Sos-lapsikylät, onko elämäntapa vai ammatti?

Täytyy olla alan koulutus, maksat normaalisti tuloveroa, kerrytät eläkettä ja jne. Omia lapsia saa olla, en tarkalleen muista oliko jotain max. määrää...Joskus muistan lukeneeni, että palkka alkoi "kakkosella" eli jotain 2000e päälle, sitä kuinka paljon, en muista. Lisäksi maksetaan erilaisia muita kuluja.



Työ on arvokasta, mutta raskasta, tietyllä tapaa kyllä myös "elämäntapa". Kerran olen vieraillut SOS-lapsikylässä. Oli mielenkiintoinen kokemus.

Ei kukaan vietä kolmea viikkoa putkeen 24h/7 töissä,ilman jonkinlaista kutsumusta tms

muutkin ihmiset. En ymmärrä miksi pitää työskennällä 24/7 ja sitten 3 vapaata kuukaudessa.

Koska siihen työhön on sitouduttava niin hetkessä (24/7) kuin elämässä (ei ihan asiallista "käydä kokeilemassa" sijaisvanhemmuutta jollei vakavaa tarkoitusta olla vanhempana niille lapsille niin kauan kuin tarpeellista/mahdollista).



Ja vaatii persoonana paljon enemmän kuin pelkästään "tahtoo auttaa onnettomia lapsia".



Hirveän arvokasta työtä, mutta itse en alkaisi. Tiedän etten sopisi sijaisvanhemmaksi. Minun lempeyteni ja kärsivällisyyteni jäävät ikävä kyllä tahtoon, eivät toteudu...

Meillä on kolme alle kouluikäistä, mahtaako voida hakea? Missä asutaan vapaalla ollessa?

Olen luullut että nuo toimii niin että niissä kylissä nimenomaan asutaan omien ja vieraiden lasten kanssa. Olenko käsittänyt väärin?

Joo siellä kylässä asutaan. Kaarinan sos-kylässä on ainakin hienot omakotitalot joissa asutaan, mutta on se varmasti raskasta, lapsilla saattaa olla monia ongelmia ja kun ne eivät ole omia, ei niihin synny samanlaista sidettä vaikka kuinka yrittäisi. Pitää myös olla halua verkostoitua, siellä ei paljoa omaa rauhaa ole.