Itsemurhan tehneiden omaisille on liian vähän apua saatavilla.

Lähdetään tästä maailmasta oman käden kautta, kun ei jakseta ottaa vastuuta omasta elämästä ja ajattelaan vain sitä omaa napaa ja omaa pahaa oloa, muista viis.

Millainen ihminen kirjoittaa tällaista? On tainnu sulla olla aika helppo elämä tai sitten olet psykopaatti (=empatiaan kykenemätön henkilö). Sääliksi käy läheisiäsi, varmaan sun mielestä masennuskin on itsesäälissä rypemistä?

Jos jonkun olo on niin paha, että mieluummin kuolee, niin sä meet sanomaan, että onpa itsekästä?

Minusta taas oli ahdistavaa, kun kriisiryhmä ramppasi joka viikko jaarittelemassa ja tenttaamassa samat asiat....

Miksi en niitä ajatuksia ottanut todesta ja osannut auttaa? Olisiko kaikki toisin jos olisim tehnyt niin ja niin, ymmärtänyt kun hän sanoi niin. Minäkin vihaan itseäni kun en ymmärtänyt helpottaa hänen taakkaansa.

Nyt se on minun taakkani.

ap

Itsesyytökset on ilman muuta täysin ymmärrettäviä, tällaisessa tilanteessa on aina. Mä yritin paljon, luoja tietää, että yritin. Mulle lääkäri sanoi, kun olin sitten tunnistamassa siskoani, että joskus kuoleman väliin ei vaan voi mennä, vaikka kuinka yrittäisi. Suutuin/loukkaannuin siinä tilanteessa tästä kommentista ihan hirveästi, mutta näiden neljän vuoden aikana mä olen saanut siihenkin ajatukseen jotain tolkkua...

2, 12 ja aika monta muutakin viestiä tässä ketjussa

ei kannata syyttää itseään, koska syvässä masennuksessa ei kenenkään, ei edes ammattiauttajien mitkään sanat auta. Ja sitten jos lääkkeetkään tai muukaan hoito auta, niin sitä ei vain näe muita vaihtoehtoja. Koska todella puhuminen ei ratkaise kaikkia ongelmia (tiedän kun terapioissa olen monta vuotta ravannut), ja kun koulutetut ammattilaisetkaan eivät kaikkia osaa auttaa, niin miten sitten läheinen. Kun ei sekään riitä, että tietää, että ihmiset välittää, vaikka itsekin välittäisi näistä ihmisistä, se tunne jonkun välittämisestä ei vain välttämättä tunnu miltään tai on niin pieni pisara semmoisessa tuskaisessa meressä, ettei se valitettavasti riitä.

Ikävää kuulla menetyksistänne, tiedän tunteenne ja otan osaa.

Satuin osumaan sivuille, tässä opiskelutehtävien lomassa -onko todellakin teidän kokemuksenne se, että apua ei ole tarjottu kriisi tilanteessa. On hämmentävää lukea, koska avun kuuluisi tulla automaattisesti viranomaisteitse. Kriisiapu on tärkeä saada tapahtuneesta 3 vrk:n sisällä, koska muuten saattaa jäädä(yleensä) pitkäkertoisempia haittoja arkeen ja siihen "normaaliin minään".



Jälkiviisaus... apua voi itse pyytää terveyskeskuksen päivystyksestä, ellei sitä ole muuten tarjottu. Tätä kautta pääsee myös jatkohoidon piiriin, tarpeen niin ollessa.

Työterveyshuolto auttaa myös, varsinkin pitkittyneessä kriisissä.



Jaksamista teille kaikille, ja minäpä koitan urhollisesti pusertaa tämän ns.automaattisenavun saamisen eteen =)

Minusta taas oli ahdistavaa, kun kriisiryhmä ramppasi joka viikko jaarittelemassa ja tenttaamassa samat asiat....

Sanoisin, et huonot ryhmänvetäjät....

Totta! Itsemurha on raukkamainen teko ja omaisia syyllistetään turhaan. Näin on lähes aina, toki poikkeuksia löytyy

Itskästä se varmasti on, mutta eniten mua musertaa ajatus, että mun läheiselläni (siskolla) on ollut kertakaikkiaan niin hirvittävän paha olla, niin suuri tuska ja ahdistus, että on katsonut kivuttomammaksi kuolla. Aika harvalla olisi rohkeutta tehdä sellaista, joten jos siihen todella on pystynyt, on pakko ollut olla ihan kamalaa ja totaalisen musertavaa siinä ahdistuksessa ja elämäntilanteessa. Siksi mun on niin kamalan kipeää ajatella, että mun pikkusiskoni on joutunut elämään sellaisten tunteiden kanssa, että kuolema on ollut hänestä parempi vaihtoehto. Ihan, ihan, ihan sydäntämurskaavaa ajatella sellaista.

ymmärrys. Olen itse monesti harkinnut itsemurhaa mutta en sitä läheisten takia tee. Aivan helvetillinen olo oli aikaan vuosia ja voin vaan kuvitella miten kauheaa on niilä jotka itsemurhaan pystyvät. Tuntuu pahalta tollasen kokeneena lukea syytöksiä itsekkyydestä. Kukaan ei varmasti syyttäisi itsekkääksi sellaista ihmistä joka tekee itsemurhan kauhean, loppumattoman fyysisen kidutuksen edessä. Mutta henkistä tuskaa ei jotenkin lasketa vaikka se kestää vuosia ja taas vuosia ja sieltä sairaan näkökulmasta ei ole mitään toivoa.

Minusta se ajattelutapa, että itsemurhan tekemistä pidetään vain ja ainoastaan itsekkäänä tekona, on itsekeskeinen ajatusmalli. Ei noin radikaalia tekoa tehdä tuosta vain, ilman pitkäaikaista kärsimystä. Kärsimys taasen ei ole vain itsekkyyttä... vaan se on elämäntilanne, johon on ajauduttu monen eri tekijän johdosta.

Osanottoni ja myötätuntoni kärsiville. Siitä selvinneille, siinä pyristeleville, ja niillekin, jotka siitä eivät selvinneet.

eikö sitten ole läheiseltä itsekästä vaatia toista elämään helvetillisessä kärsimyksessä vuodesta toiseen vain siksi, ettei itse joutuisi suremaan? Kuin kuitenkin usein sitä eletään eri talouksissa ja eri elämää ja nähdään ehkä muutaman kerran vuodessa, niin näiden tapaamisten ja puhelinsoittojen vuoksi, jotka vie sen kärsijän ajasta 1% pitäisi sinnitellä hengissä vaikka mitään ei ole jäljellä..se on itsekästä!

eikö sitten ole läheiseltä itsekästä vaatia toista elämään helvetillisessä kärsimyksessä vuodesta toiseen vain siksi, ettei itse joutuisi suremaan? Kuin kuitenkin usein sitä eletään eri talouksissa ja eri elämää ja nähdään ehkä muutaman kerran vuodessa, niin näiden tapaamisten ja puhelinsoittojen vuoksi, jotka vie sen kärsijän ajasta 1% pitäisi sinnitellä hengissä vaikka mitään ei ole jäljellä..se on itsekästä!

Olen samaa mieltä.

Kun siskoni teki itsemurhan, poliisit kysyivät suru-uutisen kerrottuaan, tarviiko kenenkään lähteä sairaalaan(wtf?). Silloin kaikki sanoi että ei. Minusta aivan helvetin typerää, koska olimme varmaan kaikki jonkinlaisessa shokissa, ja shokissa oleva ihminen ei toimi normaalisti. Tai tavallaan kyllä, mutta liioitellun normaalisti, kun tilannetta ei vielä tajua.

Myöhemmin kun apua lähti hakemaan(1-3kk jälkeen), tk:ssa väheksyttiin koko asiaa("vanha juttu, mitä enää surkuttelet") ja tarjottiin mahdollisuutta puhua seurakunnan ihmisten kanssa.

jjjjji

Minkälainen apu sinua auttaisi?