Diabeteslapsen ruokavalio, osaako joku kertoa mahd. yksinkertaisesti.

mitään ei tarvi välttää. Rasvojen tulisi olla hyvänlaatuisia, itse ostan aina näitä sydänmerkillä varustettuja.



Tärkeintä on se, että oppii laskemaan hiilihydraatit, koska insuliinia otetaan sen syödyn hiilarin mukaan.

Ei se laskeminen mitään helppoa ole ainakaan aluksi ja varsinkaan jos et saa siihen mitään opetusta.



Sekin on sitten yksilöllistä paljonko insuliinia kukin tarvitsee, mutta siitä lähdetään liikkeelle, että 10 g hh vaatii 1 yksikön pikainsuliinia.

ennen kaikkea. Paljon kasviksia ja hedelmiä.

Herkkuja ja sokeria sisältäviä tuotteita ei yltiömäärin; siis makeisia, sokeroituja limuja, mehuja jne. Ja yleensäkin runsaasti hiilihydraatteja tuotteita kannattaa välttää, jos on terveellisempikin vaihtoehto. Mutta siis ihan lautasmallia noudattamalla. Normaalia terveellistä ruokaa :)

vähän tietysti miten hoidetaan eli onko esim. monipistos-hoito, jolloin pistetään syönnin mukaan. Mun veljenpojalla on myös diabetes. Aluksi piti hiilarit laskea tosi tarkasti ja pitää huolta, että söi tiheästi. Silloin pistettiin aamuin illoin pitkävaikutteista ja lyhyttä kerran tai kaksi lisäksi. Nyt käytössä on monipistoshoito ja se antaa paremmin liikkumavaraa, kun insuliinia pistetään sen mukaan mitä juuri söi.



Parhaiten saat kaiken selville vanhemmilta mitä ja miten, hoito kun on yksilöllistä. Ja jos haluat, sulle voidaan opettaa myös pistäminen (sairaalassa tai vaikka th:lla), jos et sitä vielä osaa. Sokerin mittaus on huomattavasti helpompi juttu. :)

'

Että miksi diabeetikoille sitten suositellaan niitä hiilihydraatteja jos kerran joutuu niiden jälkeen pistämään?

Eikös vähähiilarinen ruokavalio olisi paras juuri diabeeteksen hoidossa?

Tuntuu että tätikin joka välissä vetää leipää ja taas pistää, mitä järkeä ensin saada sokerit hirmu nousuun ja pumpata insuliinia perään?

Mutta eihän mun tarviikaan tajuta.

hän on varmaan saanut hyvät ohjeet ravitsemusterapeutilta

Samaa mietin minäkin..eikö olis järkevämpää jättää se liiallinen hiilihydraattien vääntäminen ettei tarttis pistää sitä insuliinia sitten niin paljon..mut hei, lääketeollisuus taas jyllää!

Kannattaa nyt vaan kuunnella sitä diabeteshoitajaa ja -lääkäriä. Mielipiteitä voi mennä vaihtamaan diabetesliiton kohtauspaikka-palstalle.

että yleensä diabeetikon munuaiset ottavat ensin siipeensä, ihan turhaa niitä on rasittaa hirveillä proteiinimäärillä. Saati sitten rasvoilla, diabetes on kova rasitus myös koko verenkiertoelimistölle.

Että miksi diabeetikoille sitten suositellaan niitä hiilihydraatteja jos kerran joutuu niiden jälkeen pistämään?

Eikös vähähiilarinen ruokavalio olisi paras juuri diabeeteksen hoidossa?

Tuntuu että tätikin joka välissä vetää leipää ja taas pistää, mitä järkeä ensin saada sokerit hirmu nousuun ja pumpata insuliinia perään?

Mutta eihän mun tarviikaan tajuta.

Mutta valitettavasti hiilareista saa energiaa, jota varsinkin lapsi ja nuori tarvitsee. Toinen energian lähde olisi rasva, mutta diabeetikolla on jo muutenkin kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski, joten ei ole järkevää korvata hiilareita rasvalla. Proteiineillakaan hiilareita ei voi kokonaan korvata, vaikka protskut ovatkin nk. sokeristuvia ravintoaineita - proteiinien yletön saanti kuormittaa munuaisia, jotka nekin ovat liittännäissairauksien riskin alla.

Diabeetikko (ainakin nuori sellainen) jos kuka hyötyy siitä surullisen kuuluisasta ruokaympyrästä. Hiilareiden tulee olla hitaasti imeytyviä, rasvojen taas pehmeitä. Kuitua paljon verensokerin tasaamiseen ja vatsan toimintaan.

Aikuisilla diabeetikoilla toimii ilmeisesti hiilareiden vähentäminenkin, sillä näin olen lukenut mm. diabetesliiton keskustelupalstalta ja olipa lastenpolin seinälläkin kerran kopio tieteellisestä tutkimuksesta, jossa VHH-dieettiä kokeiltiin hyvällä menestyksellä diabeetikoilla.

Itse en uskalla ronkkia oman lapseni ruokavaliota juurikaan, vaan pitkälti mennään ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan.

Tää nyt oli vähän tällainen ohis, mutta ap onkin jo saanut ihan hyviä vinkkejä muilta kirjoittajilta.

terkuin diabeetikon äiti

hän on varmaan saanut hyvät ohjeet ravitsemusterapeutilta

En tässä vaiheessa haluaisi alkaa kyselemään asioista, jotka siskollenikin on vielä hepreaa ja opettelun alla.

Yritän ottaa asioista selvää mahd. pitkälle itse ja olla kuormittamalla siskoani "tyhmillä" kysymyksillä nyt.

Tietenkin siskoni, diabetikon äiti tulee diabetes asiantuntijaksi, mutta nyt kun itselläänkin on se opettelu, niin en kysy. Opettelen mieluummin itse.

t. ap

hän on varmaan saanut hyvät ohjeet ravitsemusterapeutilta

En tässä vaiheessa haluaisi alkaa kyselemään asioista, jotka siskollenikin on vielä hepreaa ja opettelun alla.

Yritän ottaa asioista selvää mahd. pitkälle itse ja olla kuormittamalla siskoani "tyhmillä" kysymyksillä nyt.

Tietenkin siskoni, diabetikon äiti tulee diabetes asiantuntijaksi, mutta nyt kun itselläänkin on se opettelu, niin en kysy. Opettelen mieluummin itse.

t. ap

aloittaa opiskelusi =)

Kyl se nyt vaan niin on, että kun lapsi on tulossa kylään, pyydät äidiltä tarkat ohjeet.

rasvoja voi vähän vältellä eli lihapiirakka ei ole parempi kuin makea piiras (huonompi on). sokeria/hiilareita ei ylenpalttisesti, mutta insuliinilla korjataan poikkeuksetkin.

Että miksi diabeetikoille sitten suositellaan niitä hiilihydraatteja jos kerran joutuu niiden jälkeen pistämään?

Eikös vähähiilarinen ruokavalio olisi paras juuri diabeeteksen hoidossa?

Tuntuu että tätikin joka välissä vetää leipää ja taas pistää, mitä järkeä ensin saada sokerit hirmu nousuun ja pumpata insuliinia perään?

Mutta eihän mun tarviikaan tajuta.

vaikka ei tarvikaan "tajuta", niin..

Siis 1-tyypin diabeetikolla on usein käytössä monipistoshoito. Se tarkoittaa sitä, että taustavaikuttajana on pitkävaikutteinen insuliini, joka siis vaikuttaa koko päivän siellä taustalla. Sitten pikainsuliinia pistetään silloin, kun on tarvetta, eli pääasiassa kun syödään. Voisi helposti kuvitella että ei muutakuin hiilarit kokonaan pois niin ei tarvitse enää insuliinia ollenkaan. No se ei mene näin, koska verensokeri nousisi silti koko ajan. Toiseksi, diabeetikko ei voi alkaa syödä karppaamalla, koska on nimenomaan verisuonistolle vaarallinen tauti. Lisäksi karppauksessa pakostikin proteiinimäärät lisääntyvät, koska kukaan ei voi elää pelkillä salaateilla ja rasvoilla. Proteiinimääriä ei tosiaan voi lisätä merkittävästi eikä edes suht pientä määrää, jos munuaisten toiminta on vaarantunut/ovat kovalla rasituksella.

Toiseksi, myös rasva nostaa verensokeria pitkällä aikavälillä. Esim. syötyään pitsan ja pistettyään siihen normaalisti insuliinia, saattaa diabeetikko tarvita insuliinia kuitenkin vielä lisää, kun se rasva vielä pidentää sitä aikaa. En nyt osaa tätä kovin hyvin selittää..

Diabeetikon on joskus myös todella vaikeaa saada verensokerin pysymään tasaisena. Minäkin joudun monta kertaa syömään hiilareita, kun sokerit laskevat liian alas. Ei auta, vaikka pitkävaikutteista vähentää, koska sitten taas jossain vaiheessa päivää sokeri nousee liikaa.

Olen kokeillut tuota karppausta ihan "täysillä" mutta ei se tosiaankaan sopinut. En saanut tarpeeksi energiaa kun harrastan paljon liikuntaa ja vaikka kohdistin ne ainoat hiilarit ennen liikuntaa. Rasvoja en uskalla lisätä, enkä muutenkaan ole partaäijäjogurtin tai rasvaisten juustojen ystävä. Mieluummin suosin ruokia, joiden GI-taso on alhaalla, mutta kuitenkin sisältää myös hiilareita. Paljon hedelmiä, kasviksia mutta myös täysjyväleipää.

mitään järkeä ei ole pyrkiä siihen, ettei tarvitsisi pistää insuliinia, on tajuttava, että jos ihmisen insuliinituotanto on kokonaan lakannut, sitä ei voi korvata niin ettei mitään verensokeria nostavaa syö. Se ei ole mahdollista, ihan turhaa siis haastaa itseään tehtävään johon ei pysty. (tämä siis koskee 1-tyypin diabeetikkoja!)

Normaalilla -syö kaikkea mutta kohtuudella- pärjää ja pysyy hyvässä kunnossa. Joskus tuntuu, että tuo karppaus on suosittua siksi, että saa luvan mässäillä ja pääseen vähemmällä. Ei normaaliravinnon syöminen tarkoita sitä, että pitää syödä vaaleaa pullaleipää 12 palaa päivässä!

Lapsi saa sairaalasta suosituksen tarvittavista hiilarimääristä ja ruokailuajoista.



Insuliinia pistetään vastaamaan ruuan hiilarimäärää tietyn suhteen mukaan. Suhde vaihtelee eri henkilöillä, joten sisaresi kertoo, mikä se on hänen lapsensa kohdalla. Jos syö enemmän hiilaria, niin silloin tietenkin pistetään enemmän inskaa tuon suhteen mukaan. Tästä syystä _satunnainen_ herkuttelu esimerkiksi synttäreillä ei ole ongelmallista.



Hiilarilaskenta ei ole erityisen hankalaa. Eri ruokien hiilarit löydät esimerkiksi fineli.fi-sivustolta. Meillä on vaaka, jolla punnitsemme ruuan ja laskemme Finelin mukaan hiilarimäärät. Monissa ruokapakkauksissa on hiilarimäärät 100 g kohden ja joissain leipäpaketeissa viipalekohtaisestikin.



Jos esimerkiksi iltapalaksi on määritelty 30 g hiilaria, niin sen voi koostaa ihan haluamallaan tavalla. Esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot sisältävät hiilaria n. 30 g:



Neljän viljan puuro (desi ryyniä veteen tehtynä) (20 g hiilaria) + desi mehukeittoa (10 g hiilaria)



TAI



Kaksi viipaletta tummaa leipää (2 x 15 g), jonka päällä kinkkua (0 g) ja kasviksia (n. 0 g) sekä vettä



TAI



Kaksi viipaletta vaaleaa leipää (2 x 10 g) kinkulla ja kasviksilla, omena (10 g) sekä vettä



TAI



Puuro (20 g) + sokeriton mehukeitto (0 g) sekä omena (10 g)



Osa hiilareista muuttuu sokeriksi nopeammin kuin toiset ja siksi vaikkapa viimeinen vaihtoehto on parempi kuin 3 Domino-keksiä, vaikka molemmissa on hiilareita yhtä paljon.



Verensokerin mittaamisen sisaresi opettaa sinulle. Sen avulla voit hieman säätää hiilareiden määrää.

ollaan ihan maailman huippuja olemalla"asiantuntijoiden mekka".



Miksei täältä kannattaisi kysyä, kun niin moni tuota diabetesta joutuu päivittäin hoitamaan. Jollei itsellään, niin lapsellaan.



Mutta ei mulla kyllä olisi pokkaa tulla antamaan mitään "neuvoja" ilman sen suurempaa tietämystä, tyyliin musta tuntuu...

Että miksi diabeetikoille sitten suositellaan niitä hiilihydraatteja jos kerran joutuu niiden jälkeen pistämään?

Eikös vähähiilarinen ruokavalio olisi paras juuri diabeeteksen hoidossa?

Tuntuu että tätikin joka välissä vetää leipää ja taas pistää, mitä järkeä ensin saada sokerit hirmu nousuun ja pumpata insuliinia perään?

Mutta eihän mun tarviikaan tajuta.

mahdollista mennä siskon kanssa yhdessä sinne ravitsemusterapeutille ja diabeteshoitajalle? Olisit samalla oppimassa kaikkea tarpeellista ja tukemassa uudessa tilanteessa.



Itse en vieläkään osaa pistää insuliinia, sokerin mittaus on vanha juttu. Onneksi veljenpoika on jo niin iso (9v), että osaa pistää itse.



T: taisin olla 5

Itse en vieläkään osaa pistää insuliinia, sokerin mittaus on vanha juttu. Onneksi veljenpoika on jo niin iso (9v), että osaa pistää itse.

T: taisin olla 5

Viittaatko siis inskamäärän miettimiseen, koska sehän vaatii harjoitusta? Itse pistäminen on varmaan vielä helpompaa kuin sokrujen mittaaminen, itse opin sen kerrasta. Ja olen testannut itseenikin, miltä neula tuntuu, ilman inskaa, tietysti.