Lasten kavereiden kyläilystä

ja ihmettelevät kovasti, miksei muka käy, kun en ole töissä, niin ei pitäisi olla menoja. Hankala tilanne, kun en haluaisi heitä suututtaakaan. Ap

ja tytön äiti kysyy voiko tyttö tulla meille ja voinko viedä heidät harrastukseen. En voi millään tekosyyllä kieltäytyä, koska vien oman tyttöni kuitenkin eikä siitä ole tavallaan mitään vaivaa. Periatteesta vaan en enää halua.

sen harrastuksen jälkeen (jos siis pitää takaisinkin kuskata) tai sitten sanot että käytte vaikka kaupassa ennen sitä harrastusta tai jotain. Pidä puolesi, ymmärrän hyvin, että ottaa päähän.

Tai jos sitten tyttökään ei erityisesti halua tämän kaverin kanssa kaveerata, niin lähdette vaikka käymään kaupassa ja kun puhelin soi, sanot, että olette jo kaupoilla ja menette sieltä suoraan harrastukseen.

ja soittaa takaisin sitten kun on jo liian myöhäistä eli kun olemme jo menossa harrastukseen. Inhottavaa, mutta tällä kertaa näin. Toivon että he jossain vaiheessa itse ymmärtäisivät, kun kieltäydyn riittävän monta kertaa.

mä niin kaipaisin mun tytölle kaveria, muttei ole

itse olen kotona ja todellakin olisin valmis "HYYSÄÄMÄÄN" jonkun öasta, jotta lapsellani olisi kivaa leikkiä kaverin kanssa





mut ap jos/kun et sinä halua niin sanot vallan suoraan ettei sovi, etenkin jos oma lapsesi ei kaveria kaipaa



meidän alueella on kans yks mamma, joka lykkää oman lapsensa aina jonkun kotiin leikkimään, ja voi sanoa et suorastaan vainoaa perheitä...

jostain syystä ei meitä, hänen lapsensa on kyllä meidä lasta nuoremoi, ehkä siinä syy





mutta enivei olkaa onnellisia kun lapsillannne on kavereita, kauheampaa on kun ketään ei ole, ja lapsi on aina yksin vanhempiensa kanssa : (

ja ihmettelevät kovasti, miksei muka käy, kun en ole töissä, niin ei pitäisi olla menoja. Hankala tilanne, kun en haluaisi heitä suututtaakaan. Ap

Mun mielestä on kerrassaan törkeää olettaa että olet ilmainen ja aina käytettävissä oleva lapsenvahti vain koska olet vauvan kanssa kotona. Ihan kuin sulla ei olisi mitään muuta tekemistä, ihan kuin et haluaisi tehdä mitään omaa.

Mä en voi ymmärtää mitä tuollaisten ihmisten päässä oikeasti liikkuu. Miten kukaan voi olla noin itsekäs omaan napaansa tuijottaja ja että vielä kehtaa sanoa sen ääneen?!?

Käyttävät sua häikäilemättä hyväkseen eivätkä ymmärrä edes peitellä sitä mitenkään. Ymmärrän kyllä että tilanne on hankala mutta jos tyttärelläsi on muitakin parempia kavereita niin sinuna sanoisin kyllä asiasta melkoisen suoraan vanhemmille silläkin uhalla että kaveruussuhde menee katkolle.

ja onko kaveria muita sun lapsellasi?





ihmettelen itsekin vanhempia, jotka aina laittavat lapsensa ulos, eli toisten ovikelloja pimputtamaan ja sisälle leikkimään...

koskaan eivät ota omaan kotiinsa lapsia kuitenkaan...



ja ihmettelen, et milloin tuollaiset vanhemmat ovat yhdessä oman lapsensa kanssa ? leikkivät, opettelevat ktoitöitä, tekevät jotain mukavaa jne jjne. tuntuu etteivät millonkaan...

säälin heitä kovasti, eivät ymmärrä mitä menettävät...myös lapsi voi huonosti ..

Minusta kuulostaa jotenkin tosi ikävältä teidän molempien puolesta. Jos kerran lapsen viemisestä ei ole sinulle ylimääräistä vaivaa, miksi ihmeessä haluat kieltäytyä?



Ehdottaisin varmaan itse, että jos minä vien lapset harrastukseen, toisen lapsen perhe voisi sitten hakea molemmat pois. Siinä tulisi sinullekin hiukan omaa aikaa. Tai koettaisin muuten rakentaa hiukan vastavuoroisuutta, jos kerran koet itsesi hyväksikäytetyksi.



On hassua, kun puhutaan yhteisöllisyydestä ja siitä miten äidit tukevat toisiaan, mutta näistä keskusteluista heijastuu useammin kuitenkin sellainen asenne, että jokaisen pitäisi huolehtia vain omistaan.



Mummollani oli tapana sanoa, että "luoja siunaa iloista antajaa".

eli miksi et hyödynnä tuota aikaa esim tekemällä kävelylenkin, tai lukemalla jotain tms

itse teen niin , koska vaikka lapseni harrastus on noin 10min ajomatkan päässä kotootani , niin se tekee 20 min yhteeensä, eli ehtisin juts kotiin noin puoleksi tunniksi..

mielöuiten teen tunnin harrastuksen aikana viikon ruokaostokset

toisen harrastuksen aikana, luen ja teen sään salliessa kävelylenkin, tai sit känny asioita hoitelen, tms paperitöitä



eli hyödynnän tuon harrrastusajana jotenkin





eli ap tapauksessa olis fiksua, et veisitte vuoron perään lapsia harrastuksiin, eli silloin joka toinen viikko molemmilla olis vapaata aikaa : )

hyötyä siis molemmille.

sinuna ehdottaisin tuota

meillä päin tuo toimii hyvin, ja jos sattuu tähdellistä menoa tai sairautta, niin tilanne sovitaan sit niiden mukaan



ei ole järkeä, eikä ekologista ajella joka lasta erikseen samalta seudulta samaan harrrastukseen.



eikä enne harrastusta tai sen jälkeen ole mikään pakko olla ja leikkiä yhdessä, pelkkä kuskaaminen riittä, mikäli ei lapset sen enmpi ole kavereita,

kaveri vuotta vanhempi. Niin, ei tavallaan ole ylimääräistä vaivaa, mutta periaatteessa tilanne ärsyttää. Ja tavallaan on vaivaa, kun olen vastuussa toisen lapsesta, joudun vahtimaan heitä eri tavalla. Omasta mielestäni lapselle ei pitäisi hommata sellaisia harrastuksia, minne ei alunperinkään pysty itse viemään. Tuo yhteisöllisyys ei mielestäni tässä oikein toteudu.

noiden vanhempien kanssa. Sehän oli se ongelma.

koska lapsesikin oli jo siellä ?



miksi et keskustelisi ihan nätisti ja asiallisesti tytön vanhempien kanssa asiasta ??



avoimuus olisi hienoa ja hyväksi kaikille.

ehkä joku äiti ei vaan ymmärrä asiaa, et olis jotain outoa tuossa et kuskaat heidänkin lastaan samalla kun itse viet kerrran omaasikin joka tapauksessa...

eli kaipaako oma lapsesi tuota tytön seuraa? onko omalla lapsellasi kavereita?

nämä tärkeitä asioita tietää.

eli jos ei kaveri ola kaveria, vaan sinä olet itse vaan kuski tuolle tytölle, niin sitten sanot hänen vanhemmilleen, et et enää ota lasta vastuullesi.

mut jos kavereita ovat muutenkin, niin sit veisin ihan kun ennekin, toki voisit ehdottaa tuota vuoroviikkoa vimisissä.

tai ens syksynä vaihtaa ryhmään, johon tuon tytön vanhemmillakin olis mahdollisuus joskus viedä tyttöjä



itselläni on samaa kokemusta esikoisen ajoilta, tuolloin kaks naapurin tyttöä halus samaan harrastuklseen tyttöni kanssa, alkujaa oli puhe et vuoroin vietäs, alkujaan huomasin et minä sain viedä aina... tiedän mitä on vahtia ekaluokkalaisia, onko kaikki tavarat tallella, ai sul ei olekaan juomapullooo, kivakiva....

tietyllä tavalla alkoi pian nyppiin, mut tein sitä koska lapset olivat muunakin aikana kovin hyviä kavereita keskenään.. toki leikkivät meillä aina, pinissä tiloissa, vaikka itse asuivat isoissa omatkotitaloissa ;)



nyt nuorimmainen siis ilman kaveria.. ja tämä on mielestäni ihan kauheaa, mielelläni siis kuskaisin lapsia ja ottaisin meille hyysättäväksi kun vaan olisi niitä kavereita, ja nyt olis meilläkin iso omakotitaloa.



eli ap ole siis onnellinen kun lapsella on kaveria, huonomminkin voisi olla.

Mä en oikein tajua miksi ap ei voi puhua suoraan lapsen vanhempien kanssa.



Mun mielestä tuollainen vihjailu ja puheluiden huomiotta jättäminen on todella epäkohteliasta ja lapsellista.



Eikö nyt voisi olla reilua niin, että sovitte vastavuoroisuuden. Jos perhe ei suostu vastavuoroisuuteen, niin sitten kerrot niin, että jatkossa kutsut tulee teiltä.

Minuakin ihmetyttää, miksei asioista voi puhua avoimesti ja ystävällisessä hengessä. Olen itse varsinainen kimppakyytimutsi, joka kuljettaa mielellään vaihtelevia kokoonpanoja harrastuksiin ja pois ja jonka lapset samoin kulkevat milloin kenenkin kyydissä treeneihin. Ja viettävät aikaa koulupäivän jälkeen milloin kenenkin kotona.



Kamalinta minusta olisi, jos jonkun näistä äiti murjottaisi itsekseen, miten kamalaa on kun lapseni tulee heille keskimäärin kerran viikossa. Jos se on ongelma, asiasta pitää sanoa. En varmasti päästäisi lastani paikkaan, johon hän ei ole tervetullut.



Onko mieleesi tullut, että nuo vanhemmat saattavat ajatella sinun ottavan lapsensa mielelläsi kyytiin? Heille voisi olla tärkeä tieto, jos kertoisit että asia vaivaa sinua. Voisivat sitten siltä pohjalta alkaa miettiä muita ratkaisuja. Välttely ja suoranainen valehtelu on huonoin tapa vaikuttaa asioihin. Entä oletko ajatellut, että saattaisitte itse olla joskus samassa tilanteessa? Että teidän perheellenne olisi suuri apu, jos joku lapsistanne jossakin elämänvaiheessa pääsisi jonkun kaverinsa perheen kyydissä esim. harrastukseen? Kuinka silloin toivoisit, että tämä toinen perhe toimisi teitä kohtaan?

tytön vanhemmat eivät hyväksy kieltäytymistä vaan ihemttelevät että miksei ap muka voi kuskata kun on kerran kotona eikä hänellä näinollen voi olla kiireitä ja menoja.

Minuakin ihmetyttää, miksei asioista voi puhua avoimesti ja ystävällisessä hengessä. Olen itse varsinainen kimppakyytimutsi, joka kuljettaa mielellään vaihtelevia kokoonpanoja harrastuksiin ja pois ja jonka lapset samoin kulkevat milloin kenenkin kyydissä treeneihin. Ja viettävät aikaa koulupäivän jälkeen milloin kenenkin kotona. Kamalinta minusta olisi, jos jonkun näistä äiti murjottaisi itsekseen, miten kamalaa on kun lapseni tulee heille keskimäärin kerran viikossa. Jos se on ongelma, asiasta pitää sanoa. En varmasti päästäisi lastani paikkaan, johon hän ei ole tervetullut. Onko mieleesi tullut, että nuo vanhemmat saattavat ajatella sinun ottavan lapsensa mielelläsi kyytiin? Heille voisi olla tärkeä tieto, jos kertoisit että asia vaivaa sinua. Voisivat sitten siltä pohjalta alkaa miettiä muita ratkaisuja. Välttely ja suoranainen valehtelu on huonoin tapa vaikuttaa asioihin. Entä oletko ajatellut, että saattaisitte itse olla joskus samassa tilanteessa? Että teidän perheellenne olisi suuri apu, jos joku lapsistanne jossakin elämänvaiheessa pääsisi jonkun kaverinsa perheen kyydissä esim. harrastukseen? Kuinka silloin toivoisit, että tämä toinen perhe toimisi teitä kohtaan?

Olen jo monesti kieltäytynyt ja ihmettelevät kovasti, miksei muka käy, kun en ole töissä, niin ei pitäisi olla menoja. Hankala tilanne, kun en haluaisi heitä suututtaakaan. Ap

Oletko sanonut, että sinua harmittaa, kun apusi on niin yksipuolista, ja että haluaisit vastavuoroisuutta? Ovatko lapsen vanhemmat ymmärtäneet varmasti, mistä on kyse?

Jos todella on niin, voithan sanoa avoimesti että kyytipalvelu on nyt loppu. Ymmärtävät silloin, etei lapsi ole teille tervetullut. Muuten suosittelen kyllä tuota avointa keskustelua välttelyn sijaan.

Onko kyse oikeasti vastavuoroisuuden puutteesta vai jostakin muusta? Oletko kysynyt, saisiko oma lapsesi välillä mennä tuon lapsen kotiin ja kulkea heidän kyydissään harrastukseen?