Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies ei jo kosi?
12.04.2011 |
Olemme olleet yli 4v. yhdessä, mutta kosintaa ei kuulu.. Meillä on yhteinen lapsi ja kaikki hyvin. Olisi kiva olla " virallisesti" perhe, mutta ei tule sitä kysymystä..
En halua painostaa miestä, koska haluan oikean kosinnan miehen omaan tyyliin. En halua päätöstä et nyt mennään kihloihin vaan yllätys olisi kiva. Miten miehen saisi hienovaraisesti ymmärtämään, et kyllä mua kannattaa kosia ettei näin hienoa vaimoa kannata päästää käsistään ;)
Kommentit (61)
En ymmärrä ihmisten motiiveja sanoa ettei mies halua naimisiin. Huomaan Ap:n tekstistä että ilmeisesti tässä on nyt suurimmin asiat kiinni mahdollisesti rahasta. Ei meistä kukaan voi sanoa etteikö mies haluaisi naimisiin, ellemme kysy häneltä itseltään. Kyllä on taas kateelliset naiset liikenteessä, että huh huh.. Me oltiin miehen kanssa 8v. Yhdessä ennen kihloja, eli ole kärsivällinen ü
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen kyllä sitä mieltä, että pitäisi avioitumiset hoitaa ennen perhettä jos sellaista kuitenkin haluaa.
Tää on nykyaikaa, harvat menee ensin naimisiin ja sitten tekee lapset.. Eikä asiat aina mene niinkuin on suunniteltu...
Mä olen kyllä sitä mieltä, että pitäisi avioitumiset hoitaa ennen perhettä jos sellaista kuitenkin haluaa.
Tää on nykyaikaa, harvat menee ensin naimisiin ja sitten tekee lapset.. Eikä asiat aina mene niinkuin on suunniteltu...
on ihan nykyaikaa ja kaikin puolin ok.
vain kysy siltä mieheltä, että haluaako se naimisiin lähiaikoina vai ei. Muuten voit joutua odottamaan lopun ikääsi kun mieskään ei tajua, miten kovasti haluat kosintaa.
Kohta neljä vuotta yhdessä täälläkin. Olemme puhuneet avioliitosta ja yhteisestä tulevaisuudesta, mutta eipä tuo ole kosinut. Mies tietää sitoutumisen olevan minulle tärkeää.
Mies kohta 45, eikä ole koskaan ollut aviossa eikä hänellä ole lapsia, sillä hän on hyvin varovainen. Odottaa ilmeisesti jotain täydellistä.
Alan kyllästyä, kun suhde ei etene mihinkään suuntaan. Tässä sitä nyt vaan ollaan seurusteleva aikuispari; emme edes asu saman katon alla.
Katselen ehkä kesän yli tilannetta ja jos mitään ei tapahdu, luulen päättäväni tämän suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuperäinen pointti oli siis se et miten voisin hienovaraisesti potkaista miestä perseelle et tajuissaan jo kosia. Kyse ei mammat tosiaan ole siitä etteikö mies halua mun kanssa naimisiin. En vaan jaksaisi odottaa :) meidän molempien perheissä on luonnollista et jossain vaiheessa mennään naimisiin ja siksi se on meille itsestäänselvyys. Harmi, et osa teistä vaan jaksaa olla negatiivisia päivästä toiseen. Olen erittäin onnellinen parisuhteessani. Kunnioitamme toisiamme ja vastaamme toistemme tarpeisiin. Huolehdimme yhdessä lapsestamme ja jonain päivänä toivomme niitä lisää..
Jos yrität hienovaraisesti vihjailla, niin mies ei välttämättä tajua niistä vihjeistä mitään, tai sitten jos ihan oikeasti ei juuri nyt halua naimisiin, niin ahdistuu. Mutta jos suoraan puhuminen on niin epäromanttista, niin kai sä voit sitten alkaa puhua häistä ja naimisiinmenosta yleisesti ottaen ja pitää aina kotioloissa valkoista tyynyliinaa päässääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita miehelles tekstari, et mikset jo kosi niin sitten et ainakaan ole sitä sille sanonut epäromanttisesti.
Tosin ei tuossa ny enää mitään romantiikkaa ole yhteisen asumisen ja lapsen jälkeen.
En Mä mitään valita.. Yleenskin olisin kysellyt ideoita, mut parasta on varmasti kysyä suoraan. Tosin toi valkea tyynyliina päässä- hengailukin voisi olla sopivan hienovaraista XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihjailua miehet eivät ymmärrä (tai ymmärtävät esittää että eivät ymmärrä). Jos taas suoraan käskee kosia, ei se ole enää mikään vapaasta tahdosta tehty teko eikä edes yllätys. Mies joko alistuu alttarille tai suuttuu kun hänen mahdollisesti suunnittelemansa yllätys pilataan. Sitten on sama jos vain päätätte hääpävän ja se siitä.
Ehkä kannattaisi vaikka vain sopivalla hetkellä huolettomasti puhua siitä, kuinka tärkeää se naimisiin meno sinulle on, ja että pari vuotta ei ole liian pitkä kihlausaika.
Ketjua lukiessa tuli kyllä mieleen, että olen tyytyväinen että teimme asiat "oikeassa järjestyksessä". Opiskelimme, hankimme työpaikat, säästimme rahaa ja menimme naimisiin. Säästöillä saimme ihanat häät ilman kitsastelua ja pesämunaa yhteiseen asuntoonkin on aika hyvin kasassa. Asunnon ostamisen jälkeen ensimmäinen lapsi saa tulla.
Kohta neljä vuotta yhdessä täälläkin. Olemme puhuneet avioliitosta ja yhteisestä tulevaisuudesta, mutta eipä tuo ole kosinut. Mies tietää sitoutumisen olevan minulle tärkeää.
Mies kohta 45, eikä ole koskaan ollut aviossa eikä hänellä ole lapsia, sillä hän on hyvin varovainen. Odottaa ilmeisesti jotain täydellistä.
Alan kyllästyä, kun suhde ei etene mihinkään suuntaan. Tässä sitä nyt vaan ollaan seurusteleva aikuispari; emme edes asu saman katon alla.
Katselen ehkä kesän yli tilannetta ja jos mitään ei tapahdu, luulen päättäväni tämän suhteen.
seurustelevalla aikuisparilla ole yhteistä tulevaisuutta? Kyllä me ainakin on puhuttu jo saattohoidostakin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihjailua miehet eivät ymmärrä (tai ymmärtävät esittää että eivät ymmärrä). Jos taas suoraan käskee kosia, ei se ole enää mikään vapaasta tahdosta tehty teko eikä edes yllätys. Mies joko alistuu alttarille tai suuttuu kun hänen mahdollisesti suunnittelemansa yllätys pilataan.
Osuit asian ytimeen :) en halua jankuttaa asiasta ettei mene tavallaan pilalle ja koska mieheni on aina ollut romanttinen, niin tiedän että hän haluaa tehdä kosinnan omalla tavallaan. Myös seurustelun alkuun hän teki romanttisen eleen, eikä se ollut mikään tavallinen "aletaaks seukkaa". Onhan se tärkeää et kosinta tulee miehen vapaasta tahdosta, eikä vain painostuksen seurauksena..
Miehellä on sinut ja lapsi. Ei se enää halua kosia, meni jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisinhan tehdä uhkavaatimuksen, eli naimisiin tai ero. Tiedän että mies valitsisi naimisiinmenon, mut se ei ole mun käsitys hyvän avioliiton alusta..ei meistä kumpikaan halua erota..
miehen aloitteesta. Yhdessäolovuosia takana jo 16, ja kaks lasta.
Nyt ostettiin kallis asunto, johon maksetaan lainaturvaa kuukausittain. Edunsaajana omaiset.
Sehän tarkottais, että jos mieheni ja lapset kuolisivat esim. onnettomuudessa, mieheni osuus menisi hänen äidilleen tai sisaruksilleen!
Huippua..
Sanoin sit miehelleni, että mun mielestäni meidän olis järkevää mennä naimisiin. Vastaus oli, että hänkin oli ajatellut ihan samaa.
Eli näin superromanttisesti hoidettiin "kosinta" ja maistraatti varattu muutaman viikon päähän:)
Vihkiminen ei maksa mitään, ehkä jotkut"bileet"pienelle kaveriporukalle pidetään.
Kun oot yhden lapsenkin sille jo vääntänyt. Jos haluaa miehen kanssa naimisiin niin kannattaisi tehdä se ennen lasten hankintaa. ... muutama kaveri on tehnyt saman virheen miehen kanssa ja nyt äijiä ei saa naimisiin millään kun on lapset ja asuntolainat jo.
Me sovittiin heti yhteenmuuton jälkeen, että mennään naimisiin. Sitä ennen ehti tulla kaksi lasta, mutta naimisiin mentiin kuitenkin, kun toinen oli vielä ihan pieni. Ihan puppua väittää, että mies ei enää halua naimisiin, kun on lapsia. Jos ei halua naimisiin, niin kai se mies sitten on naimisiin menemättä myös ilman niitä lapsia?!
Kohta neljä vuotta yhdessä täälläkin. Olemme puhuneet avioliitosta ja yhteisestä tulevaisuudesta, mutta eipä tuo ole kosinut. Mies tietää sitoutumisen olevan minulle tärkeää. Mies kohta 45, eikä ole koskaan ollut aviossa eikä hänellä ole lapsia, sillä hän on hyvin varovainen. Odottaa ilmeisesti jotain täydellistä. Alan kyllästyä, kun suhde ei etene mihinkään suuntaan. Tässä sitä nyt vaan ollaan seurusteleva aikuispari; emme edes asu saman katon alla. Katselen ehkä kesän yli tilannetta ja jos mitään ei tapahdu, luulen päättäväni tämän suhteen.
seurustelevalla aikuisparilla ole yhteistä tulevaisuutta? Kyllä me ainakin on puhuttu jo saattohoidostakin ;)
Mutta tapauksessani teemme kumpikin vuorotyötä, meillä on harrastuksia ja minulla myös lapset, joten yhteinen aika jää vähiin näin seurustelevana parina. Kun ei tuota seksiäkään liiemmin ole, niin en ehkä vaan enää jaksa seurustella ja "kyläillä".
Koen ehkä, että mies on hissukka, kun ei tästäkään suhteesta ota kiinni.
Onneksi mies oli samaa mieltä kuin minäkin, että jos vakavissaan ollaan, mennään naimisiin ennen lapsia.
Ap.n kaltaisia pareja on paljon, jotka ei mene koskaan naimisiin kun miehestä ei ikinä ole oikea hetki.
Eihän saa mitää lisää elämäänsä sinua kosimalla. On vaimo, on lapsi.
Miehelläsi ei ole mitään tarvetta mennä naimisiin, hänellä on jo kaikki liiton edut.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että pitäisi avioitumiset hoitaa ennen perhettä jos sellaista kuitenkin haluaa.