Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen täysin mahdottoman
02.04.2011 |
kolmasluokkalaisen kanssa?
Hänelle ei mistään asiasta voi sanoa ei. Saa älyttömät raivarit: huutaa, potkii, hakkaa seiniä/ove, itkee jne. Puhua tai selittää ei voi, kun juokseen tilanteesta heti raivoten pois.
Ja kyllä: normaalin kirjoissa on ainakin toistaiseksi. Esim. koulussa käyttäytyy niin hyvin, ettei tukea tule, kun eivät ymmärrä, että voi käyttäytyä kotona toisin.
Raivarinsa ovat siis täysin pitelemättömiä.
Kommentit (6)
sellaisille lapsille joiden kanssa vanhemmat eivät tule toimeen. Eli kysy rauhallisesti täytyykö ottaa ammattilaiset (=perheneuvola) apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riippuu aivan tilanteesta. Esimerkiksi joukkuepelissä ei ole moksiskaan häviöstä. Mutta jos vaikka on vaikka kaverin kanssa suunnittelut yökyläilyä (tietenkään siitä ei voi ensin puhua vanhempien kanssa), joka ei aikuisten puolelta onnistukaan, saa älyttömän hepulin. Ei siinä selitykset muista suunnitelmista auta.
ap
Sulla on joku oikein hauska provo mielessä. Hah =D
Kyllä me matkustelemme.
sp
"Kahvilasta vielä voi lähteä" tjsp.
Alhainen pettymysten sietokyky, siis se että nimenomaan ihan pienestä saa hepulit, voi olla yhteydessä itsetuntoon ja se taas sitten kovin moneen asiaan ja kokemukseen.
Jos tuntuu, että lapsi on ihan mahdoton ja itse olet jo neuvoton, ota yhteyttä sinne perheneuvolaan. Älä käytä sitä "uhkailukeinona" lapseen - perheneuvola voi oikeasti olla aika kiva paikka lasten mielestä. Meidän nyt eskari-ikäinen on käynyt perheneuvolassa opettelemassa tunnetaitoja ja oli tosi suruissaan, kun se loppui.
On parempi selvittää ja työstää tuommoista asiaa nyt kuin sitten esim. murrosiässä.
Sinun aloituksestasi näkee, että sinä olet välittävä vanhempi, kun tällaisen huomaat ja sitä mietit.
Varmasti voi muuten olla yhteydessä itsetuntoon. Lapsi on valitettavasti tietenkin saanut käytöksestään paljonkin huonoa palautetta ja kyllähän sellainen vaikuttaa itsetuntoonkin. Tulee varmasti sellainene olo, ettenpä edes yritä käyttäytyä.
"Kahvilasta vielä voi lähteä" tjsp.
Alhainen pettymysten sietokyky, siis se että nimenomaan ihan pienestä saa hepulit, voi olla yhteydessä itsetuntoon ja se taas sitten kovin moneen asiaan ja kokemukseen.
Jos tuntuu, että lapsi on ihan mahdoton ja itse olet jo neuvoton, ota yhteyttä sinne perheneuvolaan. Älä käytä sitä "uhkailukeinona" lapseen - perheneuvola voi oikeasti olla aika kiva paikka lasten mielestä. Meidän nyt eskari-ikäinen on käynyt perheneuvolassa opettelemassa tunnetaitoja ja oli tosi suruissaan, kun se loppui.
On parempi selvittää ja työstää tuommoista asiaa nyt kuin sitten esim. murrosiässä.
Sinun aloituksestasi näkee, että sinä olet välittävä vanhempi, kun tällaisen huomaat ja sitä mietit.
sellaisille lapsille joiden kanssa vanhemmat eivät tule toimeen. Eli kysy rauhallisesti täytyykö ottaa ammattilaiset (=perheneuvola) apuun.