Miehen kanssa erimielisyyttä "herkkujen" annosta lapselle
Meillä huonosti syövä kolmevuotias. Mies ei viitsisi panostaa lapsen syömiseen, siis niin että vääntää kättä puuronsyönnistä jne. antaakin usein jackymakupalan tai kaakaota ja muroja jne. mitä lapsi ottaa mielellään. Minä sanon, että noita on ok antaa muutamia kertoja viikossa mutta ei todellakaan saisi ottaa tavaksi. Mies toteaa, että no kunhan jotain syö, ei se maailmaa kaada jos lapsi syö sokeria, saapahan energiaa. Ja seuraavana tokaisee että anna sit itse ruuat lapselle jos hänen tyylinsä ei kelpaa.
Nyt onkin niin, että minä huolehdin että lapsi syö terveellisesti, aina kun mies antaa syömisiä niin ne on tuota turhuuslinjaa. Harmittaa tämäkin. Mitä mieltä olette, miten usein ok makupaloja, jäätelöä, kaakaota, muroja? Mies perustelee että on ok antaa kun lapsi ei syö _karkkia_ kuitenkaan.
Kommentit (73)
Ap vai miehensä?
Mitäpä jos jatkossa ei ostaisi.
jotka yhden vauvan äiteinä tietävät kaiken äitiydestä, vanhemmuudesta, kasvatuksesta, lääketieteestä, ravinnosta, kouluista, päivähoidosta ja kaikesta.
Toisaalta, eikö "vain" 1 lapsen vanhempi voi tietää asioista?
jotka yhden vauvan äiteinä tietävät kaiken äitiydestä, vanhemmuudesta, kasvatuksesta, lääketieteestä, ravinnosta, kouluista, päivähoidosta ja kaikesta.
opit ei päde, jollei haluaa lapsen kuolevan nälkään. Oikeasti tällaiset lapset ovat sitten syömättä.
termiä "vanhemmus hukassa".
Mä näe sieluni silmin sen Tärkeän Äidin sillä näppiksen takana joka iltaisin miehelleen toitottaa kuinka erinomaisen äidin mies on löytänyt lapsilleen ja kuinka muilla on vanhemmuus hukassa kun niillä ei syödä puuroa.
huvittavia on myös nämä Johdonmukaiset Äidit jotka rauhallisesti toteavat 2 v lapselle että jos nyt et syö luomukasviksiasi niin sitten vasta illalla saat ruokaa. Ja 2v lapsonen päättelee kellosta katsomalla jaksavansa iltaan saakka ja painuu leikkimään puuleluilla kunnes on iltatofun aika. Verensokeri on tasainen vaikka viikon kun kerran syödään ruisleipää ja puolukkasurvosta vaan eikä taaperolle tule syömättömyydestä huono olo, väsy tai uhma ja jos tuleekin niin ei se mitään, kyllä Kasvattaja Äiti jaksaa muun perheen ohella kuunnella sitäkin kiukkua antamatta yhtään periksi ihanneruokavaliosta. Pääasia on kuitenkin tervellinen ruokavalio sille täysimetetylle tulevaisuuden toivolle.
Ehdottomasti miehen tapa toimia on väärin. Ei tuonikäiseltä kysytä, että mitä tekisi mieli. Jos lapsi syö puuroa äidiltään, niin varmasti oppii sitä syömään isältäänkin. Nyt ongelma on tietysti se, että miten saada mieskin syöttämään lapselle terveellisempiä ruokia.
En itsekään ole terveysintoilija, minusta yksi jugurtti tai edes yksi jäätelö päivässä ei ole mitenkään kamala asia, mutta jos ap:n kokemus sanoo, että jos aamupalalla syödään vanukasta, niin ruokakaan ei maistu. Eli siirtäisi nuo vanukkaat sitten vaikka välipalaksi tai iltapalaksi.
Söisikö lapsi puuron paremmin, jos siihen saisi vaikka vähän hilloa tai mehukeittoa joukkoon? Tai sitten vaikka leipää, tai mysliä tai lesemuroja tai hedelmiä? Onhan olemassa muitakin aamiaisia kuin puuro, eikä kaikki ole epäterveellisiä.
Tuo ap:n miehen aamu kuullosti siinäkin mielessä pahalta, että minusta ei ikinä lapselle pidä sanoa "et kuitenkaan syö" "et kuitenkaan kävele itse" et kuitenkaan mene ajoissa nukkumaan" silloinhan lapselle tavallaan annetaan lupa kiukutella. Tai lapsen kuullen puhutaan toisille aikuisille, että "meidän Nico ei ikinä tottele" Tuollaiset puheet alkavat helposti toteuttaa itseään.
mustavalkoista joko-tai-ajattelua joka nyt sinunkin tekstissäsi paistaa kirkkaasti --> superherkuttelijat vs johdonmukaiset luomutofupuuroilija ja vielä täysimetyskin tähän mukaan haukkumisen aiheeksi.
Halooo!!
-Äitix2-
termiä "vanhemmus hukassa".
Mä näe sieluni silmin sen Tärkeän Äidin sillä näppiksen takana joka iltaisin miehelleen toitottaa kuinka erinomaisen äidin mies on löytänyt lapsilleen ja kuinka muilla on vanhemmuus hukassa kun niillä ei syödä puuroa.huvittavia on myös nämä Johdonmukaiset Äidit jotka rauhallisesti toteavat 2 v lapselle että jos nyt et syö luomukasviksiasi niin sitten vasta illalla saat ruokaa. Ja 2v lapsonen päättelee kellosta katsomalla jaksavansa iltaan saakka ja painuu leikkimään puuleluilla kunnes on iltatofun aika. Verensokeri on tasainen vaikka viikon kun kerran syödään ruisleipää ja puolukkasurvosta vaan eikä taaperolle tule syömättömyydestä huono olo, väsy tai uhma ja jos tuleekin niin ei se mitään, kyllä Kasvattaja Äiti jaksaa muun perheen ohella kuunnella sitäkin kiukkua antamatta yhtään periksi ihanneruokavaliosta. Pääasia on kuitenkin tervellinen ruokavalio sille täysimetetylle tulevaisuuden toivolle.
Ei meillä ainakaan "varmuuden vuoksi" ole edes jääkaapissa makupaloja tai kaapissa suklaamuroja. Ne on ihan turhia!
Kun jätät turhan sokerit kauppaan, ei niitä voi mieskään lapselle antaa.
mustavalkoista joko-tai-ajattelua joka nyt sinunkin tekstissäsi paistaa kirkkaasti --> superherkuttelijat vs johdonmukaiset luomutofupuuroilija ja vielä täysimetyskin tähän mukaan haukkumisen aiheeksi.
Halooo!!
-Äitix2-
termiä "vanhemmus hukassa".
Mä näe sieluni silmin sen Tärkeän Äidin sillä näppiksen takana joka iltaisin miehelleen toitottaa kuinka erinomaisen äidin mies on löytänyt lapsilleen ja kuinka muilla on vanhemmuus hukassa kun niillä ei syödä puuroa.huvittavia on myös nämä Johdonmukaiset Äidit jotka rauhallisesti toteavat 2 v lapselle että jos nyt et syö luomukasviksiasi niin sitten vasta illalla saat ruokaa. Ja 2v lapsonen päättelee kellosta katsomalla jaksavansa iltaan saakka ja painuu leikkimään puuleluilla kunnes on iltatofun aika. Verensokeri on tasainen vaikka viikon kun kerran syödään ruisleipää ja puolukkasurvosta vaan eikä taaperolle tule syömättömyydestä huono olo, väsy tai uhma ja jos tuleekin niin ei se mitään, kyllä Kasvattaja Äiti jaksaa muun perheen ohella kuunnella sitäkin kiukkua antamatta yhtään periksi ihanneruokavaliosta. Pääasia on kuitenkin tervellinen ruokavalio sille täysimetetylle tulevaisuuden toivolle.
Jotenkin tuo plumpsahti ketjuun 2x.
-Äitix2-
Jos mies ostaa ne herkut, niin voivoi.
Älä sinä osta niitä enää, niin mies ei voi syöttää muuten kuin itse ostamiaan. Ymmärtääkö mies lainkaan vitamiinien ja kivennäisten sekä muidenkin ravintoaineiden kuin "energian" merkitystä.
On aivan oikeaa asiaa, että joku vihdoin mainitsi tässä ketjussa tuon verensokerin laskemisen. Minä olen päivän mittaan lukenut tätä ketjua ja ihmettelin jo minäkin, että miten nämä sinunlaisesi äidit oikeasti toteuttavat tuota periaatettaan.
Kerro ihmeessä, miten sinä sitten toimit sen lapsen kanssa, joka ei ole syönut aterialla, ja jolle luvataan syötävää vasta seuraavalla aterialla. Kun lapsella laskee verensokeri niin alas, ettei hän pysty enää muuta tekemään kuin lattialla makaamaan ja parkumaan. Sittenkö sinä kyykistyt siihen ja hellästi puhelet lapselle, että hänellä on nyt verensokerit niin alhaalla, että varmasti on todella huono olo, oksettaa ja päätä särkee. Mutta koska hän ei syönyt aterialla, niin hän saa seuraavan kerran jotain suuhunsa vasta seuraavaan ruoka-aikaan. Ja sitten paijailet sitä kiljuvaa lasta ja sanot, että hän on tämän itse aiheuttanut, joten hänen pitää se huonovointisuutensa nyt vain kestää. Etkä tietenkään anna hänelle mitään suuhun, vaikka siitä fyysinen huono olo helpottaisi ja lapsi lopettaisi sen tunnin kestäneen huutonsa.
Näinkö se käytännössä menee teilläkin? Sillä näin se menee meillä, jos ollaan noin tiukkoja tuon syömisen kanssa.
Ensin työ, sitten huvi.
Ensin ruoka, sitten jälkiruoka.
Vanhemmuus hukassa?