Muita joiden koti ei ole kyläilypaikka?

Tämä onkin mielenkiintoinen ketju, kiitos ap!



Meillä on tosi pieni koti, jonka jakaa äiti ja nuori. Nuorella on paljon harrastusvälineitä

kotona ja äiti työskentelee kotona ja siihenkin tarvitaan paljon tilaa ja tavaraa. VArsinaista olohuonetilaa, jossa perinteisesti harrastetaan kyläilyä, ei ole. Meillä ollaan paljon kotona joko yksin tai yhdessä. Koti on meille aika intiimi juttu tällä hetkellä, koska se on nimenomaan meitä varten. Johtuu myös siitä, että erosta ei ole kovin kauan aikaa. Kun lapsi oli pieni ja meillä ns. lapsiperheystäviä, silloin kävi vieraita useasti. En ollut silloin myöskään töissä niin että oli aikaa laittaa kotia vieraskuntoon ja valmistaa tarjottavaa.



Meillä ei käy vieraita kuin muutaman kerran vuodessa, matkan takaa tulevat ja lapsen syntymäpäivillä. Lapsen kavereita käy viikoittain.



Me vierailemme kotikaupungissa vanhempien ja isovanhempien luona. Olemme aika allergisia ja se vaikeuttaa osin vierailua muitten luo. Minulla on monta ystävätärtä ja heitä tapaan n. kerran viikossa kahvilassa, viinilasin ääressä tai menen ravintolaan syömään.

samoin

Vai koskeeko tämä "ei kyläilypaikka" vain omia kotejanne?

mutta tapaan ihmisiä työn puitteissa ihan tarpeeksi, ja oma koti on pyhä paikka missä rentoudutaan perheen parissa.

ap

Vai koskeeko tämä "ei kyläilypaikka" vain omia kotejanne?

mutta on tosi kiva kutsua ystäväperheitä sunnuntaikylään. Laittaa hyvää ruokaa, se on sellaista rentoa yhdessäoloa, varsinkin, jos lapset ovat suunnilleen samanikäisiä niin, että puuhaavat omia juttujaan lastenhuoneessa ja aikuiset saavat juoruta rauhassa.

todella harvoin meillä käy ihmisiä kylässä. Ne keitä käy, on mun lapsuuden ystäviä lähinnä. Ja lapsen kavereita toki joskus. Me kyllä käydään jonkun verran muiden kodeissa kyläilemässä, koska tuttavapiirissä on paljon ihmisiä jotka tykkäävät että heillä käydään ja kutsuvat usein ILMAN että odottavat vastavuoroista kutsua (mistäkö tiedän? siitä että näistä on puhuttu ihan suoraan :)) Mä olen surkea emäntä.