Jos kaikilta vaadittaisiin samat kriteerit kuin adoptiovanhemmilta

hyvä terveys, esim. ei masennustaustaa tai mitään sairauksia tai ylipainoa. Esim. Kiina määritellyt painoindeksirajan vanhemmille. (lääkärintodistukset toimitettava)hyvä taloudellinen tilanne (oma asunto, säästöjä ym.), koulutus ja vakituinen työpaikka, hyvä verkosto, ei tietenkään rikostaustaa, valmius sitoutua kotiin lapsen kanssa riittävän pitkäksi aikaa ym. ym. ym.

En edes muista kaikkia yksityiskohtia, mutta kaikinpuolin nuhteettomia ihmisiä pitää olla, varakkaita ja kokemusta lastenhoidosta.

hyvä terveys, esim. ei masennustaustaa tai mitään sairauksia tai ylipainoa. Esim. Kiina määritellyt painoindeksirajan vanhemmille. (lääkärintodistukset toimitettava)hyvä taloudellinen tilanne (oma asunto, säästöjä ym.), koulutus ja vakituinen työpaikka, hyvä verkosto, ei tietenkään rikostaustaa, valmius sitoutua kotiin lapsen kanssa riittävän pitkäksi aikaa ym. ym. ym.

En edes muista kaikkia yksityiskohtia, mutta kaikinpuolin nuhteettomia ihmisiä pitää olla, varakkaita ja kokemusta lastenhoidosta.

mutta jos astma ja migreeni ovat esteenä niin sitten jäisi lapset saamatta-

esim. omistusasuntoa tai vakityötä ei vaadita Kiinassakaan. Eri maissa on eri kriteerit, eikä adoptiovanhemmilta vaadita mitään erityisominaisuuksia. Masennustakin saa olla, kunhan se on hoidettu.

No meillä on adoptiolapsi kiinasta ja venäjältä ja kolmatta jonotetaan, joten nuo asiat on kyllä aika tuttuja. Omistusasunto vaaditaan käytännössä. Tiedätkö ketään vuokralla-asuvaa, joka olisi saanut adoptiolapsen?



Olen aina ajatellut, että suurin osa biovanhemmista ei näitä kriteerejä täyttäisi, ja että on kohtuutonta, että meidät syynätään näin perusteellisesti. Lapsen kannaltahan se on oikein, mutta silti ei aina tunnu reilulta, että roskasakki sikiää kuin puput kun kaikinpuolin kunnollisia vanhempia on jonossa pilvin pimein.

Masennusta ei enää pitkään aikaan ole hyväksytty. Ennen karenssiaika oli 2 vuotta, nykyään käytännössä ei tahdo mennä ensinnäkään lautakunnasta läpi ja jos meneekin, kohdemaat karsastaa erittäin paljon. Juu - vaikeasti erityistarpeisen yli kuusivuotiaan SAATTAA saada masennustaustalla, mutta niillekin kun alkaa nykyään olla ottajia...

esim. omistusasuntoa tai vakityötä ei vaadita Kiinassakaan. Eri maissa on eri kriteerit, eikä adoptiovanhemmilta vaadita mitään erityisominaisuuksia. Masennustakin saa olla, kunhan se on hoidettu.

Tuossa nyt tosiaan oli vasta alkua niille kriteereille. Lisäksi parisuhteen pitää olla kunnossa. Avioliiton on pitänyt kestää useita vuosia, toisen avioliiton ollessa kyseessä vielä pitempään.

Ikärajat alkaa olla yhä tiukemmat. Terveyden suhteen ollaan koko ajan tiukempia. Ylipainoa ei tosiaan hyväksytä eikä suurinta osaa kroonisista sairauksista. Esim. jos on joskus sairastanut syövän, suuri osa kohdemaista sulkeutuu pois.

Mutta olennaisin on siis se, että pitää jaksaa vuoden verran avata elämäänsä, taustaansa, tulojansa, kotinsa ovet konkreettisesti ym. asioita sosiaalityöntekijälle, joka sitten arvioi kyvyt vanhemmuuteen.

Ei tekisi tämmöinen arviointi ollenkaan pahaa kaikille vanhemmuutta harkitseville.

Ei tulisi sitten niin paljon niitä huostaanottojakaan.

Mies on minua sen verran vanhempi että emme olisi edes saaneet adoptiolupaa.



Hintaa lapsillemme on kyllä tullut muutenkin: lähes 14000e eka lapsi ja 5000e toka lapsi (lapsettomuushoidot). Mutta onneksi onnistuttiin, koska tosiaan adoptoimalla emme olisi koskaan saaneet lasta.

Meillä ei olisi kanssa yhtään, koska minä taas olen 5 v. miestäni vanhempi ja sitä paheksutaan useissa maissa. Lisäksi emme kuulu kirkkoon ja haaveemme Filippiinilapsesta kaatui siihen. Tänä päivänä myös melkein 10 liikakiloani kaataisi homman.

Mieheni diabetes oli viimeinen niitti, jonka takia jouduimme luopumaan jutusta. Onneksi sitten ivf tuli apuun.

No meillä on adoptiolapsi kiinasta ja venäjältä ja kolmatta jonotetaan, joten nuo asiat on kyllä aika tuttuja. Omistusasunto vaaditaan käytännössä. Tiedätkö ketään vuokralla-asuvaa, joka olisi saanut adoptiolapsen?

Olen aina ajatellut, että suurin osa biovanhemmista ei näitä kriteerejä täyttäisi, ja että on kohtuutonta, että meidät syynätään näin perusteellisesti. Lapsen kannaltahan se on oikein, mutta silti ei aina tunnu reilulta, että roskasakki sikiää kuin puput kun kaikinpuolin kunnollisia vanhempia on jonossa pilvin pimein.

Miten määrittelet roskasakin? Näköjään kriteereihin voisi lisätä kunnioituksen muita ihmisiä kohtaan yhteiskuntaluokasta ja asemasta riippumatta.

Kaikki kriteerit on luultavasti täytetty silloin kun lapsia saimme.



- Olimme 27v-36v

- Parisuhdetta 8v-14, joista naimisissa 2,5v-8,5v

- Oli omistusomakotitalo

- Molemmilla vakituiset suht hyväpalkkaiset työt

- Kumpikin terveitä ja normaalipainoisia

- Lapset hoidettu kotona 2,5-8v:ksi

- Tukiverkko olisi löytynyt syynäystä varten (isoäidit, eri asia käytännössä paljonko olisivat voineet auttaa)



Suhde myös ollut kunnossa, mutta uskoisin että silti olisi tarvinnut tsempata itsensä täydellisemmäksi jos joku ulkopuolinen olisi syynännyt sopivuutemme vanhemmiksi. Ja henkisesti se olisi voinut olla aika stressaavaa.

Miten tota voisi valvoa? Ei mitenkään. Olisi kyllä hyvä, jos voisi. Paitsi, että miksi hankintakuljen pitäisi olla 10.000 jos lapsen saisi ilmaiseksi?



Sehän on ihan järkevää, että adoptiovanhemmille asetetaankin tietyt kriteerit. Koska, adoptio pitää tehdä lapsen aina ehdoilla ja lapsen hyväksi.

Ei siksi, että vanhemmat haluavat saada itselleen lapsen. Ei lapsi ole koiran- eikä kissanpentu.

Se lapsi on jo olemassa, eikä ole samaa biologista perimää. Siinä olisi tietyt vaaransa, jos lapsia annettaisiin ihan kenelle hyvänsä.

Kiina todellakin tarkka ja talous pitää olla kunnossa.

Paljon muitakin säädöksiä on Kiinalla.

Joissakin maissa pitää tehdä jokin kansio. Sekä vanhempien, että lasten ikäerot on tarkkaan määritelty.

Joo kriteerit olis hyvät. Ei olis tää vanhemmuus niin hukassa kuten sanotaan.

Ei tietenkään lapsen tarvitsisi maksaa yli kymppitonnia.

Kyllä jonkinlainen vanhemmuustaitojen ajokortti olisi oltava.

Adoptiovanhemmat istuu neuvonnassa vuoden,käy kurssit ja koulutukset. Biovanhemmat senkun synnyttää ja sitten ihmettelee täällä palstoilla, että mitenkä niitä lapsia oikein kuuluisi kasvattaa.

Tiedätkö ketään vuokralla-asuvaa, joka olisi saanut adoptiolapsen?

Mä tiedän. Erään kahden lapsen adoptioäidin.

varmaan se sama määrä kuin mitä nyt on

eli 2