Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kiva, mummo on opettanut lapsille että ruoan kanssa on aina leipää tarjolla
20.03.2011 |
Meillä taas on opetettu, että leipä kuuluu vain ja ainoastaan aamupalalle, ei sitä pitkin päivää syödä. Aina kun lapset ovat mummolassa, kinuavat kotiin tullessaan leipää ruoan kanssa, kerran mummokin antaa.
Mummo on jo yli 70v ja muistaa vielä sota-ajat, jolloin ravinto oli niukkaa. Sieltä kai jäänyt tuo tapa syödä leipää pitkin päivää.
Ei tajuaa, että nykyateriat ovat sen verran tuhteja, että ne pari palaa leipää aamulla ovat ainoat leipäpalat, joita tarvii syödä.
Aargh!
Sukupolvien välinen kuilu, kai :(
Kommentit (46)
mummolla syödään, kotona ei ole tapana, ei kai tossa nyt mitään vaikeeta ole. Miksei leipää saa syödä pitkin päivää, jos kuitenkin ruoka tulee syötyä? Vai onko lapset mummolla niin paljon, että tästä tulee joku ihan todellinen ongelma? Tosin, siinä tapauksessa ongelma on kyllä jossain ihan muualla kuin leivässä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se nyt vaikeaa sanoa niille lapsille, että mummolla on mummon tavat ja meillä kotona on omat tavat.
Mitä haittaa niille lapsille on leivän syömisestä, ovatko ylipainoisia? Silloin ei kannata antaa lapsille valkoista leipää, muuten en tuollaista rajoittamista ymmärrä. Lapsihan syö vain sen verran, että tulee kylläiseksi, aikuisilla on ongelmia kylläisyydentunteen tunnistamisessa.
aina ruualla leipää, lapset syö sen ruuan päälle paitsi sopan kanssa saa heti jos haluaa. yleensä ruisleipää. eivät syö sitä aina edes. aamulla ei syödä leipää jos puuroa tarjolla kuitenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ihan työpaikkaruokaloissakin on tarjolla leipää. Kuuluu mielestäni perussapuskoihin, halutessaaan vaikka joka aterialla.
En ymmärrä argumenttia sukupolvien välisestä erosta. Kyllä ihan työpaikkaruokaloissakin on tarjolla leipää. Kuuluu mielestäni perussapuskoihin, halutessaaan vaikka joka aterialla.
mutta entä kotona? Yhtäkkiä ei tule mieleen yhtään ikäisteni ihmisten taloutta (olen 30-v), jossa tarjottaisiin säännöllisesti leipää aterialla. On niitäkin varmasti, mutta aika harvinaista on. Mun ei tulis mieleenkään tarjota leipää aterialla, paitsi tiettyjen keittojen ja salaattien kanssa, jolloin leipä tavallaan kuuluu siihen ruokalajiin. Mutta että kattaisin säännöllisesti pöytään leivät ja tarvikkeet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummohan on opettanut vain, että mummolassa on ruoan kanssa leipää tarjolla. Eihän se ole opettanut mitään teidän kodin tavoista, siellä sinä opetat lapsille mitä teillä tehdään. Vai onko sulla noin heikko auktoriteetti lapsiisi, että jos he leipää pyytävät, niin sinähän tottelet? Vai missä tässä nyt on ongelma?
En ymmärrä argumenttia sukupolvien välisestä erosta. Kyllä ihan työpaikkaruokaloissakin on tarjolla leipää. Kuuluu mielestäni perussapuskoihin, halutessaaan vaikka joka aterialla.
mutta entä kotona? Yhtäkkiä ei tule mieleen yhtään ikäisteni ihmisten taloutta (olen 30-v), jossa tarjottaisiin säännöllisesti leipää aterialla. On niitäkin varmasti, mutta aika harvinaista on. Mun ei tulis mieleenkään tarjota leipää aterialla, paitsi tiettyjen keittojen ja salaattien kanssa, jolloin leipä tavallaan kuuluu siihen ruokalajiin. Mutta että kattaisin säännöllisesti pöytään leivät ja tarvikkeet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitäpaitsi sä puhut ristiriitaisesti. Ensin sanot, että mummo on opettanut että ruoan kanssa on aina leipää ja sitten sanot, että mummo syökin leipää pitkin päivää. Kumpi se nyt oli?
En ymmärrä argumenttia sukupolvien välisestä erosta. Kyllä ihan työpaikkaruokaloissakin on tarjolla leipää. Kuuluu mielestäni perussapuskoihin, halutessaaan vaikka joka aterialla.
mutta entä kotona? Yhtäkkiä ei tule mieleen yhtään ikäisteni ihmisten taloutta (olen 30-v), jossa tarjottaisiin säännöllisesti leipää aterialla. On niitäkin varmasti, mutta aika harvinaista on. Mun ei tulis mieleenkään tarjota leipää aterialla, paitsi tiettyjen keittojen ja salaattien kanssa, jolloin leipä tavallaan kuuluu siihen ruokalajiin. Mutta että kattaisin säännöllisesti pöytään leivät ja tarvikkeet?ei olle vielä tullut lounas/päivällis pöytää jossa ei olisi leipää tarjolla
Mulla taas on semmoinen kokemus, että vanhemmillani ja heidän ikäisillään ihmisillä leipää on, oman ikäisilläni ei juuri koskaan. En muista, koska esim. jonkun kaverini luona syödessäni joku olisi viimeksi kattanut pöytään leipävärkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä argumenttia sukupolvien välisestä erosta. Kyllä ihan työpaikkaruokaloissakin on tarjolla leipää. Kuuluu mielestäni perussapuskoihin, halutessaaan vaikka joka aterialla.
mutta entä kotona? Yhtäkkiä ei tule mieleen yhtään ikäisteni ihmisten taloutta (olen 30-v), jossa tarjottaisiin säännöllisesti leipää aterialla. On niitäkin varmasti, mutta aika harvinaista on. Mun ei tulis mieleenkään tarjota leipää aterialla, paitsi tiettyjen keittojen ja salaattien kanssa, jolloin leipä tavallaan kuuluu siihen ruokalajiin. Mutta että kattaisin säännöllisesti pöytään leivät ja tarvikkeet?ei olle vielä tullut lounas/päivällis pöytää jossa ei olisi leipää tarjolla
Mulla taas on semmoinen kokemus, että vanhemmillani ja heidän ikäisillään ihmisillä leipää on, oman ikäisilläni ei juuri koskaan. En muista, koska esim. jonkun kaverini luona syödessäni joku olisi viimeksi kattanut pöytään leipävärkit.
Kyllä meillä on leipää tarjolla aterioilla. Olemme kolmekymppisiä!
ravitsemusohjeiden mukaan 6-8 palaa päivässä.
Jos sun lapset ei syö leipää muuten kuin aamupalalla niin ne ei takuulla saa riittvästi viljaa ja ennen kaikkea niistä saatavaa kuitua.
Totta on, että nykykulttuurissa varsinkin kotiruokailussa leipä kuuluu ns. väliaterioihin. Eli aamupalaan, välipalaan ja iltapalaan. Näin kai se yleisemmin on. Leipää syödään ruualla lähinnä ruokasalaattien ja keittojen kanssa.
Mutta päiväkodeissa ja kouluissa ja lounaspaikoissa leipä kuuluu edelleen ateriaan.
Siinä olet oikeassa, että tässä on tämän ruokailun suhteen siinä mielessä sukupolvikuilu, että vielä 1950- ja 60-luvuilla, jonkin verran myöhemminkin oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus kotiruokailussa että ruuan kanssa oli tarjolla myös leipää, jopa leikkeleitä. Tästä oli puheksi minulla eilen isoäitini kanssa. Hän on yli 80. Ihan niin kuin sekin, että viikonloppuisin syötiin kaksi ateriaa, usein arkenakin, jos sitä oli joku lounasaikaan kotona laittamassa.
Mutta jos sinä et halua tarjota päivällisellä leipää, niin selität sen lapsillesi ja annat mummolassa lasten korvata vaikka se päivällinen puputtamalla leipää. Äläkä ainakaan yritä mummon ruokatapoja muuttaa, se ei kuulu sinulle. Sen sijaan tarkkaile sitä, syövätkö lapsesi tarpeeksi leipää.
Ja se kuusi palaa vielä mieluiten ruisleipää :) Ainakin minun yläkouluikäiseni syö erittäin mielellään Reissumiestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim keiton kanssa on loogista tarjoilla leipää. Sama pätee meillä esim . pastaan ja kastikkeeseen. Leipä on sitäpaitsi hyvä kuidun lähde. Meillä ei ainakaan jää keltään kakka tulematta ; )
ravitsemusohjeiden mukaan 6-8 palaa päivässä.
Jos sun lapset ei syö leipää muuten kuin aamupalalla niin ne ei takuulla saa riittvästi viljaa ja ennen kaikkea niistä saatavaa kuitua.
Totta on, että nykykulttuurissa varsinkin kotiruokailussa leipä kuuluu ns. väliaterioihin. Eli aamupalaan, välipalaan ja iltapalaan. Näin kai se yleisemmin on. Leipää syödään ruualla lähinnä ruokasalaattien ja keittojen kanssa.
Mutta päiväkodeissa ja kouluissa ja lounaspaikoissa leipä kuuluu edelleen ateriaan.
Siinä olet oikeassa, että tässä on tämän ruokailun suhteen siinä mielessä sukupolvikuilu, että vielä 1950- ja 60-luvuilla, jonkin verran myöhemminkin oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus kotiruokailussa että ruuan kanssa oli tarjolla myös leipää, jopa leikkeleitä. Tästä oli puheksi minulla eilen isoäitini kanssa. Hän on yli 80. Ihan niin kuin sekin, että viikonloppuisin syötiin kaksi ateriaa, usein arkenakin, jos sitä oli joku lounasaikaan kotona laittamassa.
Mutta jos sinä et halua tarjota päivällisellä leipää, niin selität sen lapsillesi ja annat mummolassa lasten korvata vaikka se päivällinen puputtamalla leipää. Äläkä ainakaan yritä mummon ruokatapoja muuttaa, se ei kuulu sinulle. Sen sijaan tarkkaile sitä, syövätkö lapsesi tarpeeksi leipää.
Ja se kuusi palaa vielä mieluiten ruisleipää :) Ainakin minun yläkouluikäiseni syö erittäin mielellään Reissumiestä.
ravitsemusohjeisiin. Sori vaan. En ole mikään karppi, mutten usko siihen, että noin paljon viljaa on hyvästä. Ruisleivistäkin - esim. reissarista - on suurin osa vehnää.
Leipä ja voi? Onpa todella erikoista ;)
Meillä ei syödä leipää aterioilla normaalisti, mutta se ei ole mikään ehdoton sääntö. Keiton kanssa on leipää ja voita, hernekeiton kanssa näkkäriä, voita ja juustoa. Joskus saatan myös paistaa noita pakastepatonkeja ruoan seuraksi, vaikka normaalisi syödään vain ruisleipää. Ja jos teen esim. tietyn tyylisen aterian, niin siihen nyt vain kuuluu leipä. Esim. intialaisen ruoan kanssa leivon naanleipää, italialaisen kanssa jotain italialaista leipää, ranskalaisen kanssa patonkia jne.
Mummolassa on mummonlan säännöt.
Mitä on leipävärkit? Leipä ja voi? Onpa todella erikoista ;)
eli ne jutut, mitä kukin leivän kanssa syö. En nyt jaksa erikseen luetelle mitä siihen kuuluu. Eiköhän suurin osa ymmärrä kontekstista.
Meillä saa leipää, jos joku sitä haluaa. Ei ole kynnyskysymys kaikki ihme säännöt. Inhoan muutenkin kaikenmailman niuhottajia ja pysyn kyllä kaukanakin heistä.
joka yrittää epätoivoisesti laihtua ja kieltää lapsiltaankin TÄRKEÄT ravintoaineet.
Alue: Aihe vapaa
mutta meilläkään ei kotona ole leipää, etteivät lapset heti tankkaisi sillä itseään täyteen niin että ruoka jää syömättä. Mummolassa kyllä on leipää, mutta lapset ovat tottuneet siihen, että kotona ei ole piste.