Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mielipiteitä ja apua uusioperhe "pulmaan"

Vierailija
27.03.2011 |

Yritän nyt selittää tämän jotenkin järkevästi ja toivon kommentteja ja neuvoja kuinka toimia.



Asumme nyt lapseni (5v) mieheni kanssa yhdessä, miehellä on 8 ja 9 vuotiaat lapset.

Lapset tulevat toimeen keskenään ja minä kaikkien lasten kanssa myös.

Yli vuoden olemme yhdessä aikaa viettäneet, käyneet erilaisissa tapahtumissa ja muutenkin kaikkea kivaa tehty.

Puhuimme lapsille ajoissa mahdollisesta yhteenmuutosta ja kukaan ei vastustanut asiaa.



Mainitaan vielä, että entisiin välit on minulla sekä miehellä kunnossa ja asioista sopiminen toimii molemminpuolin.

Nyt asiaan:

Emme ole siis ennen eläneet ns perheenä vaan nähneet lapsien kanssa aina jossain muualla ja olemme kyllä viettäneet kesälläkin viikonloppuja yhdessä mökillä ja aina on hyvin mennyt.

Nyt olemme muuttaneet yhteen ja miehen lapset luonnollisesti ovat meillä jokatoinen viikoloppu ja lomilla myös.

Välillä muutenkin jos se haluavat ja tämä on minulle täysin ok.



Ongelma mikä on nyt ilmennyt on yhteiset pelisäännöt silloin kun lapset ovat meillä :(



Lapseni tietää, että näinä viikonloppuina hieman joustetaan esim nukkumaanmeno ajoista tms MUTTA mielestäni pitäisi muutamat perusäännöt päteä miehenkin lapsille, ne samat mitä noudatamme minun lapsen kanssa.

Miehen lapset jättävät karkkipaperinsa jne siihen missä niitä sattuvat syömään, leluja otetaan käyttöön mutta ei kuitenkaan kerätä pois.

Kysyn aina mitä toivotte ruoaksi eikä koskaan kumpikaan ole sanonut mitään toiveita.

Pöydässä sitten aloitetaan sanomalla hyi en syö haluan jotain muuta.

Ruokapöytään ei tulla ensimmäisestä, toisesta eikä vielä kolmannestakaan pyynnöstä.

Pöydästä välillä loikitaan muualle ja palataan kun huvittaa.

Sisällä juostaan, riehutaan ja hypitään sohvilla eikä isänsäkkään käskystä helpolla lopu.



Mietinkin tässä kuinka pitkälle minun täytyy joustaa näissä asioissa?

Olenko liian ankara jos puhun mieheni kanssa ja pyydän häntä komentamaan lapsiaan näissä asioissa?



Tietenkin minä voin myös komentaa tarvittaessa.



Tämä koti ei ole hop lop eikä täällä juosta hulluna aamusta iltaan.

Ruokapöytään tullaan kun ruoka on valmis ja jos poistuu pöydästä on ruokailu päättynyt.

Mikäli ei ole ruokatoiveita sanottu niin sitten kaikki syö samaa ruokaa.

Roskat kerätään roskikseen ja yhdessä korjataan lelut.



Lapseni ihmettelee miksi hänen täytyy tehdä nämä asiat eri tavalla kuin miehen lasten enkä minä jaksa lastenhuonetta ja koko asuntoa siivota jokatoinen viikko alusta loppuun kun lapset ovat kykeneviä itse keräämään lelut pois.



Jotenkin en halua olla se nalkuttava akka, mutta ei tämä näinkään pidemmänpäälle toimi.



Mitä mieltä te olette, pitäisikö minun vain oppia sietämään tätä niinä aikoina kun lapset ovat kaikki meillä vai voisinko pitää tiukkaa linjaa näistä muutamista perusasioista?



Anteeksi sekava kirjoitus,en nyt tähän aikaan osaa järkevästi selittää tilannetta

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
27.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totutatte kaikki lapset perhekokouksiin, joissa käsitellään yhteisiä asioita. Kaikki saavat puheenvuoron eikä ketään keskeytetä. Aikuiset kuitenkin tekevät päätökset. Kun on aloitettu vaikkapa kivan retken suunnittelulla niin pian voidaan ottaa asiaksi perheen yhteiset säännöt. Luotte sellaiset säännöt, joihin kaikki voivat yhtyä. Neuvottelette miehen kanssa etukäteen, mitkä ovat kynnyskysymyksiä ja millaisia sääntöjä tavoitellaan. Tuotte perhekokoukselle vain asioita, joista olette keskenänne sovussa, tai sitten sanotte että palataan asiaan seuraavassa kokouksessa.



Perheen säännöt kirjoitetaan ylös. Keskustellaan myös siitä, mitä tapahtuu, kun sääntörikkomuksia tulee. Lapsilla on tähänkin usein ihan hyviä ehdotuksia ;)



Vierailija
2/4 |
28.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei perhe-elämä ole mitään kokouksia ja suunnittelua joka asiassa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
28.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja ei, kyse ei ole mistään nuijan paukuttamisesta ja pöytäkirjan täyttämisestä, vaan siitä että kokoonnutaan pöydän ääreen ja jutellaan asioista ja sovitaan yhteiset säännöt. Vaikka lapset olisivat välillä muissakin kodeissa, on ihan ok sopia ne säännöt, mitkä ovat voimassa teidän kattonne alla. Ei se ole ankaruutta, että jutellaan miehen kanssa kasvatusperiaatteista ja mietitään, millä säännöillä eletään.



Meillä on perhekokouksessa sovittu mm. nämä asiat:



- kotiintuloaika

- siivous (viikkosiivous ja kodin muut askareet)

- viikkoraha

- leffakäyntien jne. ekstran rahoitus

- harrastukset

- tietsikka-aika



Kyllä helpottaa ihan tosissaan, kun asiat on juteltu ja sovittu, plus niistä on tehty lista paperille.

Vierailija
4/4 |
28.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni miehesi lapset ovat jo aika isoja ja nuo mainitsemasi asiat on päivänselviä käyttäytymissääntöjä (roskat roskikseen, ruokarauha, syödään kun on ruoka). Toki voi olla mahdollista että lapset testaavat sinua ja myöskin isääsi ja kokeilevat rajoja. Perhkokous idea on ihan hyvä, mutta varmista ensin että miehesi on samoilla linjoilla kanssasi.

Olen elänyt melkein 10v. uusioperhe-elämää ja mielestäni yksi tärkeimmistä säännöistä on, että ollaan kaikkia lapsia kohtaan tasa-arvoisia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi yksi