Lasten kavereiden kyläilystä
Lapseni kaveripiiriin kuuluu eräs tyttö, jonka vanhemmat käyttävät kaveriperheitä iltapäivähoitopaikkoina. Lapsi siis kiertää 4-5 perhettä viikossa koulun jälkeen. Meille hän on alkanut tulla useammin, myös viikonloppuisin. Lapsemme ovat samassa harrastuksessa, joten hänet voidaan tuoda aamulla, vien heidät harrastukseen ja haetaan meiltä iltapäivällä. Olen kotona vauvan kanssa, joten minulla ei ole työkiireitä niinkuin heillä, mutta koen tämän rasittavaksi, varsinkin kun se on yksipuolista. Meidän lapsi on ollut heillä kerran. Miten sanon nätisti että nyt riittää ? Tiedän että eivät ymmärrä, kun en ole töissä, että mikä siinä voi rasittaa.
Kommentit (58)
kysehän oli siitä, että KOKO AJAN ollaan naapureilla. Kyllä minäkin ihmettelen vanhempia, joiden lapsi kiertää eri naapureilla JOKA IKINEN iltapäivä. Eikö siellä kotona tehdä ikinä mitään?? Eikö käydä asioilla, kylässä, harrastuksissa jne kun lapsi ehtii joka päivä juoksemaan jonnekin naapuriin. Ja nimenomaan lähes kaikki kirjoittajat ovat puhuneet VASTAVUOROISUUDESTA, ei ketään saa käyttää aina hyväksi, silloin tällöin auttaminen on täysin eri asia
Mistä sitä tietää, missä jonkun lapsi on joka päivä, jos ei ole teillä kuin pari kertaa viikossa? Lapset kaipaavat kavereita, mitä jos jompikumpi vanhemmista on vuorotöissä ja nukkuu päivällä? Tai jos toinen vanhemmista omaishoitaa äitiään työpäivän lisäksi, tai on joku muu syy, miksi useamman lapsen sisälläolo on hankalaa? Pitäisikö lasten olla siinä kodissa, missä ei ole yhtään vanhempia kotona? Onko se oikeasti niin kauheaa, jos joku lapsi on teillä kaksi kertaa viikossa? Miksi vahditaan missä lapsi on muina päivinä? Miksi elämästä pitää tehdä niin vaikeaa ja vanhtia muiden tekemisiä, eikä hyväksyä että on erilaisia elämäntilanteita?
päiväunia tai omaishoitoja voi ilman muuta ja kysymättä siirtää naapureiden vastuulle. Tottakai lapset voi ulos laittaa, mutta lapsille voi myös sanoa, etteivät mene ilman muuta ja joka päivä pimputtelemaan ovikelloja. Lasten ohjaaminen on vanhempien vastuulla ja toisten huomioimista ei opi ellei siihen opeteta.
kysehän oli siitä, että KOKO AJAN ollaan naapureilla. Kyllä minäkin ihmettelen vanhempia, joiden lapsi kiertää eri naapureilla JOKA IKINEN iltapäivä. Eikö siellä kotona tehdä ikinä mitään?? Eikö käydä asioilla, kylässä, harrastuksissa jne kun lapsi ehtii joka päivä juoksemaan jonnekin naapuriin. Ja nimenomaan lähes kaikki kirjoittajat ovat puhuneet VASTAVUOROISUUDESTA, ei ketään saa käyttää aina hyväksi, silloin tällöin auttaminen on täysin eri asia
Mistä sitä tietää, missä jonkun lapsi on joka päivä, jos ei ole teillä kuin pari kertaa viikossa? Lapset kaipaavat kavereita, mitä jos jompikumpi vanhemmista on vuorotöissä ja nukkuu päivällä? Tai jos toinen vanhemmista omaishoitaa äitiään työpäivän lisäksi, tai on joku muu syy, miksi useamman lapsen sisälläolo on hankalaa? Pitäisikö lasten olla siinä kodissa, missä ei ole yhtään vanhempia kotona? Onko se oikeasti niin kauheaa, jos joku lapsi on teillä kaksi kertaa viikossa? Miksi vahditaan missä lapsi on muina päivinä? Miksi elämästä pitää tehdä niin vaikeaa ja vanhtia muiden tekemisiä, eikä hyväksyä että on erilaisia elämäntilanteita?
päiväunia tai omaishoitoja voi ilman muuta ja kysymättä siirtää naapureiden vastuulle. Tottakai lapset voi ulos laittaa, mutta lapsille voi myös sanoa, etteivät mene ilman muuta ja joka päivä pimputtelemaan ovikelloja. Lasten ohjaaminen on vanhempien vastuulla ja toisten huomioimista ei opi ellei siihen opeteta.
Miksei laspi saa mennä soittamaan ovikelloa ja kysyä kaveria? Meilläpäin kyllä kaikki tekevät näin, joskus lapsi saa kaverin, joskus ei. Miksei saa käydä kysymässä ovella? Ei minusta lainkaan huonoa käytöstä (edelleenkään jos ei ole kyse siitä, että joka päivä olisi tulossa samaan paikkaan kaveria etismään).
oikeus hoidattaa lapset naapureilla kun teen vuorotyötä.
Voi paska kun en tätä aiemmin tiennyt. Olisi säästynyt pitkä penni kun ei olisi tarvinnut iltapäivähoitopaikkaa maksaa ja itse laittaa välipaloja.
rahan säästöstä. Eli lapset ovat kavereita, mutta joka päivä naapurin kaveri meillä "ip-hoidossa" ilman, että asiasta on sovittu. Olen myös kotona. Kaiken huippu, kun lapsen äiti kysyi (kun kieltäydyin lapsensa kokopäivähoidosta tarhaikäisenä), että "mitä sä sitten teet kaiket päivät?". Mielestäni en ole tilivelvollinen kenellekään.
Meidän naapurimme haluavat säästää. Äitinsä tekee lyhennettyä työpäivää, mutta useimpina päivinä lapsi on koulun jälkeen meillä, koska äiti on kokouksessa. Kuinka paljon on kokouksia vanhusten palvelutalossa työskentelevällä lähihoitajalla? Näemmä lähes päivittäin..
kysehän oli siitä, että KOKO AJAN ollaan naapureilla. Kyllä minäkin ihmettelen vanhempia, joiden lapsi kiertää eri naapureilla JOKA IKINEN iltapäivä. Eikö siellä kotona tehdä ikinä mitään?? Eikö käydä asioilla, kylässä, harrastuksissa jne kun lapsi ehtii joka päivä juoksemaan jonnekin naapuriin. Ja nimenomaan lähes kaikki kirjoittajat ovat puhuneet VASTAVUOROISUUDESTA, ei ketään saa käyttää aina hyväksi, silloin tällöin auttaminen on täysin eri asia
Tässä ei nyt selvästikään muutamat kirjoittajat tajunneet yhtään mistä asiassa oli kyse. Eihän nyt hyvänen aika kenenkään mielestä siinä ole mitään pahaa, että lasten kaverit tulevat hakemaan ulos. Tai että kuskataan omia ja vieraita lapsia harrastuksiin. Kyse on ainoastaan tuosta vastavuoroisuudesta.
kysehän oli siitä, että KOKO AJAN ollaan naapureilla. Kyllä minäkin ihmettelen vanhempia, joiden lapsi kiertää eri naapureilla JOKA IKINEN iltapäivä. Eikö siellä kotona tehdä ikinä mitään?? Eikö käydä asioilla, kylässä, harrastuksissa jne kun lapsi ehtii joka päivä juoksemaan jonnekin naapuriin. Ja nimenomaan lähes kaikki kirjoittajat ovat puhuneet VASTAVUOROISUUDESTA, ei ketään saa käyttää aina hyväksi, silloin tällöin auttaminen on täysin eri asia
Mistä sitä tietää, missä jonkun lapsi on joka päivä, jos ei ole teillä kuin pari kertaa viikossa? Lapset kaipaavat kavereita, mitä jos jompikumpi vanhemmista on vuorotöissä ja nukkuu päivällä? Tai jos toinen vanhemmista omaishoitaa äitiään työpäivän lisäksi, tai on joku muu syy, miksi useamman lapsen sisälläolo on hankalaa? Pitäisikö lasten olla siinä kodissa, missä ei ole yhtään vanhempia kotona? Onko se oikeasti niin kauheaa, jos joku lapsi on teillä kaksi kertaa viikossa? Miksi vahditaan missä lapsi on muina päivinä? Miksi elämästä pitää tehdä niin vaikeaa ja vanhtia muiden tekemisiä, eikä hyväksyä että on erilaisia elämäntilanteita?
päiväunia tai omaishoitoja voi ilman muuta ja kysymättä siirtää naapureiden vastuulle. Tottakai lapset voi ulos laittaa, mutta lapsille voi myös sanoa, etteivät mene ilman muuta ja joka päivä pimputtelemaan ovikelloja. Lasten ohjaaminen on vanhempien vastuulla ja toisten huomioimista ei opi ellei siihen opeteta.
Miksei laspi saa mennä soittamaan ovikelloa ja kysyä kaveria? Meilläpäin kyllä kaikki tekevät näin, joskus lapsi saa kaverin, joskus ei. Miksei saa käydä kysymässä ovella? Ei minusta lainkaan huonoa käytöstä (edelleenkään jos ei ole kyse siitä, että joka päivä olisi tulossa samaan paikkaan kaveria etismään).
eihän? Puhuttiin toisten huomioonottamisesta ja joskus voi olla todellakin rasittavaa kun ovikello soi jatkuvasti. Myös siellä missä ovikelloa pimputellaan, voi olla vuorotyöläinen päiväunilla tms.
jotka on koko ajan rimputtamassa ovikelloa ja työntämässä jalkaa oven väliin että "mä tuun teille". Ja sitten kun pitäisi lähteä, alkaa vastaväittäminen että "ei mulla oo kotiintuloaikaa" ja "mä saan olla niin kauan kun mä haluan". Just.
Tästä syystä kaikki väsyy näihin kyläluutiin. Varmistakaa nyt herran tähden että muille sopii se jatkuva ovilla roikkuminen. Ennen vanhaan oli silloin ja nyt on nyt. Ajat muuttuu eskoseni.
Mitä helvettiä, eli kun on kaunis päivä ulkona niin lastaan ei saa laittaa ulos? mitäs sen lapsen pitäs tehdä, nyhdätä kotona ja katsoa televisiota päivät pitkät? Itse muistelen hyvällä entisaikoja jolloin ei ollut kuin lankapuhelimet ja kavereita haettiin ulos ihan ovelta ovelle kiertämällä! mikä ihme tätä nyky yhteiskuntaa riivaa kun ovella ei saa lapset käydä hakemassa omia lapsia ulos ja nyt näköjään ei edes uloskaan saa lastaan pistää! Miksi se häiritsee teitä niin paljon jos pari kolme lasta käy pimpottamassa ovikelloa?
Meille meille ja meille. Ja pääsiskö iltapäiväksi teille ja hakisitko eskarista jne. Poikani pääsi tasan 2 kertaa heille koko eskarivuonna. Että ei paljon kiinnosta olla ilmanen päivähoitotoimisto.
rahan säästöstä. Eli lapset ovat kavereita, mutta joka päivä naapurin kaveri meillä "ip-hoidossa" ilman, että asiasta on sovittu. Olen myös kotona. Kaiken huippu, kun lapsen äiti kysyi (kun kieltäydyin lapsensa kokopäivähoidosta tarhaikäisenä), että "mitä sä sitten teet kaiket päivät?". Mielestäni en ole tilivelvollinen kenellekään.
Meidän naapurimme haluavat säästää. Äitinsä tekee lyhennettyä työpäivää, mutta useimpina päivinä lapsi on koulun jälkeen meillä, koska äiti on kokouksessa. Kuinka paljon on kokouksia vanhusten palvelutalossa työskentelevällä lähihoitajalla? Näemmä lähes päivittäin..
ja meille kyllä ovat kaverit tervetulleita, niin ymmärrän kyllä, jos aina ovella olevat lapset ärsyttää. Jos vieras ei ymmärrä, että nyt ei käy, vaan alkaa vaan inttämään, niin onhan se ärsyttävää. Jos ei esim. voi koskaan olla kotona vain oman perheen kesken, niin kyllä muakin nyppis. Joskus pitää saada vain olla omassa rauhassa.
TOsi ärsyttävää. Pyytäköön ulos ja jos ei käy niin ei käy. Ei inttämistä, vänkäämistä ja jatkuvaa vastaväitettä.
Usea muukin on huomannut tämän saman, eli maksetaan lyhyttä IP-hoitoaikaa mutta loppuajan lapsi hoidatetaan kavereiden kotona, kun itse ollaan vielä töissä. Kun itse ei ole nuuka, niin on oikeasti vaikea ymmärtää, että jotkut ihmiset säästävät sen euron ihan joka paikassa.... Bensa säästyy, kun naapuri kuskaa harrastuksiin, IP-hoidossa säästää, ruokakuluissa säästää kun lapsi syö aina naapurissa..... Mitään ei olla valmiita tekemään toisen hyväksi (siihenhän voisi mennä aikaa ja jopa rahaa, apua), mutta omaa nuukuutta koitetaan aina käyttää muita hyväksi
Viet lapsesi heille aamulla ja haet illalla.
voin kyllä viedä tytön aamulla, mutta olemme menossa harrastuksen jälkeen asioille, joten tänään ei sovi vierailu.
Oletteko jotenkin sopineet jokapäiväisestä hoidosta, vai tuodaanko tyttö vaan sopimatta joka aamu teille vai miten kuvio menee?
heille ei käynyt kun ovat niin kiireisiä. Ja kun ei ole "tarvetta", kun olen kotona.
vaan kiertää 4-5 perheessä, on siis meillä 1-2 krt/vko. Lapsen äiti tai lapsi itse kysyy etukäteen voiko tulla, ei olla varsinaisesti sovittu mistään hoidosta.
ja jos koet asian hankalana tai et sinä päivänä halua vieraita, sanot vaan, että tällä kertaa ei valitettavasti sovi.
Siitähän se on pitkälti kiinni. Meillä ekaluokkalainen kaipaa kovasti seuraa arki-iltaisinkin ja tietysti viikonloppuisin. Ja olen oikein tyytyväinen kun lapset sopivat kyläilyjä keskenään niin minun ei tarvitse.
Mutta tuo vastavuoroisuus pitäisi kyllä muistaa. Meillä on yksi perhe, jonka kanssa jaamme aamuja, iltapäiviä ja harrastukseen viemisiä. Joskus painottuu enemmän toiselle, mutta kyllä se siitä tasoittuu.
Ota puheeksi lapsen äidin kanssa, että voisivatko hoitaa harrastuskuljetukset vaikka joka toinen kerta, sinun kun on hankala vauvan kanssa liikkua. Mutta älä riko lasten välistä kaveruutta näillä sotkuilla.
lapset eivät ole parhaita kavereita, mutta tulevat juttuun. Aloite kyläilyyn ei ole koskaan tullut omalta lapseltani, vaan kyläilijältä.
koskaan pyydetty, jo muutaman kerran jälkeen lopetin tuon kaverin kutsumisen. Sanot vaan kylmästi, että seuraavan kerran lapsenne tulee teillepäin kylään ja jos se ei sovi, niin lopetatte yksipuolisen hyysäämisen.
Mistä sitä tietää, missä jonkun lapsi on joka päivä, jos ei ole teillä kuin pari kertaa viikossa? Lapset kaipaavat kavereita, mitä jos jompikumpi vanhemmista on vuorotöissä ja nukkuu päivällä? Tai jos toinen vanhemmista omaishoitaa äitiään työpäivän lisäksi, tai on joku muu syy, miksi useamman lapsen sisälläolo on hankalaa? Pitäisikö lasten olla siinä kodissa, missä ei ole yhtään vanhempia kotona? Onko se oikeasti niin kauheaa, jos joku lapsi on teillä kaksi kertaa viikossa? Miksi vahditaan missä lapsi on muina päivinä? Miksi elämästä pitää tehdä niin vaikeaa ja vanhtia muiden tekemisiä, eikä hyväksyä että on erilaisia elämäntilanteita?