Lue keskustelun säännöt.
Halusitko vasta 3-kymppisenä mennä naimisiin ja hankkia lapsia?
26.03.2011 |
Onko täällä muita, jotka huolimatta siitä että ovat olleet pitkässä suhteessa, eivät ole hankkineet lapsia ennen kuin vasta kolmekymppisenä?
En tiedä olenko hitaasti lämpeävää sorttia, vai onko tämä sitä biologisen kellon raksutusta sitten...
Olen ollut tulevan aviomieheni kanssa yhdessä jo 14 vuotta, eli aloimme hyvin nuorina seurustelemaan.
Opiskeltiin, asuttiin opiskelujen takia eri paikkakunnilla. Koettiin omia kasvukriisejämme. Oli ylämäkiä ja alamäkiä. Oltiin välillä erossakin, montakin kertaa, mutta palattiin taas yhteen. Aikuistuttiin. Hankittiin työpaikat ja oma koti.
Vasta nyt, 30 vuotiaana, haluan mennä naimisiin ja hankkia lapsia. Vasta nyt haluan sitoutua häneen "kunnolla" eli mennä naimisiin. Edes kihloissa emme ole olleet.
Tuntuu, että rakastan miestäni nyt enemmän kuin nuorempana. Vasta nyt ajattelen, että olemme perhe. Ihkaoikea perhe. Vaikka meillä ei vielä lapsia olekaan.
Kommentit (25)
Ollaan oltu yhdessä 13 vuotta (tosi nuoresta siis). Naimisiin mentiin "vasta" kaksi vuotta sitten. Olisin ollut valmis lasten hankintaan jo vähän aiemminkin, mutta miehellä tuo kypsyminen on kestänyt vähän kauemmin ja nyt meille saa tulla lapsi, jos on tullakseen. Ja itsestäkin tuntuu, että näin on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olen naimisiin mennessäni jo 30 tai yli, en haluaisi olla vanha morsian. Ja nyt ei oo enää montaa vuotta armonaikaa :(
Kihloihin mentiin ja sen jälkeen päätettiin, että lapsikin on tervetullut. Sit tulikin opiskelupaikka oikealta alalta vähän yllätyksenäkin, kun ei ollut mitään helpoimpia päästä sisään (tätä ennen siis vakituinen työpaikka, mutta ei nyt mikään unelma-ammatti). Eipä siitä huolimatta luovuttu lapsihaaveesta, kun muuten tuntui täydelliseltä ajalta ja mielestäni olinkin varsin sopivan ikäinen.
Opiskelut jäi sitten kesken siksi ajaksi, kun olin kotona lapsen kanssa. Nyt olen jo opintoihin palannut. Rahatilanne vain on sellainen, että eipä niitä häitä sovi ihan heti odottaa. Tai miehellehän kävisi vaikka maistraattivihkiminen, mutta mä haluan oikeat juhlat läheisen, mutta suuren sukuni ja ystäväpiirini läsnäollessa. En mistään ökyhäistä haaveile, mutta taitaa ne melkoisesti maksaa, vaikka tarjoaisi ihan vaan kalakeittoa.
Taidan olla tuomittu vanhaksi morsiameksi :( Mutta noin niin kuin muilta osin olen varsin onnellinen! :D
mutta pakko kun ei aikaisemmin löytynyt. :(
Minusta parikymppinen morsian on kauneinta ja herkintä mitä on, nuorena lapset ja muutenkin täydellistä, mutta omakin osuuteni on varsin hyvä.
Kaikki eivät löydä kuin idiootteja parikymppisinä. :D
t.sellainen :D
en haluaisi olla vanha morsian.
Huhheijaa, mä olen menossa kohta ekaa kertaa naimisiin, ikää 47... ilmeisesti siis mummomorsian? Jälkikasvúa ei tosin ole, eikä tietysti enää tulekaan, ihan omasta halusta.
Keskenkasvuisten kotileikit on jotenkin niin noloja. Ihmisen pitää saada elää ja tutustua itseensä ennenkuin on valmis vastaamaan toisesta ihmisestä.