Lue keskustelun säännöt.
Professori: Pakkoruotsin jälkeen kova haaste suomalaisille
21.03.2011 |
http://jarmovirmavirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66129-pakkoruotsin-jalk…
"Pakkoruotsin jälkeen kova haaste suomalaisille
Olen kuulunut niihin suomalaisiin, jotka ovat pakkoruotsin kannalla. Ehkä aika on ajanut ohitseni. Havahduin muutokseen viime perjantaina opiskeluaikojeni aineyhdistyksen Lex ry:n 50-vuotisjuhlissa.
Edes ruotsalaiset eivät käyttäneet puhekielenä ruotsia, vaan englantia.
Till tidernapa har man levat. Aikoihinpa on eletty. Kaikki muuttuu, jopa akateeminen etiketti.
Loppujen lopuksi muutos ei ole suuri ihme. Niin Suomessa, Ruotsissa kuin muuallakin juridiikan opiskelijat joutuvat perehtymään laajenevaan Eurooppa-oikeuteen englannin kielellä. Skandinaavisten yritystenkin työkieli on englanti. Sitä puhutaan myös kaduilla ja kabineteissa.
Joskus aiemmin eliitin kieli oli toinen kuin rahvaan. Kun Ruotsin Carl XIV Johan sopi Venäjän Aleksanteri I:n kanssa elokuussa 1812 Turussa, että Ruotsi luopuu kaikista oikeuksistaan Suomeen ikuisiksi ajoiksi, puhuttiin neuvotteluissa ranskaa, ei ruotsia, suomea eikä venäjää.
Minulle pakkoruotsi ei ole ollut ensi sijassa kielikysymys, vaan ajattelen sen yhteydessä kolmea muuta asiaa: 1) Ruotsinkieli edustaa Suomessa valtiollista traditiota. 2) Ruotsinkieli yhdistää meidät skandinaaviseen kulttuuripiiriin. 3) Ruotsinkielen asema Suomessa liittyy kansallisen vähemmistön kohteluun. Nämä jäävät olemaan, vaikka pakkoruotsi loppuisi.
Viimeksi mainittu seikka on sai uutta syvyyttä asuttuani muutaman vuoden Virossa, jossa venäjänkielisin vähemmistön asema ja kohtelu on problemaattinen. Mietin usein, että ottakaa vähemmistökysymyksessä mallia Suomesta, pakkoruotsistakin.
Mutta eihän virolaisia saa neuvoa, eikä ainakaan neuvoa seuraamaan Suomen esimerkkiä.
Virolaisille Ruotsin aika muistetaan hyvänä, vaikka baltisaksalaisten etuoikeuden jatkuivat entisellään. Venäjän ajasta ei ole mitään hyvää sanottavaa, kun se näyttäytyy rankan neuvostomiehityksen valossa. Kova koulu, mutta niin se oli venäläisillekin.
Kerrotaan, että toisen maailmansodan aattona suomalaiset pelkäsivät Neuvostoliittoa, tanskalaiset pelkäsivät Saksaa, Norja ei pelännyt ketään ja Ruotsi - se ei kyennyt päättämään, ketä pitäisi pelätä.
Suomalaisille pakkoruotsi oli sodan jälkeen sopivaa, kun ei oikein kyetty päättämään, mitä muuta olisi tehty. Saksaa ei enää ollut sopivaa opiskella, englannin kasvavaa merkitystä ei oikein vielä ymmärretty. Yhteyttä Ruotsiin oli hyvä korostaa myös poliittisista syistä.
Myöhemmin siirtolaisuuden Suomesta Ruotsiin lisäännyttyä Ruotsi ei kuitenkaan kyennyt päättämään suomen kielen asemasta Ruotsissa.
Suomen ruotsinkieliset eivät juuri ole kielellä elämöineet - eivät ainakaan niin rajusti kuin pakkoruotsin vastustajat 30-luvun juoksuhaudoistaan. Kohteliaisuudesta enemmistökielisiä kohtaan ruotsinkielinen juttuseurue vaihtaa kielensä suomeksi, kun seuraan liittyy suomenkielinen. Suomenruotsalaiset ovat pyrkineet aina Jörn Donneria myöten menestymään Ruotsissa suomalaisina. Isänmaallisia ihmisiä!
Kaikesta hyvästä huolimatta pakkoruotsi taitaa olla pian historiaa, eikä se taida olla kohtalokas vahinko. Enemmän nykyaikaa on ruotsinkielisten oma televisiokanava. Sitä kannattaa pitää yllä, vaikka katsojatutkimusten mittarit heilahtavat vain riikinruotsalaisten dekkarien kohdalla.
Pakkoruotsista riippumatta eivät ne oikein miltään englannin kielellä kuulosta.
Pakko on huono suositus opiskeluun. Paitsi pakkoruotsista tiedetään se pakkovenäjästä. Monet harmittelivat jälkeen päin, etteivät opiskelleet kunnolla venäjää, vaikka se oli enemmän kuin mahdollisuus, suorastaan pakko. Yksi heistä oli Urho Kekkonen. Ehkä tulevaisuudessa opitaan paremmin, kun valittavana on vapaa venäjä.
Mutta pakkoruotsin poistuminen tulee kyllä olemaan kova haaste suomalaisille, ruotsia pitää sen jälkeen oppia oikeasti. Suomen ja Ruotsin yhteiskunnat ja kulttuurit ovat sidoksissa toisiinsa, eivätkä traditiot pakkoruotsin poistuessa mihinkään häivy. Suomi on siinä kanssakäymisessä ollut enemmän saamapuolella."
Kommentit (52)
tunnen yhden ystäväni, suomenkielisen savolaisen, ns 10 tyttö, joka meni otaniemeen parin vuoden työnhaun jälkeen. se ruotsinkoe ei ole vaikea sinne.hankenin ääliöt on erikseen. tosi kova wannabe-meininki siellä.ratikassa viimeistään vaihdetaan suomeksi ihan reilusti.mennään bondaamaan huonoa itsetuntos ns bättre folkin pariin, eli kouluun, jolla elitistinen maine jne.ongelmat tulee, kun pappa inte betalar osv. juu, olen ihan sen kannalla, että kielet pitäisi itse saada valita, mutta pitäisi osata kuitenkin enemmän kuin suomea ja englantia, edes vähän. se ruotsi sitten vaihtuu vain pakko-venäjään, espanjaan tms. pakkopullaan. itse vihasin englantia yli kaiken, espanja,saksa, ruotsi sujuu ja kielet ovat rikkaus. jollei huvita opetella on eri asia.itse opiskelisin vaikka huvikseni joruban kielen, koulussa oppii helposti.suomenruotsi on ainutlaatuinen pikkukieli, mutta ymmärettävä, ns latinalaisen amerikan espanja eroaa aika rankasti espanjan espanjasta, britti englanti jenkkiläisestä jne.tämä on lähinnä viha, joka ärsyttää jonkun kotikielen takia. ja siksi ap taisi tituleerata itsensä lexin jäseneksi, missä on suomalaisten oikeustaju?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kunnollista kulttuuria alunperinkään ennekuin joutuivat ruotsin vallan alle 1200-luvulla. Alkeellista metsästäjä-keräilijä elämää täällä elettiin. Eivät raukat edes olleet kehittäneet omaa kirjotuskieltäkään tuhansien vuosien aikana.
Että luojan kiitos ruotsalaisille että ottivat asiakseen sivistää näitä metsäläisiä!
Tällä käytännöllä ruotsinkielinen ekonomiaines on laadultaa keskimäärin heikompaa ja samaan aikaan parempaa suomenkielistä jää pääsykokeissa valitsematta. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä valita ne parhaimmat oppilaat.
Mietipä asiaa Gunnar Nykquistin näkökulmasta Ruotsin Eskilstunassa hän yrittää pärjätä heikolla tankeroenglannillaan. Gunnarin pitäisi ostaa alihankkijalta osia, ja vaihtoehdot on yhtälailla surkeaa tankeroenglantia sönkkäävä keski-eurooppalainen ja sujuvasti ruotsia puhuva ja ymmärtävä suomenruotsalainen. Mitä luulet, kelpaisko Gunnerille vähän vähemmän tähtiainestakin oleva tyyppi täältä Suomesta?
Tällä käytännöllä ruotsinkielinen ekonomiaines on laadultaa keskimäärin heikompaa ja samaan aikaan parempaa suomenkielistä jää pääsykokeissa valitsematta. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä valita ne parhaimmat oppilaat.
Mietipä asiaa Gunnar Nykquistin näkökulmasta Ruotsin Eskilstunassa hän yrittää pärjätä heikolla tankeroenglannillaan. Gunnarin pitäisi ostaa alihankkijalta osia, ja vaihtoehdot on yhtälailla surkeaa tankeroenglantia sönkkäävä keski-eurooppalainen ja sujuvasti ruotsia puhuva ja ymmärtävä suomenruotsalainen. Mitä luulet, kelpaisko Gunnerille vähän vähemmän tähtiainestakin oleva tyyppi täältä Suomesta?
Suomalainen firma voi palkata ruotsinkielisen myyntisihteerin tätä varten. Ei siihen ekonomia tarvita.
Turha nyt yrittää vääntää esimerkkejä siitä, missä ruotsia saattaa tarvita. Totta kai sitä tarvitaan, kuten tarvitaan muitakin kieliä. Mutta tässä oli kysymys siitä, että ei ole oikein eikä kohtuullista, että ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on kolminkertainen määrä. Sille ei vaan ole mitään perusteita. Miksi ruotsinkielisille pitäisi turvata suomenkielisiä helpompi tie opintoihin? Sehän on jo yhdenvertaisuuden vastaista. Kun vielä ruotsinkielisillä on mahdollisuus hakea Ruotsin kaikkiin kouluhin, niin ei ole mitään syytä pitää Suomessa yhtään suurempaa kuin väestöosuuden mukaista koulutuspaikkamäärää.
ruotsissa ei ollut mitään ennen suomalaisia naisia. ei sivistystä tms. kahdenkauppa, ja suomalaiset tytöt naitettiin norjalaisille kuninkaille. näin kertovat saagat islannista ja norjasta. eli vanhimmat lähteet joskus miltei 1000 vuotta sitten. ruotsalaiset asuivat maakuopissa ja tappelivat keskenään kuten suomalaisetkin. se kulttuuri tuli kristinuskon myötä sinne saksasta. monet ihmiset eivät osanneet kirjoittaa edes nimeään keskiajalla. kronikan luominen oli urotyö. kuka jaksaa vääntää satoja sivuja valheita ja paskaa ja luoda siitä historian? ei tiedetä, ei ole lähteitä jne. voi, mä olisin mielelläni suomalaisten kannalla tässä asiassa, ruotsalaiset yrittää olla vähän kaikkien kavereita liikaa, mutta omia juuriani en häpeä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tässä oli kysymys siitä, että ei ole oikein eikä kohtuullista, että ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on kolminkertainen määrä. Sille ei vaan ole mitään perusteita.
Sillä lailla me saadaan koulutettua kaupan ammattilainen joka on samassa paketissa jotain mikä muuten vaatisi käytännössä kaksi tutkintoa: ekonomin ja kääntäjän. Ja itse kääntäjänä voin vielä kertoa ettei mikään kääntäjä pysty olemaan valmistuttaan esim. talouskielenkäytössä samalla tasolla kuin syntyperäinen alan tutkinnon suorittanut, ei lähelläkään. Joten todella tyhmä maa jättää tällaisen reservin käyttämättä. Jos et kateuteen tikahtumiseltasi pysty tätä näkemään niin minkä sille sitten voi.
Mutta tässä oli kysymys siitä, että ei ole oikein eikä kohtuullista, että ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on kolminkertainen määrä. Sille ei vaan ole mitään perusteita.
Sillä lailla me saadaan koulutettua kaupan ammattilainen joka on samassa paketissa jotain mikä muuten vaatisi käytännössä kaksi tutkintoa: ekonomin ja kääntäjän. Ja itse kääntäjänä voin vielä kertoa ettei mikään kääntäjä pysty olemaan valmistuttaan esim. talouskielenkäytössä samalla tasolla kuin syntyperäinen alan tutkinnon suorittanut, ei lähelläkään. Joten todella tyhmä maa jättää tällaisen reservin käyttämättä. Jos et kateuteen tikahtumiseltasi pysty tätä näkemään niin minkä sille sitten voi.
Miksi kaikki munat pannaan samaan koriin? Miksei meillä ole saksan, venäjän, ranskan, espanjan jne. kielistä yliopistokoulutusta?
Ja muuten, ruotsinkielinen voi hakea myös suomenkieliseen yliopistoon tai ruotsalaiseen yliopistoon. Kyllähän suomenkielisen ekonomikoulutuksen käynyt suomenruotsalainen osaa edelleen ruotsia. Eli mihin tarvitaan näitä järjettömiä kiintiöitä? Onko syy vain ja ainoastaan se, että näille heikoille pisa-osaajille pitää taata opiskelupaikka, kun muuten suomenkieliset menisivät edelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkielinen oppii venäjän kielen siinä missä jonkun muunkin kielen!
Ei ne ekonomit tee kauppaa ruotsalaisten kuluttaja-asiakkaiden kanssa, vaan hieman ylemmillä tasoilla, joissa englannin osaaminen on itsestään selvyys. Ei ruotsin osaamisesta haittaa ole, mutta ei tällä voi perustella kolminkertaista määrää ruotsinkielistä koulutusta.
Miksi ihmeessä suomalaiset eivät hyödyntäisi sujuvasti Ruotsia puhuvaa, ymmärtävää, lukevaa ja kirjoittavaa populaatiota kaupankäynnissä Suomen kolmanneksi suurimman ulkomaankauppaparnterin kanssa? Miksi suomalaisen ja ruotsalaisen pitäisi puhua änkyräenglantia kun olisi yhteinen kieli?
Venäjään on typerää verrata koska vaikka ruotsin ja venäjän paikka vaihedettaisiin koulussa, tavissuomalainen suomenkielinen ei opi koskaan puhumaan venäjää sillä tasolla että se pystyisi tekemään kielellä ammattimaista työtä, kyllä suomen ja venäjän välillä helposti varmaan englantia tullaan käyttämään. Toki kannattaisi sitten kouluttaa ekonomeiksi niitä inkerinsuomalaisia, mutta sehän ei tietty persuille käy kuin vain änkyräsuomalaisilla saa ollla asiat hyvin.
siis sen virallisen totuuden sijaan:
http://victorian.fortunecity.com/christy/32/frnjtr.html
saagat kertovat, historiaa kertoo voittaja jne. ja todellisuus on tässä vaikka:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkielinen oppii venäjän kielen siinä missä jonkun muunkin kielen!
Tottakai suomalainen oppii venäjää, mutta erittäin harva insinööri pystyy olemaan sellainen kielinero että oppii sujuvan Venäjän jolla pärjätä esim. ummikkovenäläisten kanssa. Kyllä siihen tarvitaan tulkiien ja kääntäjien apua. Eli tarvitaan kahden ihmisen koulutus. Ruotsinkielisillä on se etu että ne osaa jo kielen, tottakai kannattaa kouluttaa valmiiksi kieltä osaavia paljon tärkeän kauppakumppanin kanssa asiointiin.
Ja oikeasti mä kysyn että miten helvetissä persut saa tämän maan ennenkuulumattomaan kukoistukseen kun ei ne tajua yhtään mitään.
vain jos osaisi sujuvaa venäjää, viroa, norjaa, ruotsia ja mielellään vielä saksaakin.
naapurimaan (naapurimaiden) kanssa tietty mitään ekonomeja kaipaa.
Kateus se vie kalatkin vedestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkielinen oppii venäjän kielen siinä missä jonkun muunkin kielen!
Tottakai suomalainen oppii venäjää, mutta erittäin harva insinööri pystyy olemaan sellainen kielinero että oppii sujuvan Venäjän jolla pärjätä esim. ummikkovenäläisten kanssa. Kyllä siihen tarvitaan tulkiien ja kääntäjien apua. Eli tarvitaan kahden ihmisen koulutus. Ruotsinkielisillä on se etu että ne osaa jo kielen, tottakai kannattaa kouluttaa valmiiksi kieltä osaavia paljon tärkeän kauppakumppanin kanssa asiointiin.
Ja oikeasti mä kysyn että miten helvetissä persut saa tämän maan ennenkuulumattomaan kukoistukseen kun ei ne tajua yhtään mitään.
Jos ruotsinkielinen ei pääse ruotsinkieliseen yliopistoon, hän voi hakea vaikka ruotsinkieliseen AMK:hon tai sitten suomenkielisiin kouluihin. Miksi ruotsinkielisille pitäisi taata helpompi väylä nimenoman ekonomikoulutukseen? Tähän ei nyt selvästikään löydy vastausta täältä.
mm. koulutukseen pääsyssä etusijalla ennen suomenkielistä viis siitä mikä on ollut tämän ruotsinkielisen koulumenestys?
Oletko myös sitä mieltä, että harva suomalainen insinööri on sellainen kielinero, joka pärjää ummikkoenglanninkielisten kanssa?
Suomenkielinen oppii venäjän kielen siinä missä jonkun muunkin kielen!
Tottakai suomalainen oppii venäjää, mutta erittäin harva insinööri pystyy olemaan sellainen kielinero että oppii sujuvan Venäjän jolla pärjätä esim. ummikkovenäläisten kanssa. Kyllä siihen tarvitaan tulkiien ja kääntäjien apua. Eli tarvitaan kahden ihmisen koulutus. Ruotsinkielisillä on se etu että ne osaa jo kielen, tottakai kannattaa kouluttaa valmiiksi kieltä osaavia paljon tärkeän kauppakumppanin kanssa asiointiin.
Ja oikeasti mä kysyn että miten helvetissä persut saa tämän maan ennenkuulumattomaan kukoistukseen kun ei ne tajua yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja muuten, ruotsinkielinen voi hakea myös suomenkieliseen yliopistoon tai ruotsalaiseen yliopistoon. Kyllähän suomenkielisen ekonomikoulutuksen käynyt suomenruotsalainen osaa edelleen ruotsia. Eli mihin tarvitaan näitä järjettömiä kiintiöitä? Onko syy vain ja ainoastaan se, että näille heikoille pisa-osaajille pitää taata opiskelupaikka, kun muuten suomenkieliset menisivät edelle?
Juu, hakea voi. Mutta hakeeko? Käytkö mieluimmin koulusi äidinkielelläsi vai jollain muulla? Mitä luulet, olisko opiskelu ihan riittävän vaativaa omalla kielelläkin? Vai mikä naurettavinta, lähdetkö jos sua vaaditaan vaihtamaan maata saadaksesi koulutuksen äidinkielelläsi? Mutta mitä mä turhaan selitän. Te olette päättäneet nyt että ruotsinkieliset on kauheita suomalaisten riistäjiä tässäkin asiassa ettekä hömelöt ollenkaan tajua että tässä asiassa ruotsinkieliset on meillä kilpailuvaltti
Ruotsin markkinoilla. Mutta mitä mä sanoin kaloista ja vesistä.
vaan toisten etuja ja miten ne sais pois. Kun kateudesta sokeana husii oikealle ja vasemmalle, siitä ei seuraa kenellekään mitään hyvää.
kun on kyse SUOMENKIELISISTÄ! Siis ruotsinkieliset ja -mieliset aina toitottavat että suomenkielinen voi hakeutua ruotsinkieliseen koulutukseen. Kun otetaan esille mm. tämä että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee helpommin (alhaisemmalla koulu- ja pääsykoemenestyksellä) ja että kuinka epätasa-arvoista se on niin vastaus on heidän puolesta se, että te suomenkielisetkin voitte ruotsinkielisille linjoille hakea ja opiskella siis itselle vieraalla kielellä.
Ja muuten, ruotsinkielinen voi hakea myös suomenkieliseen yliopistoon tai ruotsalaiseen yliopistoon. Kyllähän suomenkielisen ekonomikoulutuksen käynyt suomenruotsalainen osaa edelleen ruotsia. Eli mihin tarvitaan näitä järjettömiä kiintiöitä? Onko syy vain ja ainoastaan se, että näille heikoille pisa-osaajille pitää taata opiskelupaikka, kun muuten suomenkieliset menisivät edelle?
Juu, hakea voi. Mutta hakeeko? Käytkö mieluimmin koulusi äidinkielelläsi vai jollain muulla? Mitä luulet, olisko opiskelu ihan riittävän vaativaa omalla kielelläkin? Vai mikä naurettavinta, lähdetkö jos sua vaaditaan vaihtamaan maata saadaksesi koulutuksen äidinkielelläsi? Mutta mitä mä turhaan selitän. Te olette päättäneet nyt että ruotsinkieliset on kauheita suomalaisten riistäjiä tässäkin asiassa ettekä hömelöt ollenkaan tajua että tässä asiassa ruotsinkieliset on meillä kilpailuvaltti
Ruotsin markkinoilla. Mutta mitä mä sanoin kaloista ja vesistä.
omalla äidinkielellään. Tämä on ihan tasa-arvokysymys.
vaan toisten etuja ja miten ne sais pois. Kun kateudesta sokeana husii oikealle ja vasemmalle, siitä ei seuraa kenellekään mitään hyvää.
siis tämä ruotsalaisten kouluttautuneisuus. eivät ole kaikki korkeakoulutettuja. ja väylä on avoin myös suomalaisille, jotka taitavat olla enemmistö siellä. kyse on perinteistä. kukaan ei ainakaan kauheasti mainosta turussa, että opiskelee åbo akademissa, kun turun yliopisto menee kaikessa tutkimuksessa jne ohitse.tittelin kipeille se paikka on. ja esim.historiaa siellä ei voi opiskella pääaineena.farmasian opiskelu on aika epäreilu juttu, sehän on ruotsiksi turussa ja vain helsingissä suomeksi.
saa koulutuspaikan 30% hakijoista, ruotsinkielisistä peräti 50%. Näin siis vaikka ruotsinkielisten koulumenestys ja pääsykoetulokset ovat suomenkielisiä heikompia. Syynä on ylisuuret kiintiöt ruotsinkielisiin koulutuksiin.
siis tämä ruotsalaisten kouluttautuneisuus. eivät ole kaikki korkeakoulutettuja. ja väylä on avoin myös suomalaisille, jotka taitavat olla enemmistö siellä. kyse on perinteistä. kukaan ei ainakaan kauheasti mainosta turussa, että opiskelee åbo akademissa, kun turun yliopisto menee kaikessa tutkimuksessa jne ohitse.tittelin kipeille se paikka on. ja esim.historiaa siellä ei voi opiskella pääaineena.farmasian opiskelu on aika epäreilu juttu, sehän on ruotsiksi turussa ja vain helsingissä suomeksi.
Tällä käytännöllä ruotsinkielinen ekonomiaines on laadultaa keskimäärin heikompaa ja samaan aikaan parempaa suomenkielistä jää pääsykokeissa valitsematta.
Yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä valita ne parhaimmat oppilaat.
Muuten, Tekniika ja Taloudessa oli juuri AMK-vertailu ja ruotsinkieliset koulut olivat listan hännillä!