Kuuluuko ikään (6v), kun lapsi on todella negatiivinen.
Kaikki on tyhmää, tylsää, ei huvita mikää, näsäviisas, välillä itkuherkkä sylikissa, mut yleissävy elämässä tuntuu nyt olevan hyvin negatiivinen. Pitäisikö huolestua tytön käytöksestä? Kaiken pitäisi olla ihan hyvin, mutta jokin nyt ilmeisesti mättää.
Kommentit (10)
odotin tätä 6-7v-uhmakautta, olin varautunut kuulemaan huutoa, rääyntää, itkua, näsäviisastelua ym ja nyt kun meidän tyttö on siinä suonsilmässä kärsivällisyyteni ja sietokykyni on kadonnut täysin. Mitä asiallisempi yritän olla sitä rivakammin tyttö vetää naruista, mistä tietää minun suuttuvan (mm tavaroiden kaltoinkohtelu) Huoh, ei muuta kun pitkää pinnaa, kyllä se tästä ohi menee..
olla normaalia 6vee kasvaa ja kehittyy nopeasti tai sitten jotain ikävää on sattunut?eskarissa?kiusaamista?syrjintää?kaikki lapset eivät herkästi kerro ongelmistaan luulevat että se on jotenkin heidän omaa tyhmyyttä yms. kysele lapsen kavereilta tai heidän vanhemmiltaan. ihanaa kuitenkin kun tulee syliin hakee läheisyyttä.
ja empaattinen isonkin porukan yhdistävä "liima" pk-omahoitajan mukaan. Lapsella on voimakas luonne ja kokee kyllä itsensä hyväksi ja taitavaksi, mutta kaikki muut onkin sitten tyhmiä tai tylsiä, varsinkin kotiväki. Kaverit ovat äärimmäisen tärkeitä ja ihania. Kotielämä on tasaista ja rauhallista perhe-elämää, ei kyllä tule mitään käytökseen liittyvää mieleen.
sanoo sitten että se on sitten normaalia. menee tuo vaihe ohi sitten kun on saanut tarpeekseen "olla iso pieni suuressa maailmassa"
voin lohduttaa, että hyvin normaalia. pikkumurkkuikänimelläkin kutsutaan tuota eskari-ikää, kun ei oikein vielä tiedä onko sitä iso vai ihan pieni, eikä oikein tiedä kumpi haluaakaan olla.
Ihana, mutta haasteellinen ikä. tsemppiä:)
meillä on tuo ekaluokkalaisella.
tosi raskasta kuulla joka aamu: koulu on tyhmää ja tylsää, en mene!
On kuitenkin taitava, saa hyvää palautetta, on kavereita ja hakiessa ei lähtisi iltapäiväkerhosta millään pois.
Mutta joka aamu sama valitus, joskus jo illalla!
meidän 6,5veen elämä on nykyään pelkkää valitusta, narinaa ja tyytymättömyyttä.
Tyttö oli ennen niin ihanan positiivinen ja innostui aina kaikesta, nykyään pitää ensimmäiseksi valittaa niistä mukavistakin jutuista. Ja jos on tylsää, niin se vasta kamalaa onkin, ei puhettakaan että olisi olemassa mitään mukavaa tekemistä.
On kyllä hermoja koettelevaa.