Lue keskustelun säännöt.
Professori: Pakkoruotsin jälkeen kova haaste suomalaisille
21.03.2011 |
http://jarmovirmavirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66129-pakkoruotsin-jalk…
"Pakkoruotsin jälkeen kova haaste suomalaisille
Olen kuulunut niihin suomalaisiin, jotka ovat pakkoruotsin kannalla. Ehkä aika on ajanut ohitseni. Havahduin muutokseen viime perjantaina opiskeluaikojeni aineyhdistyksen Lex ry:n 50-vuotisjuhlissa.
Edes ruotsalaiset eivät käyttäneet puhekielenä ruotsia, vaan englantia.
Till tidernapa har man levat. Aikoihinpa on eletty. Kaikki muuttuu, jopa akateeminen etiketti.
Loppujen lopuksi muutos ei ole suuri ihme. Niin Suomessa, Ruotsissa kuin muuallakin juridiikan opiskelijat joutuvat perehtymään laajenevaan Eurooppa-oikeuteen englannin kielellä. Skandinaavisten yritystenkin työkieli on englanti. Sitä puhutaan myös kaduilla ja kabineteissa.
Joskus aiemmin eliitin kieli oli toinen kuin rahvaan. Kun Ruotsin Carl XIV Johan sopi Venäjän Aleksanteri I:n kanssa elokuussa 1812 Turussa, että Ruotsi luopuu kaikista oikeuksistaan Suomeen ikuisiksi ajoiksi, puhuttiin neuvotteluissa ranskaa, ei ruotsia, suomea eikä venäjää.
Minulle pakkoruotsi ei ole ollut ensi sijassa kielikysymys, vaan ajattelen sen yhteydessä kolmea muuta asiaa: 1) Ruotsinkieli edustaa Suomessa valtiollista traditiota. 2) Ruotsinkieli yhdistää meidät skandinaaviseen kulttuuripiiriin. 3) Ruotsinkielen asema Suomessa liittyy kansallisen vähemmistön kohteluun. Nämä jäävät olemaan, vaikka pakkoruotsi loppuisi.
Viimeksi mainittu seikka on sai uutta syvyyttä asuttuani muutaman vuoden Virossa, jossa venäjänkielisin vähemmistön asema ja kohtelu on problemaattinen. Mietin usein, että ottakaa vähemmistökysymyksessä mallia Suomesta, pakkoruotsistakin.
Mutta eihän virolaisia saa neuvoa, eikä ainakaan neuvoa seuraamaan Suomen esimerkkiä.
Virolaisille Ruotsin aika muistetaan hyvänä, vaikka baltisaksalaisten etuoikeuden jatkuivat entisellään. Venäjän ajasta ei ole mitään hyvää sanottavaa, kun se näyttäytyy rankan neuvostomiehityksen valossa. Kova koulu, mutta niin se oli venäläisillekin.
Kerrotaan, että toisen maailmansodan aattona suomalaiset pelkäsivät Neuvostoliittoa, tanskalaiset pelkäsivät Saksaa, Norja ei pelännyt ketään ja Ruotsi - se ei kyennyt päättämään, ketä pitäisi pelätä.
Suomalaisille pakkoruotsi oli sodan jälkeen sopivaa, kun ei oikein kyetty päättämään, mitä muuta olisi tehty. Saksaa ei enää ollut sopivaa opiskella, englannin kasvavaa merkitystä ei oikein vielä ymmärretty. Yhteyttä Ruotsiin oli hyvä korostaa myös poliittisista syistä.
Myöhemmin siirtolaisuuden Suomesta Ruotsiin lisäännyttyä Ruotsi ei kuitenkaan kyennyt päättämään suomen kielen asemasta Ruotsissa.
Suomen ruotsinkieliset eivät juuri ole kielellä elämöineet - eivät ainakaan niin rajusti kuin pakkoruotsin vastustajat 30-luvun juoksuhaudoistaan. Kohteliaisuudesta enemmistökielisiä kohtaan ruotsinkielinen juttuseurue vaihtaa kielensä suomeksi, kun seuraan liittyy suomenkielinen. Suomenruotsalaiset ovat pyrkineet aina Jörn Donneria myöten menestymään Ruotsissa suomalaisina. Isänmaallisia ihmisiä!
Kaikesta hyvästä huolimatta pakkoruotsi taitaa olla pian historiaa, eikä se taida olla kohtalokas vahinko. Enemmän nykyaikaa on ruotsinkielisten oma televisiokanava. Sitä kannattaa pitää yllä, vaikka katsojatutkimusten mittarit heilahtavat vain riikinruotsalaisten dekkarien kohdalla.
Pakkoruotsista riippumatta eivät ne oikein miltään englannin kielellä kuulosta.
Pakko on huono suositus opiskeluun. Paitsi pakkoruotsista tiedetään se pakkovenäjästä. Monet harmittelivat jälkeen päin, etteivät opiskelleet kunnolla venäjää, vaikka se oli enemmän kuin mahdollisuus, suorastaan pakko. Yksi heistä oli Urho Kekkonen. Ehkä tulevaisuudessa opitaan paremmin, kun valittavana on vapaa venäjä.
Mutta pakkoruotsin poistuminen tulee kyllä olemaan kova haaste suomalaisille, ruotsia pitää sen jälkeen oppia oikeasti. Suomen ja Ruotsin yhteiskunnat ja kulttuurit ovat sidoksissa toisiinsa, eivätkä traditiot pakkoruotsin poistuessa mihinkään häivy. Suomi on siinä kanssakäymisessä ollut enemmän saamapuolella."
Kommentit (52)
ruotsinkielisiä lähäreitä vaan korkeastikoulutettuja ihmisiä. Sekin kun puhutaan että ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla. Jos nyt rupeatte miettimään jotain erikoisalaa, sanotaan nyt vaikka elektroniikkaa, niin miten hyvin teiltä sujuu keskustelu aiheesta englanniksi vaikka muutaman englanninkurssi olisikin suoritettuna koulutuksen aikana? Ruotsinkieliset sen sijaan imee äidinkielensä oppiessaan valtavan ruotsinkielisen perussanaston vähän asiassa kuin asiassa. Siitä on sitten hyvä kouluttaa ihmisiä jotka pärjää ruotsilla monella alalla huomattavasti nopeammin kuin suomalainen joka opettelee oman alansa ja yrittää sitten hanskata sitä englanniksi.
Ja eihän sitä paitsi kyseessä ole vain puhuminen, vaan myös sopimukset, dokumentaatio jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, hakea voi. Mutta hakeeko? Käytkö mieluimmin koulusi äidinkielelläsi vai jollain muulla? Mitä luulet, olisko opiskelu ihan riittävän vaativaa omalla kielelläkin? Vai mikä naurettavinta, lähdetkö jos sua vaaditaan vaihtamaan maata saadaksesi koulutuksen äidinkielelläsi?
Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla helpompi mahdollisuus opiskella äidinkielellään kuin suomenkielisellä?
Ja älä yhtään vähättele tuota optiota Ruotsiin muuttamisesta. Jos suomenkielinen ei pääse yliopistoon Suomessa, hänellä ei ole mitään muuta mahdollisuutta opiskella kyseistä alaa äidinkielellään.
Mutta jos ruotsinkielinen ei, alemmista pääsyrajoista huolimatta, pääsee ruotsinkieliseen yliopistoon, hänellä on mahdollisuus hakea Ruotsiin opiskelemaan äidinkielellään. Ei Ruotsiin muutto opiskeluajaksi ole sen kummepi juttu kuin Suomen sisällä muuttaminen varsinkin kun osaa maan kieltä.
ruotsinkielisiin on satsattu jo peruskoulussa enemmän ja toiseksi taso määräytyy hakijoiden mukaan. ei sinne ole mitään ennalta lyötyjä pisteytyksiä, että sillä pistemäärällä pääsee sisään. se piste-ero on åbo akademiassa ihan pääsykokeeseen osallistuvien tasojen kannalta määritetty samoin kuin suomalaisten yliopistojen. jostain kumman syystä oppilas, joka ei pääse suomalaiseen lukioon, voi päästä ruotsalaiseen. ja edelleen, jollei ruotsinsuomalainen pärjää suomalaisessa koulussa, voi mennä ruotsiin peruskouluun. taso on paljon alempi.kummaa kateutta siitä kenellä menee huonoimmin.kyse on hakijamääristä ja niiden laadusta. suomalainen koulu on vaikeampi. riidelkää vaikka siitä, että ruotsin kielen sanat ovat vähän lyhyempiä kuin suomen ja vastaustilaan mahtuu enemmän ruotsia kuin suomea...
ruotsinkielisiä lähäreitä vaan korkeastikoulutettuja ihmisiä. Sekin kun puhutaan että ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla. Jos nyt rupeatte miettimään jotain erikoisalaa, sanotaan nyt vaikka elektroniikkaa, niin miten hyvin teiltä sujuu keskustelu aiheesta englanniksi vaikka muutaman englanninkurssi olisikin suoritettuna koulutuksen aikana? Ruotsinkieliset sen sijaan imee äidinkielensä oppiessaan valtavan ruotsinkielisen perussanaston vähän asiassa kuin asiassa. Siitä on sitten hyvä kouluttaa ihmisiä jotka pärjää ruotsilla monella alalla huomattavasti nopeammin kuin suomalainen joka opettelee oman alansa ja yrittää sitten hanskata sitä englanniksi.
Ja eihän sitä paitsi kyseessä ole vain puhuminen, vaan myös sopimukset, dokumentaatio jne.
Kumma juttu, että nämä asiat voidaan hoitaa lähes kaikkiin muihin maihin englanniksi. Mutta juuri Ruotsiin, joka on maailman parhaiten englantia puhuvia ei-englanninkielisiä maita, ei sitten englanti käy millään! Kumma juttu.
suomenruotsalainen siis oppimisvaikeuksista kärsivä pärjää paremmin ruotsissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kenelle tahansa koulutetulle ei-englanninkieliselle tuottaa vaikeuksia oman alansa englannin kielen sanasto?
Suomen suurin kauppakumppani on muuten Saksa. Varmasti tänne kaivataan sitten myös äidinkieleltään saksankielisiä ekonomejakin? Suomenkielinenhän ei opi saksaa... kummasti vain ihan supisuomalaisia on ihan Saksaan asti lähtenyt saksan kielellä töitä tekemään...
ruotsinkielisiä lähäreitä vaan korkeastikoulutettuja ihmisiä. Sekin kun puhutaan että ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla. Jos nyt rupeatte miettimään jotain erikoisalaa, sanotaan nyt vaikka elektroniikkaa, niin miten hyvin teiltä sujuu keskustelu aiheesta englanniksi vaikka muutaman englanninkurssi olisikin suoritettuna koulutuksen aikana? Ruotsinkieliset sen sijaan imee äidinkielensä oppiessaan valtavan ruotsinkielisen perussanaston vähän asiassa kuin asiassa. Siitä on sitten hyvä kouluttaa ihmisiä jotka pärjää ruotsilla monella alalla huomattavasti nopeammin kuin suomalainen joka opettelee oman alansa ja yrittää sitten hanskata sitä englanniksi.
Ja eihän sitä paitsi kyseessä ole vain puhuminen, vaan myös sopimukset, dokumentaatio jne.
ruotsinkielisiin opintoihin, kun juuri näillä samoilla täällä esitetyillä perusteluilla on perusteltu monet kerrat suomenkielisten pakkoruotsia?
Eihän nyt mitenkään voida perustella kaksinkertaista järjestelmää, jossa sekä kaikki suomenkieliset pitää pakolla opetuttaa ruotsinkielisiksi ja sen lisäksi vielä ylisuurilla kiintiöillä pidetään yllä ruotsinkielisille helpompaa väylää yliopistoihin.
Vai onko tarkoitus se, että pakkoruotsitetut suomenkieliset joutavat vaihtamaan ruotsinkielisten mummojen vaipat ja ruotsinkieliset itse menevät kaikki opiskelemaan ekonomeiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi kouluttaa maamme venäjänkieliset. Venäjän merkitys tulee vain lisääntymään Suomessa ja yrityksillä on jo nyt huutava pula venäjänkielentaitoisista työntekijöistä. Venäläiset osaavat todella huonosti mm. englantia verrattuna ruotsalaisiin ja usein työelämässä venäläisten kanssa törmätäänkin kielimuuriin.
Vielä ruotsinkielisistä sen verran, että paljon hyödyllisempää (Suomen kannalta) on kouluttaa ruotsinkielisiä palveluammatteihin kuin esimerkiksi ekonomiksi. Ruotsinkielisistä työntekijöistä on pula nimenomaan palveluammateissa mm. sairaanhoidossa/vanhushoidossa/päiväkodeissa.
ruotsinkielisiä lähäreitä vaan korkeastikoulutettuja ihmisiä. Sekin kun puhutaan että ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla. Jos nyt rupeatte miettimään jotain erikoisalaa, sanotaan nyt vaikka elektroniikkaa, niin miten hyvin teiltä sujuu keskustelu aiheesta englanniksi vaikka muutaman englanninkurssi olisikin suoritettuna koulutuksen aikana? Ruotsinkieliset sen sijaan imee äidinkielensä oppiessaan valtavan ruotsinkielisen perussanaston vähän asiassa kuin asiassa. Siitä on sitten hyvä kouluttaa ihmisiä jotka pärjää ruotsilla monella alalla huomattavasti nopeammin kuin suomalainen joka opettelee oman alansa ja yrittää sitten hanskata sitä englanniksi.
Ja eihän sitä paitsi kyseessä ole vain puhuminen, vaan myös sopimukset, dokumentaatio jne.
olisi kouluttaa maamme venäjänkieliset. Venäjän merkitys tulee vain lisääntymään Suomessa ja yrityksillä on jo nyt huutava pula venäjänkielentaitoisista työntekijöistä. Venäläiset osaavat todella huonosti mm. englantia verrattuna ruotsalaisiin ja usein työelämässä venäläisten kanssa törmätäänkin kielimuuriin.
Vielä ruotsinkielisistä sen verran, että paljon hyödyllisempää (Suomen kannalta) on kouluttaa ruotsinkielisiä palveluammatteihin kuin esimerkiksi ekonomiksi. Ruotsinkielisistä työntekijöistä on pula nimenomaan palveluammateissa mm. sairaanhoidossa/vanhushoidossa/päiväkodeissa.
Yksi RKP:läinen on julkisesti todennut, että ruotsinkieliset pitää kouluttaa ammatteihin, jotka "kantavat kultturia", ja ruotsia opiskelleet suomenkieliset voivat sitten tehdä ne alemmat hommat, joissa tarvitaan ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei koidu mitään hyvää. Häviämme siinä kaupassa.
t. ummikkosuomalainen
Olen sitä mieltä että pakkoruotsin poistamisesta ei koidu mitään hyvää. Häviämme siinä kaupassa.
t. ummikkosuomalainen
Sillä itse en keksi mitään negatiivista siinä, että suomalaisten kielitaito monipuolistuisi pakkoruotsin poistumisen myötä (kunhan kahta vierasta kieltä olisi edelleen opiskeltava).
Sitähän tässä on juuri noin kymmenen viestin verran yritetty selittää, että tällä hetkellä tilanne on epätasa-arvoinen, koska ruotsinkielisillä on helpompi mahdollisuus päästä ekonomikoulutukseen äidinkielelllään kuin suomenkielisillä.