Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Venäjää aikanaan opiskelleena en kyllä ymmärrä
10.04.2011 |
sitä miksi kukaan vaihtaisi ruotsin venäjään. Venäjä on nimittäin helevetin vaikea kieli. En jaksa uskoa, että ne koululaiset joilla on vaikeaa ruotsin kanssa, oppisivat venäjää yhtään sen paremmin. Kirjaimistokin on jo oma pulmansa. Jos nyt äkkipäätään ajattelee esim. selkeästi käytännön lahjakkuuteen taipuvaista 13-vuotiasta poikaa, niin kyllä venäjän opiskelu vaikuttaa silkalta lapsen rääkkäykseltä.
Kommentit (44)
Luin koulussa 5 vuotta venäjää, kirjoitin laudaturin ja valmistuin yliopistolta kääntäjäksi erinomaisin arvosanoin pääaineena venäjä...
...
Aina hieman ihmettelen tuota vouhotusta venäjän kielen tarpeellisuudesta - mielelläni sitä käyttäisin, jos ihan oikeasti löytyisi sellaista työtä jossa siitä maksettaisiin myös palkkaa...
Ei ehkä tarvita kääntäjiä, mutta tarvitaan ihmisiä, joilla on SEKÄ ammattitaito ETTÄ venäjän kielitaito. Eli niitä käytännön taitajia, joille kieli on työkalu eikä ideologia, ja jotka harvemmin englannin ja ruotsin jälkeen ottavat kolmansia kieliä.
Juuri tällaisia ihmisiä varten halutaan tarjota mahdollisuus venäjän opiskeluun ruotsin tilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole ehdottanut venäjän tekemistä pakolliseksi. Tarkoitus on tarjota vaihtoehto, ei pakkoa.
niin Itä-Suomalaiset jäisivät sitten käytännössä ulkopuolelle kaikista esim. valtion työpaikoista, joissa on pakko olla tietty ruotsin kielen taito? Tai joutuisivat opettelemaan kuuden vuoden ruotsin kielen oppimäärän parilla yliopiston kurssilla?
Täällä on tullissa (missä 95% liikenteestä on venäjän liikennettä) jatkuvasti paikkoja auki kun ei löydy hakijoita joilla olisi virkamiesruotsi suoritettu. Vaikka oikeasti tarvittaisiin venäjän taitoista henkilökuntaa niin on pakko palkata joku joka osaa tarpeettoman kielen.
niin Itä-Suomalaiset jäisivät sitten käytännössä ulkopuolelle kaikista esim. valtion työpaikoista, joissa on pakko olla tietty ruotsin kielen taito? Tai joutuisivat opettelemaan kuuden vuoden ruotsin kielen oppimäärän parilla yliopiston kurssilla?
Niitäkin voi muuttaa, todellisuudessa nuo työpaikkojen kielivaatimukset ovat taas yksi naurettava peruste ylläpitää pakkoruotsia.
niin Itä-Suomalaiset jäisivät sitten käytännössä ulkopuolelle kaikista esim. valtion työpaikoista, joissa on pakko olla tietty ruotsin kielen taito? Tai joutuisivat opettelemaan kuuden vuoden ruotsin kielen oppimäärän parilla yliopiston kurssilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmen vuoden venäjän opinnoilla ei kovin hyvää kielitaitoa saa, kun taas ruotsista se onnistuu. Omat lukiolaispoikani puhuvat tosi sujuvaa ruotsia ja kahdeksasluokkalainenkin keskustelee arkipäivän asioista ilman ongelmia.
Moni puoliksi venäläinen peruskouluikäinen lapsi ei osaa kirjoittaa venäjää, eivätkä kaikki myöskään lukea sitä. Vaatisi vanhemmilta systemaattista opettamista.
Toisaalta valintoja pitää muutenkin tehdä.
Esim. se mitä (ja paljonko) matemaattisia aineita valitsee lukiossa, rajoittaa aika tavalla uravaihtoehtoja.
niin Itä-Suomalaiset jäisivät sitten käytännössä ulkopuolelle kaikista esim. valtion työpaikoista, joissa on pakko olla tietty ruotsin kielen taito? Tai joutuisivat opettelemaan kuuden vuoden ruotsin kielen oppimäärän parilla yliopiston kurssilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmen vuoden venäjän opinnoilla ei kovin hyvää kielitaitoa saa, kun taas ruotsista se onnistuu. Omat lukiolaispoikani puhuvat tosi sujuvaa ruotsia ja kahdeksasluokkalainenkin keskustelee arkipäivän asioista ilman ongelmia.
Ja juuri tämän vuoksi niille, jotka venäjää haluavat opiskella, pitäisi antaa mahdollisuus keskittyä siihen venäjään eikä velvoittaa myös ruotsin opiskeluun.
jos osaa sellaista kieltä mille ei ole mitään käyttöä? Näillä perusteluilla kaikkien pitäisi opiskella viroa, sehän vasta helposti opittavissa on...?
Kolmen vuoden venäjän opinnoilla ei kovin hyvää kielitaitoa saa, kun taas ruotsista se onnistuu. Omat lukiolaispoikani puhuvat tosi sujuvaa ruotsia ja kahdeksasluokkalainenkin keskustelee arkipäivän asioista ilman ongelmia.
Ja juuri tämän vuoksi niille, jotka venäjää haluavat opiskella, pitäisi antaa mahdollisuus keskittyä siihen venäjään eikä velvoittaa myös ruotsin opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitäkin voi muuttaa, todellisuudessa nuo työpaikkojen kielivaatimukset ovat taas yksi naurettava peruste ylläpitää pakkoruotsia.
Käytännön todellisuus on tällä hetkellä se, että jos joku vaatii ruotsinkielistä palvelua, niin jostain haetaan se viraston ainoa ihminen, joka osaa ruotsia (vaikka jokaisella on se todistus virkamiesruotsista!).
Eli virkamiesruotsin poisto ei vaikuttaisi käytännössä mitenkään ruotsinkielisen palvelun saantiin.
Jatkossa voitaisiin tässäkin asiassa korvata määrä laadulla: vaadittaisiin, että jokaisessa virastossa on vähintään yksi, joka osaa 100% ruotsia.
On totta, että lapsi ei osaa lukea venäjää jos hänelle ei ole kirjaimia opetettu tai hän ei ole itse niitä opiskellut. Mutta älkää tehkö kun kärpäsestä härkästä. Kyrilliset kirjaimet on todella helppo oppia!
Sanoisinkin että tuollaisissa perheissä (venäjänkielinen vanhempi ja lapset ei osaa venäjää/kirjoittaa/lukea venäjää) ei ole lasten kielitaitoon panostettu yhtään ja sitä ei ole koettu tärkeäksi.
Ihan yhtä lailla Suomesta löytyy ties minkälaisia monikulttuurisia perheitä, joiden lapset eivät osaa/lue/kirjoita toisen vanhempansa äidinkieltä.
Olen myös eri mieltä väitteestä, että 3 vuoden opinnoilla ruotsista saisi hyvän kielitaidon. Itselläni ruotsin arvosana oli yläkoulussa ja lukiossa 9, en osallistunut tunneilla niin siksi 9 eikä 10 ja ylioppilaskirjoituksissa laudatur.
En kuitenkaan väittäisi että noillakaan (siis 6 vuoden) opinnoilla minulla oli hyvä ruotsin kielen taito. Tietenkin yksinkertaiset asiat osaa sanoa yms. mutta sanasto on hyvin puuttellinen. Yleensäkään koulussa ei kieliä opi hyvin, perusasiat kylläkin.
Kolmen vuoden venäjän opinnoilla ei kovin hyvää kielitaitoa saa, kun taas ruotsista se onnistuu. Omat lukiolaispoikani puhuvat tosi sujuvaa ruotsia ja kahdeksasluokkalainenkin keskustelee arkipäivän asioista ilman ongelmia.
Moni puoliksi venäläinen peruskouluikäinen lapsi ei osaa kirjoittaa venäjää, eivätkä kaikki myöskään lukea sitä. Vaatisi vanhemmilta systemaattista opettamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että itärajan tuntumassa et saa mitään työpaikkaa, edes kaupan kassalta, jos et osaa venäjää. Jos hakijoissa on yksikin, joka osaa edes auttavasti, niin takuulla ajaa ohitse.
Itse luin venäjää jo 90-luvulla, jonka seurauksena ei ole tarvinnut koskaan työn puutteessa olla. Koulun jälkeen laitoin itse papereita itseäni kiinnostaviin paikkoihin, ja pääsin. Toki osaan ruotsia, englantia ja saksaakin.
Ei venäjä ole vaikea kieli, ihmisillä vain on joku psykologinen kynnys, koska kirjaimisto poikkeaa länsimaisesta. Mielestäni saksa on hankalampi kieli kuin venäjä, lähinnä tiukan sanajärjestyksensä vuoksi.
"Ruotsia osaavat kaikki...ja sen merkitys vähenee". Absurdi väite!
Kyllä tuo on ihan käytännössä totta. Ruotsia osataan ihan riittävästi siihen nähden, mikä sen tarve on. Hyvä ihme, meillähän on parisataatuhatta sitä äidinkielenää puhuvaa! Kyllä se on jo ihan riittävästi. Muiden kielten puhujia on liian vähän. Annetaan nyt jo viimein valinnanvapaus. Vaikkapa kaksi pakollista kieltä paletista: englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan onneton taulapää, kyllä ne kyrilliset aakkoset oppii sujuvasti parissa vuodessa.
Kirjaimet ovat pienin asia venäjän opiskelussa, joten en usko kenenkään takertuneen siihen. Vaikean kielestä tekee monimutkainen kielioppi ja se, että altistusta ei juuri pääse Suomessa syntymään, toisin kuin vaikka englannin tai ruotsin kanssa.
Vaikean kielestä tekee monimutkainen kielioppi ja se, että altistusta ei juuri pääse Suomessa syntymään, toisin kuin vaikka englannin tai ruotsin kanssa.
Itä-Suomessa pääsisi syntymään altistusta (toisin kuin ruotsin kanssa), mutta taulapääopetusministeri ei anna opiskella.
Olen lukenut sitä lukiossa 1979-1982 ja edelleen muistan kirjaimet, kielioppia ja sanojakin kymmeniä. Pienellä kertauksella muistuisi mieleen.
Kommenttina johonkin: ainakaan Helsingissä ei ole mahdollista aloittaa englantia enää yläluokilla, joten jos halua opiskella englantia, on se otettava joko A1- tai A2- kieleksi. Tuskin helsingin lukiossakaan on alkavaa englantia.
Olen siis yliopiston FM tutkinnon (venäjä/englanti) jälkeen opiskellut AMK tradenomiksi, pääaineena markkinonti. Asun PK-seudulla, markkinoinnin työkokemusta 10 vuoden ajalta, lisäksi vielä muutakin koulutusta. Ja pointtini on se, että edelleenkin kaipailen duunia, jossa voisin käyttää tuota venäjän kielen taitoani, jota hankkiessani käytin yliopistolla täysipäiväisesti 6 vuotta (ja sitä ennen siis peruskoulu + lukio kielenopetusta 5 vuotta). Olen aikoinaan myös asunut pari vuotta Venäjällä, eli kielitaitoni on erinomainen. En edes odottaisi saavani parempaa palkkaa kuin nykyisin saan - tekisin ihan samalla palkalla töitä, olisi vain kiva käyttää hyödyksi tuota venäjän kieltä kun sitä niin hirveästi hehkutetaan.
Väitetään, että fakta on se, että venäjän kielen taito on vain "kiva lisä" - pitää olla muuta osaamista ja koulutusta jotta sillä venäjän taidolla olisi jotain arvoa. No, mulla siis on myös tuota muuta osaamista ja koulutusta, ja kaiken päälle hyvä työkokemus kansainvälisistä firmoista päällikkötehtävistä.
Ikää on päälle 40 - ja edelleen siis odottelen päivää, jolloin venäjän kielellä pääsisin tekemään töitä...Siihen asti pitänee vain hyödyntää tuota kouluruotsia ja rahastaa sillä :-). Sujuvan ruotsin kielen osaamista on nimittäin vaadittu kaikissa kolmessa yrityksessä, joissa olen työskennellyt viimeisen 10 vuoden aikana...
yliopiston venäjänopiskelijoiden keskuudessa kiertää lentävä lause: "Venäjä on ollut tulevaisuuden kieli viimeiset 40 vuotta" : ) Uskon siis, että puheissasi on vinha perä.
Aloitin 90-luvun alussa yliopistossa venäjän opiskelun. Silloin vielä venäjää hypetettiin tulevaisuuden kielenä.
Tilanne on nyt mun mielestä muuttunut ehkä huonompaan suuntaan työllisyyden kannalta (nyt en puhu Itä-Suomesta, sen alueen tilanteesta en tiedä). Suomessa on paljon venäjää äidinkielenään puhuvia, jotka osaavat useimmiten paremmin suomea kuin suomalaiset kieltä osaavat venäjää. Joten edelliset varmaan helposti jyräävät jälkimmäiset.
Itse olen kyllä työllistynyt kaikkiin työpaikkoihini venäjän kielen ansiosta, vaikka lähdinkin sitä lukemaan pelkästä mielenkiinnosta kulttuuriin, en taloudelliset asiat mielessä.
En kyllä kannata mitään pakkovenäjääkään. Onko se nyt viranomaisille tosiaankin liian vaikeaa tehdä kielistä valinnaisia? Se olisi ehdottomasti paras vaihtoehto.
Täällä on puhuttu paljon kyrillisten kirjainten vaikeudesta. En kyllä näkisi niitä nyt niin isona ongelmana. Ne oppii minusta suht helposti. Ei niitä kirjaimia nyt niin paljon ole. Mutta onhan venäjä ehkä kuitenkin kieliopiltaan vaikeampi kuin ruotsi.
Fakta on se kuitenkin se, että kielitaitoa on pidettävä yllä jatkuvasti, muuten se rapistuu Englanti on siinä mielessä hyvässä asemassa, että sitä kuulee jatkuvasti.
Alue: Aihe vapaa
osaamisesta. Se tekee palkkaan lisää n. 180 euroa kuukaudessa.