Ärsyttäviä sanoja:

Kielen ammattilainen minäkin, mutta en osaa ärsyyntyä uudissanoista tai muoti-ilmaisuista. Sen sijaan en tykkää yhtään varsinaisista kielivirheistä tai huonosta kielenkäytöstä. Nettopalsta nyt ei ole oikea ympäristö sellaisesta ärsyyntymiseen, mutta esim. paineituissa teksteissä ja mainoksissa huono kieli kyllä pistää puhisemaan : )

Joitakin ilmaisuja pidän ehkä vähän sellaisena "bullshit-bingo" -materiaalina: niitä käytetään paljon, mutta ne eivät tarkoita juuri mitään. Tällaista on esim. yritysmaailman jargon, vaalipuheissa viljellyt ilmaukset jne.

Minua ällöttää tuo bullshit-bingo -materiaali! Kiitos uudesta ilmaisusta. Nuo speksit ja kopit ovat corporate jargonia pahimmillaan. Palasin vastikään töihin äitiyslomilta ja pidättelin nauruani ( : Kaikki yrittivät tehostaa puhettään kyseisillä ilmaisuilla. Ehheheeheeeee. "Siis mitkä ne speksit on täs keissis...?"

En ole kielen ammattilainen - läheltä liipaisee kuitenkin. Minusta ko. ilmaisut ovat kielen köyhyyttä. Meillä on adjektiiveja:

kamala, ongelmallinen, vaikea, hankala - silti on "hienompaa" sanoa 'haasteellinen'. Huoh ) :

Ihme pikkusieluisia pöpöttäjiä olette. Minä sen sijaan olen kielenhuollon ammattilainen, joka ARVOSTAA erilaisuutta ja kielen rikkautta.

No ei se ensinnäkään maailman vakavin asia ole vaikka ärsytyksestä puhutaankin, toiseksi ei se ongelma ehkä ole se sana itsessään vaan ne mielleyhtymät (esim. se "rakkauspakkaus", muka omaperäinen ilmaus.)

makusteleminen ja kipuilu. Siinä mun inhotukseni.

Mikä on teeppari?

Mikä on teeppari?

Vois ottaa lepiä!



Stna!

Vois ottaa lepiä!

Stna!

Aaargghhh!

se taannoinen voidemainos, jossa puhuttiin "silmänaluksista" :DD

Näillä kipupisteillä ja haasteilla pyritään loiventamaan sisältöjä ja se tekee paitsi kielestä höttöä myös käsitteistä mitättömämpiä. Ei kipupiste, vaan esim. vaikeus tai kärsimys; ei haaste, vaan ongelma!

Jutska on kauhea sana.

Ja lisäksi (vai olikohan nämäkin jo)



mamma (äidistä, suomenkielisillä)

tyyliin se ja tämä

päikkärit

voikkari, voikkoleipä

saletisti, salettiin, salettii...

normisti

on kun joku aloittaa lauseen sanalla "elikkäs.."

se taannoinen voidemainos, jossa puhuttiin "silmänaluksista" :DD

Näillä kipupisteillä ja haasteilla pyritään loiventamaan sisältöjä ja se tekee paitsi kielestä höttöä myös käsitteistä mitättömämpiä. Ei kipupiste, vaan esim. vaikeus tai kärsimys; ei haaste, vaan ongelma!

Jutska on kauhea sana.

Mun mielestä kyllä mainoksen tekijät olisivat kuitenkin voineet valita muodon, joka on niin selkvästi yleisempi.

nosto

Se helvetin JYTKY. Alusta asti ei ole tullut mitään muuta mieleen kuin iso paska, jonka joku tekee. Siis joku voi vessasta tullessaan tokaista, että "Nyt tuli kyllä iso jytky!"



Soini vertaa vaalimenestystään paskaan?

Totahan se on, hirveetä jargonia koko ajan. Samaa sarjaa ovat asiakasrajapinnat, tunnettuudet ja ne pylpyrät slaideissa eli powerpointtien "ranskalaiset viivat". Uaah. Mutta joskus vaan täytyy jumpata homma kuntoon, vaikka se oliskin vähän meidän mukavuusalueen ulkopuolella ;))

Ja mun kaikkien aikojen inhokki: NOHEVA. Mikä helevetin noheva???? Kuka tunnustaa käyttävänsä tuota hirvittävää, keksittyä epäsanaa ja muikistelevansa sitten omalle kekseliäisyydelleen???

"täytyy jumpata tämä asia kuntoon" kun puhutaan jostain työstä/projektista jossa on paljon tehtävää. Helvetti, JUMPATA. Minä en kyllä jumppaa töissä.

Eli tämä "joko teillä pottaillaan"? Voisin potkaista itseäni nilkkaan, kun kuulen suustani tulevan ulos jotain tuollaista. Samoin puhun jostain syystä lapsesta usein "poitsuna", mikä takuulla ärsyttää ihmisisä, kun se kuulostaa itsestänikin ärsyttävältä, mutta silti se tulee suustani ulos.. Tuo tyttölapsesta käytettävä neiti on kyllä todella ärsyttävä, ja siitä tulee kuva tosi hankalasta, kitisevästä pikkutytöstä.

Mua ärsyttää kun tyttölapsesta käytetään "neiti" "meidän neiti" "pikkuprinsessa" ja varsinkin kun jotkut vanhemmat viljelee tota neitiä enemmän kuin lapsen nimeä! Siksi sillä lapsella on nimi että sitä käytetään! Toinen mitä jotkut vanhemmat käyttää aina, on "meillä syödään jo kiinteitä", "meillä jo käännytään mahalleen" yms meillä, meillä, meillä!! argh! miksi ei taaskaan voi puhua lapsesta yksilönä, hänen omalla nimellään! Nämä liinailut, kestoilut, pottailut ärsyttää jos niitä käytetään ikäänkuin oman statuksen nostamiseen. Itse käytän kyllä sanaa vaunuilla jos mennään vaikka kaverin kanssa lenkille ihan sillä ajatuksella että lapset saa samalla päikkärit. Anoppi käyttää sanaa yöppäri.. musta se on yökkäri.

lisää inhokkeja!

haasteellinen, haastava

speksit (paitsi it-alalla)

epämukavuusalue

ottaa koppi jstn

Ja kaikki hokee näitä - yäks!

Ollaankohan samassa paikassa töissä - mä vihaan näitä myös!!

Lisäksi en voi sietää seuraavia typeriä sanoja:

paranemisia, jaksuja, voimahali, parhautta, repskops enkä pohjanmaanmurteella puhumista jos ei ole sieltä kotoisin (kun on muuten vaan niin trendikästä).

"teetämme sen ompelijalla" sen sijaan että sanoo "teetetään se ompelijalla"

Mulla nousee karvat pystyyn sanasta "kääks" :D :D

joihin törmään jatkuvasti työpaikalla ja jotka melkein nostavat ihottuman: mulkata, wörkkiä ja pelittää. Kääks!