toka tai kolmas kerta.

eka synnytys oli suunniteltu sektio ja seuraavat onneks alatiesynnytyksiä

totta kai on rankempaa, kun on jo 1 lapsi hoidettavana (mulla oli jopa 2). ensimmäistä odottaessa ei tarvitse huolehtia muista kuin itsestään.

suosittelen lämpimästi, lapset on ihania

Tosin esimmäinen synnytys oli 30 h lapsivesien menosta ja 14 h virallisesti sairaalan mielestä. 24 h kunnollisia kipuja. Toinen synnytys alkoi supistuksilla ja siitä 9 h vauva syntyi eli mikään pikasynnyttäjä en ole.



Raskaus itsessään oli samankaltainen. Lisähaastetta toi tietenkin jaloissa roikkuva pikkuinen (meillä kyllä ikäeroa 3 vuotta) eli levätä ei voinut, milloin siltä tuntui. Eikä sitä ehtinyt samalla tavalla ihmettelmään itseään ja kasvavaa massua.

synnytys/raskaus olivat melko samanlaisia. Ainoana erona oli se, että kakkosen synnytys käynnistettiin. Muutoin olivat nopeita (eka kesti kahdeksan tuntia, toinen puolitoista tuntia).



Kolmaskin synnytys kyllä menee samaan kastiin (kesto kuusi tuntia).

siis esikoisen synnytys oikein hyvin ,ja vain ihanpieniä repeämiä tuli (Vauva oli alle 3kg),jotka parani nopsaan.



Nyt mietityttää että voiko toista synnyttäessä enää "siitä pahentua"?

Eli voiko minulle silti tulla jotkut kamalat repeämät,vaikka olen jo synnyttänyt? VAI voinko olla hyvillä mielin tietäen että ei ekan synnytyksen pikkurepeämä pahemmaksi mene? tulipa sekavasti, toivottavasti tajuatte mitä tarkoitan! =D



ap.

Esikoisen raskausaikana kuntoilin paljon, voin hyvin loppuun saakka. Salilla kävin vko ennen synnytystä.



Synnytys kesti 2vrk, lapsiveden tihkumisen vuoksi, mutta itse synnytysvaihe oli 8h, tehtiin leikkaus alapäähän.



Toisen kohdalla oli rajut pahoinvoinnit, tieto lapsen vakavasta sairaudesta, henkiset ongelmat, huono fyysinen kunto masennuksen vuoksi.



Synnytys oli helpompi, 4h, lapsivedet meni kotona.

Molemmissa sain puudutuket, jotka toimi. En revennyt yhtään toisen kohdalla, oli 200g tosin pienempi kuin siskonsa.



Muista, mikään ei ole varmaa ennen kuin pidät lastasi sylissä. Itse havahduin totaalikuplasta, mitä kaikkea vauvoilla saattaa olla, miten paljon jo raskausaikana saadaan tietoa, mutta myös miten silti voi tulla lisäsairauksia syntymisen jälkeen vaikka ultrissa juoksin raskausaikana 1/vko.



Kaikkea hyvää sinulle. Toivotan onnea jos saat olla onnekas, että sinulle annetaan mahdollisuus toiseen lapseen.

mutta synnytys aivan kamala. Toinen raskaus oli vaikea ja synnytys oli myös vaikea ja se päätyi sektioon. Kolmas raskaus oli helpois ja synntytyskin sujui hyvin.

ensimmäinen raskaus päättyi hätäsektioon ja toinen syntyi normaalisti alateitse.

eli synntyksiä en voi keskenään vertailla.



mutta toinen raskaus oli kyllä selvästi kropalle rankempi, paljon enempi oli kaikenmaan kipuja. vaikka olihan niitä toki ensimmäisessäkin.



toisessa raskaudessa ei ollut pahoinvoinnit ja muut ällötykset lähellekkään niin voimakkaita.



eikös se toinen synnytys ole aika järkiään ensimmäistä synnytystä helpompi? useimmiten näin olen kuullut.

tosi hyvin. Eka synnytys oli kamala ja tuli paljon repeämiä. Toinen synnytys oli nopeampi, kivuttomampi ja toivuin paljon nopeammin, kun ei tarvinnut epparia tehdä. Sulla voisi kuvitella, että toka synnytys on helppo, kun ekassakin pääsit noin vähällä mutta eihän näistä koskaan tiedä...pahoja repeämiä tuskin tulee, kun paikat on jo kerran joustanu;)

koska kokemuksesta tiesi, mikä voi mennä pieleen.

Raskausaika oli myös ikävämpi kun oli jos jonkinlaita vaivaa, mitä ei ekan kohdalla ollut.

ja useimmiten kun juttelee muiden mammojen kanssa niin ekalta on revennyt eniten. mun siskolla mennyt niin, että ekalta revenny jonki verran, tokalta enää ihan vähän, kolmannelta ei ollenkaan..vaikka kolmas olikin iso vauva.



en jäisi itse sitä repeämistä pelkäämään.

siis esikoisen synnytys oikein hyvin ,ja vain ihanpieniä repeämiä tuli (Vauva oli alle 3kg),jotka parani nopsaan.

Nyt mietityttää että voiko toista synnyttäessä enää "siitä pahentua"?

Eli voiko minulle silti tulla jotkut kamalat repeämät,vaikka olen jo synnyttänyt? VAI voinko olla hyvillä mielin tietäen että ei ekan synnytyksen pikkurepeämä pahemmaksi mene? tulipa sekavasti, toivottavasti tajuatte mitä tarkoitan! =D

ap.

hieman reilu kolmikiloinen ja laitettiin pari tikkiä, kuulemma ihan varmuuden vuoksi. Toinen lapsi oli reippaasti yli nelikiloinen eikä mitään repeämiä tullut, kuten ei kolmannenkaan kohdalla.

Mutta veikkaan, että ihan tuuristakin on kiinni.

Esikoinen oli 3030g ja synnytyksen kokonaiskesto 4,5h. Imukupilla syntyi ja mulle tuli II ja III asteen repeämiä emättimeen, jotka parani nopeesti. Toinen syntyi 3600g ja kesto oli 2h. Ei repeämiä.

Molemmissa raskauksissa ei mitään ongelmaa ja ns. elämäni kunnossa koko ajan. Esikoista odottaessa vielä samana iltana ajelin fillarilla kun syntyi yöllä.

aikas persiilleen (konkreettisestikin). Tokassa riitti "vain" 20 min. ponnistus, vähän inhimillisempää siis oli.

Eka raskauspahoinvointi hirveä, luulin. Toka vielä hirveämpi.



Kolmatta et kysynyt, mutta ei se mitään kerron kuitenkin.

Synnytys ihana kivuton, sain 2 eri troppia (epiduraali ja kohdunkaula vrt ed. synnytykset). 3. raskauspahoinvointi sanoinkuvaamattoman kauheaa. Oksensin yötäpäivää vko 4 - 18, paino laski, en aio olla raskaana enää koskaan. Synnyttää voisin.



Mutta, ihanat 3 lasta kasassa, kyllä kannatti ;)

syntyessään. Eka isoin, vika pienin, mutta ei merkittävää kokoeroa mielestäni.

meillä yksi lapsi ja eiköhän toinenkin jossain vaiheessa tehdä. Ensimmäisen synnytys kesti 1.5h ja olenkin miettinyt että jos toisen tekee, niin ehtiiköhän sitä edes sairaalaan asti synnyttämään:) Kokemuksia tokasta kun eka on ollut supernopea??

Mulla eka raskaus oli helppo, ja synnytyskin meni oppikirjan mukaan (viikoilla 39+6), vaikka kestikin kaikkiaan 18 tuntia. Toinen raskaus oli hankalampi, olin paljon väsyneempi ja huonovointisempi, ja toki oli hankalampi huilata kun oli esikoinen. Lapsivedet meni viikoilla 29 täysin yllättäen ja jouduin loppuraskauden ajaksi sairaalaan. Supistukset käynnistyivät viikoilla 32, mutta ne saatiin pysäytettyä lääkkeillä. Saman tien kuitenkin jouduttiin käynnistämään infektion takia, mutta synnytys ei edennyt yhtään (paitsi kivut kyllä) ja tehtiin kiireellinen sektio. Vauva siis syntyi viikoilla 31 täysin pieleen mennneessä synnytyksessä. Nyt hän on kuitenkin mitä ihanin vauva, ja olen tosi tyytyväinen, että on sisarukset pienellä ikäerolla!



Mun näkökulmasta tällasia on siis ihan turha miettiä, raskaudessa ja synnytyksessä voi sattua aina ihan mitä vaan! Lopputulos on kuitenkin se tärkein asia.

Mulla eka raskaus oli helppo, ja synnytyskin meni oppikirjan mukaan (viikoilla 39+6), vaikka kestikin kaikkiaan 18 tuntia. Toinen raskaus oli hankalampi, olin paljon väsyneempi ja huonovointisempi, ja toki oli hankalampi huilata kun oli esikoinen. Lapsivedet meni viikoilla 29 täysin yllättäen ja jouduin loppuraskauden ajaksi sairaalaan. Supistukset käynnistyivät viikoilla 32, mutta ne saatiin pysäytettyä lääkkeillä. Saman tien kuitenkin jouduttiin käynnistämään infektion takia, mutta synnytys ei edennyt yhtään (paitsi kivut kyllä) ja tehtiin kiireellinen sektio. Vauva siis syntyi viikoilla 31 täysin pieleen mennneessä synnytyksessä. Nyt hän on kuitenkin mitä ihanin vauva, ja olen tosi tyytyväinen, että on sisarukset pienellä ikäerolla!

Mun näkökulmasta tällasia on siis ihan turha miettiä, raskaudessa ja synnytyksessä voi sattua aina ihan mitä vaan! Lopputulos on kuitenkin se tärkein asia.

Eli siis synnytyssupistukset luonnollisesti alkoivat myös viikoilla 31. ;)

Ensimmäinen synnytys oli helppo, mutta kesti pitempään. Toisessa aivan järkyttävät kivut, joihin ei mikään auttanut, mutta vauva tuli ulos paljon reippaammin.

pelotti ihan sikana (tietysti), ennen toista olin cool, olinhan jo "konkari". Toinen synnytys oli pitempi ja työläämpi kuin ensimmäinen (lopulta käytettiin imukuppia). Kolmas oli niin nopea ja vaivaton verrattuna aiempiin, että olin melkein pettynyt :)