Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhtautua ihmisiin, jotka kritisoivat mun kotona oloa?
21.03.2011 |
Hoidan kehitysvammaista tytärtäni kotona. Hän on kolmena päivänä viikossa hoidossa ja minä olen silloinkin kotona.
Ihmiset irvailevat, että onhan sulla aikaa ja meinaatko töihin lähtä. Jatkuvaa kyselyä ja naljailua asiasta.
Itse en halua taloudellista tilannetta muille puhua ja selvitellä,miksi en mene töihin.
Taloudellisesti mun ei kannata ja se ollaan laskettu huolella. Tosiaan vähän enemmän saisin rahaa käteen mutta vastaavasti jouduttaisiin hankkimaan toinen auto.
En voi tajuta näitä ihmisiä, en koskaan leveile että mulla on aikaa ym. Ei kai kukaan voi olla kade meidän tilanteesta??
Mä vaihtaisin ihan samantien elämän sellaiseen, jossa tyttöni olisi terve ja mä voisin käydä normaalisti töissä. Nyt se ei vaan kannata ja kuka käy huvikseen töissä jos se rahallisesti hyödytä.
Harmittaa nämä arvostelijat, kun eivät tajua jättää piinaavien kysymysten kanssa rauhaan: (.
Varmaan jossakin vaiheessa hermostun kunnolla, kun jatkuva kysely ei lopu. Tämä elämä on ihan vitun vaikeaa vammaisen lapsen kanssa jo ilman ulkopuolisia nuijiakin!
Kommentit (15)
on alkanut enempi ärsyttämään muiden kommentit.
Menetpä mihin vaan synttäreille tms. niin jo se otetaan puheenaiheeksi.
Taidan ensi kerralla kysyä, että haluatko vaihtaa paikkaa mun kanssa! tuskimpa löytyy vapaaehtoisia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kerro kunnolla millaista teidän elämänne on, mitä hankaluuksia siinä on. Ja voit musta sanoa, että teidän perheenne ratkaisut te teette itse, sen mukaan mikä teidän perheellenne on parasta, ei sen mukaan mitä ulkopuoliset haluavat. Ja sen jälkeen voit todeta, että nauttisit mieluummin nyt synttäreistä, kuin keskustelet raskaista asioista.
Ehkäpä tajuavat sen jälkeen pitää suunsa kiinni, jotta eivät saa koko laidallista taas seuraavalla kerralla valitusta:)
En tiedä miten vammainen sun lapsi on, mutta ehkä tarttis oman avustajan hoidossa. Ei varmaan sillä hoitomaksulla (onks se jotain parisataa) kateta niitä kuluja kun ei sillä kateta terveenkään lapsen hoitokuluja.
eniten satelee. Mähän elän heidän mukaan siivellä.
Kumpa ymmärtäisivät ilman mitään ettei asia kuulu muille pätkääkään.
Nämä ihmiset tietävät arjen vaikeudet,mitä meillä on. Se on niin helppoa aina antaa kommenttia, ei sitä niin vain voi toisen "saappaisiin" hypätä.
Osaisivat edes olla kysymättä. Vittuillakseen kysyvät ja mikä pahinta, mun mies ei kommentoi asiaan mitenkään!
Mä sitten vastailen kysymyksiin. Sitä ei kiinnosta, se on sillä linjalle että mitäs noista.
Mun täytyy varmaan ottaa sitten sama linja, kun vaan vois. Ap
miehesi lähestymistapa on toinen vaihtoehto. Et selittele yhtään mitään. Jos kysyvät milloin olet menossa töihin, vastaat "En toistaiseksi." Ja jos kysyvät uudestaan, vastaat samalla tavalla. Jos kysyvät mikset mene, vastaat "En ole menossa" tai "olemme päättäneet näin". Tai eikö sun nyt kuitenkin kannattaisin harkita "Ei."
MAhdollisimman lyhyitä vastauksia ja ilman selityksiä. Ainoat perustelut sellaisia, joita ei voi mitenkään väitellä. Tyyliin: tämä on päätöksemme, haluamme toimia näin jne. Ei siinä voi väittää vastaan, että ettekä päättäneet tai ettekä halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä sinä olet ja missä lapsesi on?
Minä olen kuunnellut noita laiskottelujuttuja 20 vuotta. Teen kotona töitä ja se ei todellakaan aukea kaikille. Anoppikin kantaa minulle lehdestä työpaikkailmoituksia... Ei kannata kommentoida yhtikäs mitenkään! Tai kuunnella.
ihan oikeasti. Kun joku kysyy jotain aivan idioottimaista jatkaa vaan sitä mitä oli tekemässä niin kuin mitään ei olisi kysyttykään.
Siinä pitää olla itsellä kyllä pokkaa.
Todella paatunut idiootti voi toistaa kysymyksen mutta silloin pitää jatkaa omia tekemisiään/juttujaan.
Näin mä olen tehnyt. puree hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka yleensäkään menee johonkin toista kertaa, jos on loukattu/oltu epäystävällisiä? Mikä oikeus yleensäkään on arvostella toisten tekemisiä? Sivistymättömiä moukkia tollaset .
Me ei kerrota eikä paljon kommentoida ihmettelijöille mitään ja sanotaan otsikon mukaisesti jos joku utelee niin että on pakko sanoa. Meillä mies ollut muutaman vuoden kotona lasten kanssa ja minä töissä. Muutama kuukausi oli yleisön mielestä ok, nyt ollaan ihan outoja ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nyt otan sen linjan, että lyhyt vastaus kysymykseen.
En ala selvitellä miksen ole töissä.
Kerran sanon sukulaisille miksen ole töissä ja jos vielä kyselyt jatkuu, niin en kommentoi.
Ihan vittuillaakseen jatkuvasti kyselevät. Kyllähän aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että jos kerran kysyy niin eihän samaa tehdä kuukauden päästä taas.
Onneksi muutamat ystävät eivät ota stressiä mun kotona olosta. Ymmärtävät täysin tilanteemme. Kiitos mielipiteistänne: ). Ap
Mä en käsitä tuommoista. Ei tulis mieleenkään arvostella toisten valintoja. Mitä se kellekään kuuluu, miten teidän perheessä tämä asia on sovittu.
Sanot niille kyselijöille, ettet aio vastata enää näihin kysymyksiin, että asia on loppuunkäsitelty. Musta sulla on siihen täysi oikeus, koska asia ei oikeasti heille kuulu.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typeriä ihmisiä olet joutunut kohtaamaan, koita jaksaa. Toivottavasti sinulla on sellaisiakin ihmisiä lähipiirissä, jotka tukevat ja arvostavat äitiyttäsi.
Pyydä miestäsi puhumaan omien sukulaistensa kanssa, eli jos kysymyksiä tulee, niin ohjaa ne kaikki miehellesi, älä sinä vastaa.
Sinun työsi on kuitenkin niin arvokasta, että jaksamista siinä!
seurata miten juoru leviää sukulaiskaartissa ja sitten sopivan tilaisuuden tullen nolata juoruämmät.
Pane vaikka liikkeelle huhu, että odotat kolmosia, olet voittanut lotossa, perinyt miljoonia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ei kannata tyytyä vain hymyilemään, vaan voit sanoa vaikka vähän takaisinkin. Jos joku vaikka sanoo, että onko kiva vaan löhöillä kotona, voit kysyä häneltä, että oletko sinä ollut minun tilanteessani ja tiedätkö, millaista meidän arkemme on? Luulisi hiljentävän naljailijat. Tai sitten ihan kylmän viileästi sanoa, että mitä meidän tilanteemme sinulle kuuluu, ja hymyillä päälle.
Alue: Aihe vapaa
toisesta sisään ja toisesta ulos.....Vieraille voi hymyillä kauniisti ja nyökytellä ja tutuille ja kavereille voinee sanoa lopulta ihan suoraankin kun tarpeeksi ottaa aivoon.