Kammottaako sinua ympäristön kemikaliosoituminen?

Viimeinen niitti oli, kun luin sen WWF:n tekemän testin tuloksista, jossa lapsen verestä löytyi enemmän myrkkyjä kuin äidin tai isoäidin. Karmea ajatus. Eikä asialle välttämättä itse voi kovin paljoa tehdä, jos huonekalutkin kyllästetään palonestoaineilla sun muilla.



Onhan sitäkin spekuloitu, että nykyset lapsettomuusongelmat johtuisivat osittain niistä muoveissa käytetyistä aineista, joita oli esimerkiksi leluissa 70-luvulla jne. Mitähän kaikkea me puolestamme tietämättämme lapsillemme syötämme?



Tämä on asia, joka huolestuttaa minua paljon enemmän kuin mikään lintuinfluenssa.

Suurille ympyröille yksittäinen ihminen ei voi mitään, mutta omaan käyttäytymiseensä voi vaikuttaa. Niinpä yritän tehdä itse mahdollisimman " järkeviä" valintoja. Tieto lisää tuskaa.

Sunnuntain Hesarissa oli juuri hyvä Satu Hassin kirjoitus aiheesta.

- luonnonmukaiset pesuaineet, ei mitään desinfioivia tai muuta erikoisaineita/myrkkyjä, ei ylimääräisiä, parilla perusaineella pärjää hyvin

- luomuruoka > mahdollisimman vähän (jos ollenkaan) kemikaaleja

- luonnonkuituiset vaatteet

- ei ikinä mitään pinnoitteita kankaisiin/huonekaluihin/vaatteisiin (esim. itsesiliävät, likaahylkivät, roiskesuojat jne)

- luonnonkuituiset muut kodin tekstiilit

- ei " kiinaleluja" , muovituotteet ovat turvallisia, mikäli tuottaja on vastuullinen, halppisleluja sen sijaan jää jatkuvasti kiinni turvarajojen ylittämisistä tai kiellettyjen aineiden käytöstä

- hygieniatarvikkeet hajusteettomina (uskomaton määrä kemikaaleja sisältyy sanaan parfym) ja mahdollisimman " perussettinä" (=ei kilometrin pituista kemikaaliluetteloa sisältö-kohdassa)



Näissä jotain mitä tuli heti mieleen, on varmasti paljon muutakin.

Kemikalio = kauppa, jossa myydään meikkejä. Onko ap:n ympäristössä liikaa kauneushoitoloita vai mikä mättää?



Joo. Kyllä se vaan on niin, että näistä asioista meuhkaavat ne, jotka eivät niistä tiedä yhtään mitään eivätkä edes osaa kirjoittaa tarkoittamaansa sanaa oikein. Näettekö yhtään kemistiä tai lääkäriä panikoimassa ympäristökemikaalien vuoksi?

Mistä sinä olet saanut tietoa, monille uusia asia, kuin myös minulle.

varsinkin se, ettei edes tiedetä mitä kemikaalit aiheuttavat elimistössä ja kuinka kauan (kuolemaan saakka???) ne kehossa säilyvät.



lisätietoa aiheesta:



http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2005/suomalaisperheen_…



(WWF:n tiedotekirje s-postiin on todella hyvä, kannattaa liittyä listalle.)

no joka tapauksessa

Tarkoitin muuta kuin parfymerioiden lisääntymistä!!!

Vierailija:

Joo. Kyllä se vaan on niin, että näistä asioista meuhkaavat ne, jotka eivät niistä tiedä yhtään mitään eivätkä edes osaa kirjoittaa tarkoittamaansa sanaa oikein. Näettekö yhtään kemistiä tai lääkäriä panikoimassa ympäristökemikaalien vuoksi?

Tämän vuoksi yksinkertaiset pelkäävät enemmän kuin fiksummat.



Esim. kaiken maailman hygieniatuotteiden ja ruokien ainesosaluetteloita pelätään ihan hulluna. Mutta jos samanlainen lista tehtäisiin luomutomaatista, sekin sisältäisi pariakymmentä vieraalta kuulostavaa termiä. Ja sitten on aina nämä tahvot, jotka saavat slaagin kun jossain ruuassa on natriumbikarbonaattia (ruokasooda) tai jopa sitä askorbiinihappoa...



Voihan sitä tietysti elää pelossa jos haluaa. Mutta se että joku aine on eristetty vaikka siitä tomaatista ja annettu sille koostumuksen mukainen kemialliselta kuulostava nimi, ei tee siitä vaarallista.

T. ei se edellinen, mutta muuten vaan pisti silmään.

kaikkia kemiallisia ammattitermejä.

Tuollainen luokittelu vasta yksinkertaiselta vaikuttaa...



Se että hakee tietoa ei myöskään ole tyhmää.

Tampereen teknillinen yliopisto, di-tutkinto 180 ov:

- perusopinnot 30 ov

- ammattiin suuntaavat opinnot 30 ov

- ammattiaine 30 ov (erityispitkä ammattiaine 45 ov)

- sivuaineopinnot á 15 ov

- valinnaiset 20+ ov

- diplomityö 20 ov

Satu Hassi kirjoitti sunnuntain Hesarissa aiheesta. Siis että sohvien ja ulkovaatteiden kosteussuoja-aineina käytetään jotain fluoriyhdisteitä.

Kemikalisoitumisen kammoaminen ei ole mitään yksinkertaisten huuhaapelkoa vaan ihan todellinen asia. En ole kemisti (ja vaikka olisinkin niin juurikaan enempää en tietäisi kemikalisoitumisesta), vaan olen biologi.

tuntuu olevan käsityksenä, että mitä ei näy ja mikä ei aiheuta näkyvää tai tuntuvaa haittaa, siitä ei myöskään ole haittaa/ vaaraa. mitä siitä, jos niitä kemikaaleja on veressä jne. entäs ne tutkitut haitat: vauvojen pienikokoisuus kampaajilla, poikavauvojen yleistyneet penisvauriot? nämä ovat tiedossa nyt, mutta lisääkin voi olla (voivat yleistyä vuosien, vuosikymmenien kuluttua).



taitaa olla kammoksujilla enemmän tietoa tässä asiassa kuin näillä, joita asia ei suuremmin huoleta.



ja se, että asioita keskustellaan ja tietoa etsitään, sitä kammoksutaan, ei tarkoita että sitä paniikissa pelättäisiin.



9

- teflon-kattilat ja -pannut

- alumiiniset kattilat ja mehumaijat (käyttääkö niitä vielä joku?)

- avattujen säilykkeiden säilyttäminen purkissaan

- hiusmuotoilutuotteet

- suihkeet kodin siivouksessa

- antibakteeriset aineet

Tietoa on niin vähän, esim. onko pesuaineiden ns. sensitive-hajuttomuuskin vain keinotekoista hajuttomuutta?

Tuoksuttomia ja luonnonmukaisia tuotteita aion käyttää ainakin lapsellani. Mitä haittaa siitä on? Ja miksi sen pitäisi ketään muuta ärsyttää, jos minä niin teen? Jos joku on sitä mieltä, ettei kemikaaleista voi olla mitään haittaa, niin so be it. Kukin tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Loppupeleissä katsotaan olenko minä ollut fiksu vai turhastahössöttäjä.

Käsittääkseni tuotteet, joissa on merkintä " hajusteeton" tarkoittaa sitä, että tuotteessa on vaan muista kemikaaleista aiheutuva haju (nehän eivät todellakaan ole hajuttomia), mutta varsinaista hajustetta (joka peittäisi sen kemikaalihajun) ei ole lisätty.



Herkille hajusteettomutta suositellaan, koska hajusteet itsessään ovat usein allergisoivia/herkistäviä.



t. 3+6+11