Oletteko te puhuneet koululaisillenne uskonnon, historian jne. "silmälaseista"?

mä en oikein osaa ajatella, että eri näkökulmien esiintuominen tulisi esiin muuten kuin ihan normaalissa arjessa. Kun puhutaan vaikka ruokapöydässä jostain asiasta, niin kyllä ihan luonnostaan tuomme keskusteluun monia eri näkökulmia. Jos lapsi katsoo asiaa vain yhdestä näkökulmasta, niin lasta voi ohjata huomaamaan ne muutkin näkökulmat.



Eihän mikään tiede ole sellaista yhden totuuden tiedettä. Toki nyt on olemassa jotain absoluuttisia faktoja, mutta ainahan kaiken uuden ymmärtäminen ja oppiminen perustuu siihen, että tutkitaan asiaa jostain sellaisesta näkökulmasta, jota ei ole hoksattu aiemmin ajatella.



Näin minutkin on lapsena kasvatettu. Jos joku puhuu vain yhtä totuutta, on syytä arvioida hänen tarkoitusperiään.