Lue keskustelun säännöt.
Tunnustan: Katson alaspäin liikunnallisesti lahjattomia ja laiskoja ihmisiä.
20.03.2011 |
Arvostan sporttisia, reippaita, ulkoilmaihmisiä enemmän kuin laiskoja, lahjattomia sohvaperunoita.
Ymmärrän kyllä, että iän ja sairauksien myötä liikunnallisuus vähenee, mutta terveillä 20-40 vuotiailla ei mielestäni mitään syytä olla liikkumatta ja pitämättä fyysiestä kunnostaan huolta useamman kerran viikossa. Yksi kävelylenkki kerran viikossa ei todellakaan riitä ylläpitämään aerobista kuntoa, puhumattakaan sen kohottamisesta.
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voinen sitten sääliä ihmistä, joka kuvittelee olevansa toista parempi vain siksi, että toinen on lahjaton juuri hänen ihailemallaan alueella.
kaikkia jotka ei ole musiikillisesti lahjakkaita. Mä pidän arvossa hyötyliikuntaa.
MINÄ arvioin muita oman subjektiivisen näkemykseni perusteella ja olen siksi OIKEASSA.
Juurihan siitä oli tutkimuskin, että liikunnalle on annettu liikaa painoarvoa esim. työpaikoilla. Kulttuurielämyksissä saa aivan samanlaisia kiksejä ja vieläpä turvallisemmin.
liikunta on se kaikista tärkein. Liikkuminen on hyvin jelppo harrastus, siinä ei paljoa päänuppia tarvitse vaivata. Moni aheitä yhdistää juuri tällainen yksisilmäisyys liikunnallisuuteen. Useimmat tällaiset tuntemani liikuntahullut ovatjonkin verran pinnallisia. Tietysti joitakin fiksuja poikkeuksiakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin oppisipa tietämään, ettei se liikkuminen ole kaikille helppoa eikä varsinkaan anna minkään valtakunnan hyvän olon tunnetta.
Vanhempana saa kyllä käyttää kaikki voimavarat ja enemmänkin siihen, että saisi lapsen liikkumaan ilman pakottamista ja painostusta edes jonkinlaisen minimimäärän.
on sellainen ihminen, jolle oman kropan liikuttaminen uuden lajin vaatimalla tavalla on mahdottoman vaikeaa. Eli ihminen, joka ei millään pääse juoneen kiinni.
Jos hänet esimerkiksi laitetaan kiipeämään sisäseinää, niin siitä ei tule yhtään mitään koska jalat ja kädet eivät toimi yhteistyössä, takapuoli pyllistyy taakse, tasapaino horjuu jne. Jos hänet laitetaan rullaluistelemaan tai lumilautailemaan, niin homma on aivan mahdottoman vaarallisen näköistä, kun kompuroidaan, hielutellaan käsiä, kävellään rullaluistimet jalassa, ei ymmärretä painonsiirtoa jne.
Liikunnallisesti lahjakas sen sijaan pääsee nopeasti jyvälle lajista kuin lajista, vaikke olisi koskaan ennen sitä kokeillutkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sellainen ihminen, jolle oman kropan liikuttaminen uuden lajin vaatimalla tavalla on mahdottoman vaikeaa. Eli ihminen, joka ei millään pääse juoneen kiinni.
Liikunnallisesti lahjakas sen sijaan pääsee nopeasti jyvälle lajista kuin lajista, vaikke olisi koskaan ennen sitä kokeillutkaan. ap
Olisin mieluusti liikunnallisesti lahjakas mutta kun vaan en ole. Eivätkä valitettavasti ole toinen lapsistanikaan, ei vaikka olen yrittänyt tarjota lajia jos toistakin. Toinen pärjää vähän paremmin, mutta ei hänkään huppulahjakas ole. Olisiko mieheni ja minun lapsenteko pitänyt kieltää tämän takia?
Ei älykkyyttäkään ole kaikille suotu, eikä ole tarviskaan. Jokainen on hyvä omana itsenään ja hyvä, että ollaan erilaisia. Älä välitä ap:n mitätöinnistä, hän ehkä haluaa korostaa itseään muita mollaamalla.
on sellainen ihminen, jolle oman kropan liikuttaminen uuden lajin vaatimalla tavalla on mahdottoman vaikeaa. Eli ihminen, joka ei millään pääse juoneen kiinni.
Liikunnallisesti lahjakas sen sijaan pääsee nopeasti jyvälle lajista kuin lajista, vaikke olisi koskaan ennen sitä kokeillutkaan. apOlisin mieluusti liikunnallisesti lahjakas mutta kun vaan en ole. Eivätkä valitettavasti ole toinen lapsistanikaan, ei vaikka olen yrittänyt tarjota lajia jos toistakin. Toinen pärjää vähän paremmin, mutta ei hänkään huppulahjakas ole. Olisiko mieheni ja minun lapsenteko pitänyt kieltää tämän takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjoja mulla ei liikkumiseen ole. Olen suht hidas kävelemään ja hiihtämään esim. Mutta molempia teen ilomielin, vaikka 2 tuntia. Harrastan liikunta kyllä helpostikin 5 kertaa viikossa. Mieluiten spinningiä, salia, kahvakuulaa, hiihtoa. Mutta liikunnallisesti en ole lahjakas.
joille liikunta/urheilu on kaikki kaikessa, ovat yleensä vähän yksinkertaisia. Henkiset lahjat ei vaan riitä mihinkään vaativampaan.
Hyvä se on toki kunnostaan huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sellainen ihminen, jolle oman kropan liikuttaminen uuden lajin vaatimalla tavalla on mahdottoman vaikeaa. Eli ihminen, joka ei millään pääse juoneen kiinni.
Jos hänet esimerkiksi laitetaan kiipeämään sisäseinää, niin siitä ei tule yhtään mitään koska jalat ja kädet eivät toimi yhteistyössä, takapuoli pyllistyy taakse, tasapaino horjuu jne. Jos hänet laitetaan rullaluistelemaan tai lumilautailemaan, niin homma on aivan mahdottoman vaarallisen näköistä, kun kompuroidaan, hielutellaan käsiä, kävellään rullaluistimet jalassa, ei ymmärretä painonsiirtoa jne.
Liikunnallisesti lahjakas sen sijaan pääsee nopeasti jyvälle lajista kuin lajista, vaikke olisi koskaan ennen sitä kokeillutkaan.
ap
Ihan miten vaan, en paljon välitä, mitä sellainen ihminen ajattelee, jolle on tärkeää päästä katsomaan muita alaspäin. Minulla on omat alueeni joilla olen lahjakas.
joille liikunta/urheilu on kaikki kaikessa, ovat yleensä vähän yksinkertaisia. Henkiset lahjat ei vaan riitä mihinkään vaativampaan.
Hyvä se on toki kunnostaan huolehtia.
Tosin noin voi kyllä sanoa ap:stä, joka paljasti vajaaälyisyytensä avauksessaan jo. Esimerkiksi minulle liikunta on täydellistä vastapainoa älyllisesti ja henkisesti raskaalle työlleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokin haava on sisimmässäsi jäänyt hoitamatta tai jokin osa persoonallisuudessasi on jäänyt kehittymättä kun empatiakykysi on noin puutteellinen. Voin kuvitella, että kärsit siitä itse ihmissuhteissa. Törmäyksiä tulee varmasti aika ajoin, jos et opi lempeyttä ja rakkautta itseäsi ja muita ihmisiä kohtaan
Kerrotko lisää maailmankuvastasi ja ihmiskuvastasi? Mitä on rakkaus? Mitä vaadit itseltäsi työelämässä? Onko ihminen oikeutettu saamaan anteeksi väärät tekonsa?
Mie liikun mielestäni paljon. Kolme kertaa päivässä 30-60min kävelylenkki koirien vauhdittamana, kaksi alle puolentunnin lenkkiä.
Silti en ole sporttinen ulkoilmaihminen, ja täl hetkel 10 kg ylipainonenkin...
Ap varmaan kattoisi mua alaspäin, vaikka monen mielestä liikun suhteellisen paljon?
t. masennusta lukuunottamata terve 20v.
ei kuulemma juuri päälle päin huomaa muuta kuin aavistuksen persoonallisesta kävelytyylistä. Olen saanut ilmeisesti jo kohdussa tämän. Kun harrastan liikuntaa niin meno on juuri tuota, mitä kuvailit. Silti olen käynyt jumpassa jne. vaikken pysykään tahdissa.
Olen muuten syntynyt erittäin liikunnalliseen sukuun. Vähän on ollut välillä vaikeaa hyväksyä se, että minusta ei ikinä tule hyvää urheilijaa, ei vaikka miten yrittäisin.
Katso vaan rauhassa minua alaspäin, et voi tietää, mitä kaikkea toisten elämään kätkeytyy. Kaikesta huolimatta aion liikkua, saat sitten enemmän ylenkatsottavaa. ;)
on sellainen ihminen, jolle oman kropan liikuttaminen uuden lajin vaatimalla tavalla on mahdottoman vaikeaa. Eli ihminen, joka ei millään pääse juoneen kiinni.
Jos hänet esimerkiksi laitetaan kiipeämään sisäseinää, niin siitä ei tule yhtään mitään koska jalat ja kädet eivät toimi yhteistyössä, takapuoli pyllistyy taakse, tasapaino horjuu jne. Jos hänet laitetaan rullaluistelemaan tai lumilautailemaan, niin homma on aivan mahdottoman vaarallisen näköistä, kun kompuroidaan, hielutellaan käsiä, kävellään rullaluistimet jalassa, ei ymmärretä painonsiirtoa jne.
Liikunnallisesti lahjakas sen sijaan pääsee nopeasti jyvälle lajista kuin lajista, vaikke olisi koskaan ennen sitä kokeillutkaan.
ap
Meillä keski-ikä töissä on päälle 50v. Ja ne on jatkuvasti saikulla, jotka ei koskaan liiku ja ovat ylipainoisia. Lisäksi tyytymättömiä ja valittavat koko ajan ja sairastavat.
Silti odottavat, että yhteiskunnan varoin heitä hoidetaan ja kuntoutetaan.
olen itsekin ollut sohvaperuna. Ongelma on mielestäni se, ettei ihmiste tiedä miten ihanaa liikunta on kun sitä harrastaa riittävästi. Sitä kohtaan tulee oikein himo, mutta sen pitää olla sopivasti rankkaa ja sitä pitää harrastaa pitkään ennenkuin kunto on sillä tasolla että siitä rupeaa tosissaan nauttimaan. Mutta meni runsaamman liikunnan harrastamisesta ehkä vuosi ennenkuin totesin olevani siihen täysin koukussa. Toki jo parissa viikossa huomasi olon olotilassa, mutta sohvaperunasta kestää jonkinaikaa ennenkuin pääsee siihen tilanteeseen että liikunta on oikeasti kivaa, ei vain pakkopullaa.
Lisäksi kun on koulussa oppinut siihen että liikunta haisee ja on ehtymätön nöyryytysten lähde, niin ihmiset ei vaan tiedä mitä menettävät ja sen on sääli.