Näin vihdoin exäni naisen kuvan, eipä oo minkään näköinen

mukavanluonteinen, hauska, älykäs, hyvä sängyssä?



Vai eikö ainakaan sellainen, joka tietää olevansa kaunis? Sekö yksi yksityiskohta tekee kauniista naisesta kammottavan?

Luulisi sitä pikemminkin huolestuvan, jos kerran joku susirumakin peittoaa 6-0. Sulla täytyy olla todella tylsä luonne tms.

.. En sano, että vähemmän kauniiseen ihmiseen vaihtamisessa sinänsä olisi mitään ylevää. Ehkä sellainen mies etsii äitihahmoa, tai helpommin lytättävää naista, tai ties mitä.

Tai mitä jos etsii vain itselleen sopivampaa kumppania? Jotakuta jonka kanssa on helppo ja mukava olla? Onko käynyt mielessä?

Jotenkin vaikea uskoa että täällä kirjoittelee aikuiset ihmiset... ihanko oikeasti olette kumppaninne ulkonäön perusteella valinneet, ja se on teidän yhdessä pitävä liima?

En kyllä enää ihmettele näitä perhehelvettikuvauksia, joita täältä saa jatkuvasti lukea.

T: yksi, jonka mies on vaihtanut missityypin naisen reilusti ylipainoiseen pätkään. Tosin se missi oli tyhjäpäinen nisti, ja mä olen urallani menestyvä älykäs nainen... mutta toissijaisiahan nämä jäljemmässä mainitut ovat.

eksä dumppasi minut rumempaan naiseen. En ole siitä kyllä vahingoniloa tuntenut,mutta olen sangen ihmeissäni.

Eksäni aina vahti minun syömisiäni (vaikka olen hoikka), kommentoi meikkiäni (kuinka meikkaan aina samalla tavalla) ja joitain vaatteita (kun pukeudun liian virkamiesmäisesti),kuntosalilla käyntiäni (en käy tarpeeksi usein) jne

Nyt hänellä on nainen, joka on kyllä hoikka, mutta ei edes meikkaa, pukeutuu arkisesti, eikä liiemmin urheile.

Ehkä sillä naisella on jotain, mitä minulla ei ollut. Mutta miten ihmeessä yllämainitut asiat ärsyttivät minussa, jos ei siinä toisessa naisessa?

Ehkä sinä pidit puoliasi tuossa arvostelun sateessa, etkä ollut tarpeeksi lytättävissä tyydyttääksesi exäsi pätemisentarpeen...

jauhot suuhun sille sun exällesi.

Katsokaas kun miestä ei voi loputtomasti yrittää miellyttää. ON pidettävä omat rajat. Ja kun ne tekee selväksi, aika moni kunnioittaa niitä.

että mun elämä pyörisi pelkästään ulkonäön ympärillä?



Luulen kyllä, että exäni on hakenut itselleen äitinsä tyyppistä ihmistä, joka vain hymyilee ulospäin ja pitää kulisseja yllä. Itse en ole sentyyppinen.



ap

exä dumppasi hänet ja uusi nainen on oikeastaan häntä kauniimpi.

exä dumppasi hänet ja uusi nainen on oikeastaan häntä kauniimpi.

mut jos ei näin oo, niin ei oo :)

SINÄhän se tässä ulkonäön otit puheeksi! :)



Sinä se olet ollut semmonen joka "ei pitele kulisseja" eli tarkoittaa että olet narttu?



Miksi sinä olet ex jos olet "kauniimpi"?

Jos pointti ei ole siinä että olet hankala kumppani?



Miehellesi olennaisempaa on että on hyvässä parisuhteessa, ei se että on kulissit kunnossa. Sinä olet hankala ihminen ja sen huomaa.

Tutun mies lähti lätkiin ja tuttu kertoi kaikille että miehellä on burnot. Kohta selvisi että ei ole vaan toinen nainen. Seuraava tutun kommentti oli että miten on voinut vaihtaa hänet niin rumaan naiseen? No oliskohan siihen vaikuttanut narsistinen persoona tutulla. Aina nälvimässä muita, huutamassa lapsille, vaati mieheltään mahdottomia ja harrasti työpaikkakiusausta, puuttui toisten asioihin. Itsessään ei vikaa nähny, mies edes sai rauhan mutta lapsia säälin.

Sinä se olet ollut semmonen joka "ei pitele kulisseja" eli tarkoittaa että olet narttu? Miksi sinä olet ex jos olet "kauniimpi"? Jos pointti ei ole siinä että olet hankala kumppani? Miehellesi olennaisempaa on että on hyvässä parisuhteessa, ei se että on kulissit kunnossa. Sinä olet hankala ihminen ja sen huomaa.

Kuule keittiöpsykologi, asiat ovat olleet ihan toisinpäin. Exälleni oli hirveän tärkeää, että ulospäin näytetään hyvältä eikä kellekään kerrota esim. sairauksista tai raskaista ajoista. ap

niin se nainen on varmaan ainakin sun eksälle sopivampi elämänkumppani ja toivon mukaan kovin mukava nainen - ethän säkään halua että sun lapsesi joutuvat elämänsä jakamaan jonkun hirviön kanssa, vai mitä?

Exä dumppas mut ja hajotti kahden alle kouluikäisen lapsen perheen ilmoittamalla vaan eräänä kauniina päivänä, että haluaa eron.

Vihdoin fb:ssä näin sen exän naisen kuvan. Eipä oo minkään näköinen. Naurettavaa, mutta mua helpottaa tää tieto, että oon tuota naista ainakin selkeesti kauniimpi! :D

Lisäksi kun tarkemmin katsoin, niin ko. nainen muistuttaa ulkonäöllisesti aika paljon exän äitiä. Mielenkiintoista...

exä dumppasi hänet ja uusi nainen on oikeastaan häntä kauniimpi.

mut jos ei näin oo, niin ei oo :)[/i

Kaikki ei ole aina kiinni kauneudesta. Kauneus on kovin katoavaista.

Jospa se onkin sua huumorintajuisempi, sympaattisempi, empaattisempi, älykkäämpi, ystävällisempi?

Ei kaikki halua puhua ongelmistaa muille, ei se tarkoita vielä että pidetään kulisseja yllä. Te olitte vääriä toisillenne. Anna olla.



32

Tästä koko ketjusta tulee mieleen eräs pariskunta.

Molemmat olivat / ovat hyvännäköisiä, menestyviä. Oli soma ok-talo, vimpan päälle puetut lapset, hienoa autoa pihassa.

Vaimo oli pitkäsäärinen ja ainakin omasta mielestään hyvännäköinen, älykäskin varmaan kun niin hyvässä duunissa oli. Mies oli sellainen tumma ja komea mihin kaikki ? naiset lankeaa.

Mitä siinä naisessa oli sellaista, ettei se riittänyt miehelle? Miksi se mies kävi vieraissa, piti toista naista, petti? Kun omakin vaimo oli ihan näyttävän näköinen?

Monesti sympatiat on sen petetyn puolella ja pettäjälle on sitten varattu liuta ala-arvoisia nimityksiä.

Nyt ne nimitykset ovat tälle petetylle, vaimolle siis.

Kovin hyvin en tuota naista, ex-vaimoa, tunne, mutta se vähä mitä tunnen, niin.. en yhtään ihmettele että mies petti. Vaihtoiko ulkonäöllisesti rumempaan, aivan varmasti sillä ihmisellä on jotain enemmän kuin tällä kauniilla ex-vaimolla.

Nainen on niin täynnä itseään! Hän viettää peilin edessä itseään ihaillen joka päivä vähintään tunnin. Kun meikit on täydelliseen ihoon taputeltu, on aika tuijottaa itseään.

Hän inhoaa ja halveksii ihmisiä, jotka edustavat alempaa sosiaaliluokkaa tai toisentyyppistä ihmistä kuin hän itse. Hän jaksaa kuluttaa nega-enegiaa miettimällä miksi joku tai tuo ihmisryhmä saa sossusta rahaa..

Jos lapsensa ottavat kiusaamisen ja ilkityön kohteeksi jonkun tähän halveksittuun ryhmään kuuluvan, he saavat tehdä sitä. Hän tietää, mutta ei puutu.

Tärkein asia hänelle on ura. Oma ura.

Ja oma ulkonäkö. Ulkoinen. Että kaikki näyttää somalta ja hyvältä. Mutta likaisiin raskaisiin pihatöihin ei omia kynsiä katkota. Kun enää ei voi miehellään teetättää kaikkea tätä, haravan, lapion ja lumikolan varressa on hänen eläkkeellä olevat vanhemmat, ja ihan käskytettävänä ovat. Kait vanhemmat ovat sitten niin ylpeitä menestyvästä tyttärestään että antavat komennella itseään, kun "meidän Iina on aina ollut sellista johtaja-ainesta..."

Mutta jotain sellaista siellä oli, mitä ulkoisesti ns. komea mies ei jaksanut, ja jotain sellaista puuttui, mitä haettiin toisesta naisesta. Ja saatiinkin?

Kun ulkonäkö rapistuu, mitä jää jäljelle? Jos sisällä ei ole mitään muuta kuin kaunaa ja halveksuntaa toisia kohtaan ja oma suuri ego, niin aika köyhä on sellainen ihminen. Mistä jutella, jos ainoa asia on halveksia muita ja ihailla omaa peilikuvaa. ?

Ulkonäönkö pelkästään?

Tai seksitaitojen?

Ehkä joku oikeasti on kiinnostunut siitä, millainen ihminen on luonteeltaan ja mistä asioista kiinnostunut, mitkä hänen arvonsa ja arvomaailmansa ovat, miten ihminen suhtautuu kanssaihmisiin ja miten heitä kohtelee. Millaista on elää arkea kumppanin kanssa, miten selvittää ristiriidat parisuhteessa ja miten tunne-ilmaisu pelaa suhteessa. Ehkä jotain miestä saattaa kiinnostaa tämänkin tyyppiset asiat naisessa ja suhteessa, eikä pelkästään naisen ulkonäkö?

Joku vähemmän kaunis kuin sinä ap voi olla monin verroin mukavampi ja parempi kumppani arkeen.

Tosin avioero on mielestäni lasten kannalta niin ikävä asia, että pidän hyvänä sitä että avioliiton eteen yritetään tehdä kaikkensa ja minusta tuollainen yhtäkkiä toisen matkaan lähteminen on epäreilua ja raukkamaista.

On sitä elämässä ja ihmisissä muitakin ulottuvuuksia kuin ulkonäkö. Jopa miehiin, uskokaa tai älkää, vaikuttaa myös henkisemmän tason asiat.

Ja ne ei varmaan teidän suhteessa ollut kohdillaan. On tosiaan raukkamaista tuolla lailla lähteä toisen matkaan, mutta se on se tapa jolla miehet pakenevat huonosta suhteesta.

Ei kyse ole tavasta paeta huonosta suhteesta, kyse on tavasta paeta itseä ja pettymystä omaan elämään. Harvoin, siis todella harvoin, on kyse suhteesta sinänsä.

Monille miehille riittää ihailu, eli ihan sama minkä näköinen tai luonteinen se nainen on kunhan palvontaa riittää. Ystävän mies kärähti yhteydenpidosta toiseen naiseen ja ystäväni oli tosi ihmeissään juuri tuosta samasta: nainen ei ollut nuorempi, kauniimpi, seksikkäämpi, mukavampi tai mitään! Ainoa millä mies osasi yhtydenpitoa selitellä että oli niin jännittävää kun tuo toinen oli niin ihastunut ja osoitti kiinnostustaan. Eli ihan sama mikä/kuka siinä toisena oli!

Taidat olla mun kaveri ja kyse mun miehestä ja hänen "suhteestaan" toiseen :D

Meillä kävi juuri noin, mies piti yhteyttä toiseen, ja perusteli sitä tuolla kiinnostuksella ja saamallaan ihailulla. Sanoi, että ei niistä kotonakaan ollut puutetta, mutta tuli vaan sellainen olo, että "mikään ei riitä, ei paraskaan"...

Tämä toinen nainen on ihan nätti (tunnen hänet nykyään), mutta ei sellainen kaunotar kuin minä. Olen myös aidosti sydämellinen, hän on ihmisille ystävällinen, jotta nämä pitäisivät hänestä...sellaista. Ihan ok tapaus kaikin puolin, mutta ei sellainen saalis kuin minä. Olihan se outoa, että pelkkä lapsenomainen miehen ihastelu riitti, vaikka miehellä ei ollut edes vajetta siitä.

Tutun mies lähti lätkiin ja tuttu kertoi kaikille että miehellä on burnot. Kohta selvisi että ei ole vaan toinen nainen. Seuraava tutun kommentti oli että miten on voinut vaihtaa hänet niin rumaan naiseen? No oliskohan siihen vaikuttanut narsistinen persoona tutulla. Aina nälvimässä muita, huutamassa lapsille, vaati mieheltään mahdottomia ja harrasti työpaikkakiusausta, puuttui toisten asioihin. Itsessään ei vikaa nähny, mies edes sai rauhan mutta lapsia säälin.

Tätä minä en lakkaa ihmettelemästä.

Että on pariskunta, jossa -yleensä- se mies on mukava, leppoisa, mukava tyyppi josta kaikki tykkää. Ja sitten sillä miesparalla on vaimona aivan kamala dominantti despootti, raivohullu hermoheikko akka, joka vieläpä näyttääkin ihan kamalalta.

Olisiko siellä kotona seinien sisällä jotenkin toisenlainen totuus? Jos se mies on NIIIN kiva, miten se vaimo voi olla niin kamala?

Minut on haukuttu. Ystäväni kertoo minulle iloisesti nauraen, että "voi "matti" parkaa kun sillä on tommonen vaimo" ja kun otan jonkun minkä tahansa asian puheeksi, hän saattaa keskeyttää ja tokaista siihen väliin , hän siis jatkaa minun lausettani, ja lauseen sisältö on että miehelläni on näin kamala vaimo tai miten minä olen alistanut ja estänyt ja kieltänyt jne.

Todellisuudessa mieheni on mielettömän itsekeskeinen. Arki kokonaisuudessaan on minun vastuullani. Hän tekee, kun jaksan muistuttaa monta kertaa - ja sitten hermostuu karjumaan miten nalkutan. Mutta yhdellä tai kahdella tai edes kauniilla pyynnöllä ei tee, olkoon kyse miten näkyvästä asiasta tahansa.

Nuorimman lapsemme syntymän jälkeen minä olin jaksamisen äärirajoilla. Hän jätti minut yksin. Romahdin. Hän jätti minut yksin. Syy oli se, että hänellä itselläänkin oli silloin vaikeaa. Hän siis keskittyi itseensä, koska oli niin raskasta, ettei jaksanut auttaa vaimoaan.

NYT kun hänellä todella on vaikeaa, hän on sanonut siitä.. ja minä olen vastannut, että ai, entäs sitten. Olitko sinä minun tukena kun minä en jaksanut? Autoitko? Miten kuvittelet, että minulta nyt mitään sinulle riittäisi - varsinkin, kun tilanne, missä rämmit, on täysin itsesi aiheuttama (liittyy miehen työhön, jossa on ihan itse tehnyt valinnat).

Mieheni saa siis mennä mellastaa miten itse haluaa. En minä estä enkä rajaa. Odotan, että edes pihalta lumet kolaisi kun minä en jaksa, tai lapsen fillarin korjaisi, kun minä en osaa.

Ja minä olen sitten ihan kamala eukko.

Olen hirvittävän väsynyt, ja se näkyy minusta. En ole onnellinen, ja se näkyy minusta. Mies sen sijaan mennä porskuttaa koska on vain itsensä ympärillä. Ja hän on sitten mukava ja hauska kaveri. raukka, jolla on kamala vaimo.

hän oli niiiiiiiiiiiiin kiva kaikille, siis aivan kaikille, joka vastaantulijallekin, ettei hänelle riittänyt aikaa olla ollenkaan kiva omalle perheelle. kotona äyski, tiuski ja karjui.

ja häntä ei ole kovin helppo pompottaa ja alistaa. Toisille miehille tämä on liikaa. On pakko hakea hiljainen nyhverö, joka on onnellinen, että sai edes jonkun miehen. Sellaista naista on sitten helppo kohdella huonosti, koska tämä nyhverö tekee kaikkensa, että saisi pidetyä tämän miehen.

Meillä ei ainakaan niin.



Mieheni jätti eksänsä, heillä ei silloin lapsia, minun takia. Tai ei se nyt ihan niin mustavalkoinen juttu ollut, mutta kuitenkin.



Ex oli hyvin koulutettu, kaunis nainen. Minä, ihan tavallinen duunari, jolla ylipainoia 10 kg.

Mieskin on ihan tavallinen, kiltti mies.



Meillä ei tosiaan mitään alistamista ole, eik väkivaltaa, ei mitään. Onnellisia ollaan vieläkin, 9 vuoden ja kolmen lapsen jälkeen. Ihan normaalia elämää.



Miehen ex olikin paras, kun se jaksoi pari vuotta eron jälkeen vielä morkata mua, ja oli sitä mieltä että mies on mun kanssa vain, koska olin silloin raskaana. Lähetti viestinkin, missä totesi ettei nykypäivänä tarvitse mennä naimisiin, vaikka lapsia olisikin tulossa, että hän ottaisi takasisin, vaikka mies onkin pari vuotta "hörheltänyt".

Sille ei vaan mennyt päähän, että oikeasti rakastetaan toisiamme, ja meillä on yhdessä parempi olla, kuin entistemme kanssa. Siksi he ovat entisiä...