Miksi opettajat arvioivat persoonaa ei osaamista?
Tyttäreni joka on ollut koulumenestyjä koko alakoulun ajan kärsii nyt yläkoulussa siitä että on hiljainen eikä erotu joukosta.
Koenumerot ovat kiitettäviä niin kuin ennenkin mutta todistuksissa ollut monista aineista 8 vaikka koemenestyksen perusteella voisi olla 9 tai jopa 10.
Lapsi on kaikessa lahjakas, ainoastaan liikunnan 8 ymmärrän niin on ollut aina ja on sen tasoinen.
Onneksi sentään matematiikka ja kielet ovat sellaisia joista ei hiljaista rangaista - todistuksessa niistä on kympit niin kuin ennenkin.
Harmittaa lapsen puolesta ja tekisi mieli puuttua asiaan. Sai terveystiedon kokeesta 9½ ja jaksotodistuksessa 8, tämä olkoon yksi esimerkki.
Sama tosin oli kotitaloudessa.
Kommentit (89)
Oma-aloitteinen ja huolellinen. Opettaja suosii kahta luokan hiljaisinta oppilasta, jotka ovat huonoja koulussa. Paremmat ja puheliaammat oppilaat (myös muut kuin lapseni) jäävät hissukoiden jalkoihin, jos opettajan suosiota katsotaan. t. ekaluokkalaisen äiti
Sillä kyllähän opettajan tehtävä nimenomaan on rohkaista niitä hiljaisia, etteivät syrjäydy ryhmässä. Ja opettajan tehtävä on pitää huolta niistä, jotka pärjäävät huonommin, etteivät he putoa opetuksesta. Opettajan tehtävä on jo ekaluokasta lähtien varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus läpäistä peruskoulu, eli ettei kukaan jää heti alkumetreillä jälkeen niin ratkaisevasti, että myöhemmillä luokilla tulee ylipääsemättömiä vaikeuksia.
toi sosiaalisuuden paine vain kasvaa. Työelämästä puhumattakaan. Nyt ainoa harmi kuitenkin on vain arvosana, myöhemmin harmina on ehkä uralla eteneminen tai kun sitä ei tapahdu. Silloin se vaikuttaa suoraan siihen, miten työnsä kokee ja mitä palkkaa siitä saa.
Nyt lasta voi vielä kannustaa tutussa ympäristössä rohkaistumaan aktiivisemmaksi. Myöhemmin hän tulee kohtaamaan lukuisia tilanteita, joissa hän saa tasan sen pari minuuttia aikaa tehdä ensi vaikutelma. Nyt hän voi luoda sitä rauhassa vaikka koko yläkoulun ajan.
Kuvailemasi on totta. Peruskoulussa mennään hitaimpien tahdissa. Se on väärin niitä kohtaan, jotka eivät ole huonommin pärjääviä tai sairaalloisen hiljaisia: heistä tulee alisuorittajia, he turhautuvat, saadakseen opettajalta aikaa ja huomiota heidän pitää alkaa käyttäytymään huonosti, koska muuten ei hyvin pärjäävä ja ongelmaton lapsi huomiota saa.
Kouluissa pitäisi olla tasoryhmät, jotta paremmin pärjäävät saisivat tasolleen sopivia haastavia tehtäviä, eivätkä taantuisi, turhautuisi tai alkaisi alisuorittamaan.
Opettajan tehtävä on pitää huolta KAIKISTA oppilaistaan, ei vain niistä jotka pärjäävät huonommin.
Sillä kyllähän opettajan tehtävä nimenomaan on rohkaista niitä hiljaisia, etteivät syrjäydy ryhmässä. Ja opettajan tehtävä on pitää huolta niistä, jotka pärjäävät huonommin, etteivät he putoa opetuksesta. Opettajan tehtävä on jo ekaluokasta lähtien varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus läpäistä peruskoulu, eli ettei kukaan jää heti alkumetreillä jälkeen niin ratkaisevasti, että myöhemmillä luokilla tulee ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Miksi kokeita pidetään ellei juuri siksi että mitataan osaamista.
juuri sitä näytön osaamista, mistä tässä on paljon keskusteltu: suullista osaamista, esitelmiä, ryhmätöitä, tuntiaktiivisuutta. Tämän tyyppisiä juttuja, joissa se ap:n mainitsema ujous voisi tulla jonkinlaiseksi esteeksi osoittaa osaamista.
käytöksessä voi tsempata kaikki. Hiljaisuus oppitunneilla on hyväksi. Siitä on hyvä ponnistaa seuraavaan etappiin eli aktiiviseksi osallistujaksi.
Monella käytöksessä olisi paljon parannettavaa.
Suurin osa ei osaa olla hiljaa ja edes istua paikoillaan. Ei työpaikaikallakaan voi istua hiljaa ja kadota työympäristöstään mietiskelemään. Pitää osallistua. Kaikista pahinta on hyrrätä ympäriinsä kahvin vaikutuksen alaisena ja juoruilla muiden kanssa, kun pitäisi työskennellä. Se häiritsee muiden työskentelyä. Aivan sama saako sellainen oppilas hyviä arvosanoja se kuitenkin vaikuttaa kokonaisvaltaisesti.
Se että osaa olla paikoillaan ja hiljaa on hieno suoritus nykypäivänä.
Kouluissa pitäisi olla tasoryhmät, jotta paremmin pärjäävät saisivat tasolleen sopivia haastavia tehtäviä, eivätkä taantuisi, turhautuisi tai alkaisi alisuorittamaan. Opettajan tehtävä on pitää huolta KAIKISTA oppilaistaan, ei vain niistä jotka pärjäävät huonommin.
Siksi olin aivan ällistynyt, kun Kouvolan Sanomat oli kysynyt Kymenlaakson eduskuntavaaliehdokkailta kantaa tasoryhmiin ja kaikki puolueet tyrmäsivät tasoryhmät. Miksi ihmeessä? Munkin mielestä tasoryhmät parantaisivat opetuksen laatua ja kaikki oppilaat saisivat paremmin omalle tasolleen sopivaa opetusta.
Mutta jostain syystä poliitikot haluavat nähdä tasoryhmät jotain uhkana tasa-arvolle ja siksi niitä halutaan vastustaa, kaikki tasapäistää ja todellisuudessa sitten vain keskitason oppilaat saavat suurin piirtein oikean tason opetusta, kun lahjakkaammaat ja heikommin pärjäävät kärsivät.
Toki opettajat voivat ilman tasoryhmiäkin eriyttää opetusta, mutta on epärealistista ajatella, että eriyttäminen onnistuisi kaikissa ryhmissä, kaikissa aineissa ja kaikkien opettajien osalta.
vaan myös tuntiosaaminen ja osallistuminen vaikuttaa niihin.
itse hiljainen aina ollut ja kokeesta hyviä numeroita todistuksessa aina vaan kaks numeroa huonomipi numero, se tunti osaaminen ja aktiivisuusss !!!! miten voi olla aktiivinen jos ei uskalla viitata???
sama esikoisen kanssa , tuota laulua opet laulavat aina vaan....eikö opettajan tehtävä ole saada hiljaisetkin mukaan, esim esittämällä kysymyksiä suoraan lapselle itselleen, eikä vaan aina niin et pitää viitata ?
ryhmätöitä pinissä ryhmissä, joissa ujompikin uskaltaa avaa sunnsa, ope tietty tarkkailee ryhmien työtä, eli ei laiteta ryhmää itekseeen johonkin ja lopputuloksena se fiksu hiljainen tekee koko työn .....
opet ovat ammattitaidottomia!!!!!!päällepäsmärit vievät samata arvosanat vaan sillä, etttä osaavat olla aina äänessä, kokeista saavat huonompia numeroita, mutta se aktiiiiiivisuuuuuussssss
huah
mitäpä voisimme tehdä??
otan osaa ap
Aikataulu ei riitä oppilaiden paimentamiseen.
Oppilailla itsellään on myös vastuu opiskelusta ja osallistumisesta tuntiin. Jos aika menisi vain siihen että pitäisi paimentaa osaa luokasta istumaan paikoillaan ja osalta pitäisi kysellä ja rohkaista osallistumaan ei kerittäisi käydä koko koealuetta läpi.
Käytös tulee kotoa. Valitettavasti aika ei riitä kaikkeen. Viittaaminen ei ole suuri juttu. Jokainen voi yrittää vähän. Kotona voi vanhempien johdolla harjoitella käden ylös asettamista ja lauseen muodostamista helppoihin kysymyksiin. Esimerkiksi vanhempi kysyy oletko mukana. Oppilas nostaa käden ja vastaa olen.
Ei ole vaikeaa. Seuraavaksi tätä sovelletaan koulussa omatoimisesti. Vaikeimpia oppilaita ovat ne jotka eivät välitä opiskelusta tulevat vain häiriköimään tunneille vanhempien painostuksesta.
Siis jonkun jantterin av-mamma on soittanut Omniaan.
Mitenkäs sitten, kun jannu menee töihin ja saa pyyhkeitä. Äiti soittaa pomolle, eller hur?
Miksi kokeita pidetään ellei juuri siksi että mitataan osaamista.
Ja jokainen varmaan ymmärtää, että kielten arvioinnissa myös suullisen kielitaidon arvioiminen on hyvin oleellista. Siitä se vasta poru syntyisikin, jos oppilas puhuisi sujuvasti, mutta tekisi paljon kirjoitusvirheitä, ja hänet sitten arvioitaisi vain kirjallisten kokeiden perusteella. Kyllä se sujuva puhuminen pitää huomoida arvioinnissa.
Ja sitten samassa ryhmässä voi olla oppilas, joka suoriutuu täysin pistein kirjallisista kokeista, mutta ei uskalla suutaan avata, kun pitäisi vastata sillä vieraalla kielellä.
Näillä kummallakin oppilaalla on siis kielitaidossaan vahvuutensa ja heikkoutensa. Kumpikin on ansainnut kohtuullisen arvosanan todistukseen, mutta kumpikaan ei ole kympin oppilas.
Jos arvosana annettaisi pelkän kirjallisen kokeen perusteella, niin toinen saisi kympin ja toinen taas melko huonon arvosanan. Ja kummankaan arvosana ei kuvaisi heidän kokonaisosaamistaan eikä arviointi olisi oikeudenmukaista.
Arvosteluun vaikuttavat muutkin asiat kuin kokeet. Esim. esitelmiä voidaan pitää ja ryhmätöitä esitellä terveystiedossa, ja kotitaloudessa tietysti suurin osa on käytännön työtä. Tietysti virheitäkin voi arvioinnissa sattua.
numerot nousivat lukiossa kun hoksasin, että jokaisella tunnilla kannattaa esittää pari kysymystä aiheeseen liittyen :)
Joskus kysyin aivan idiootteja asioita kun en keksinyt mitään järkevää. Mutta opettajat tykkäs ;)
Oikeasti kanattaisi osata käyttäytyä hyvin. Opettajakin on ihminen. Ei ihmistä kannata ärsyttää etenkään sellaista, joka on vastuussa tulevaisuudestasi.
Se on ensimmäinen oppi. Ole neutraali tee mitä käsketään se on toinen oppi.
Kyllä minä opettajana näpäyttäisin huonoina arvosanoina sellaista oppilasta, joka ei osoita kunnioitustaan muita ja henkilöä kohtaan, joka yrittää antaa heille hyvät eväät tulevaisuuteen.
Vähän vaikea sitä kymppiä on pissipäille antaa.
Oikeasti kanattaisi osata käyttäytyä hyvin. Opettajakin on ihminen. Ei ihmistä kannata ärsyttää etenkään sellaista, joka on vastuussa tulevaisuudestasi.
Se on ensimmäinen oppi. Ole neutraali tee mitä käsketään se on toinen oppi.
Kyllä minä opettajana näpäyttäisin huonoina arvosanoina sellaista oppilasta, joka ei osoita kunnioitustaan muita ja henkilöä kohtaan, joka yrittää antaa heille hyvät eväät tulevaisuuteen.
Vähän vaikea sitä kymppiä on pissipäille antaa.
Onneksi et ole opettaja
Onneksi en ole opettajasi.
Jos hyvä oppilas unohtaa kerran, siitä huudetaan. Siis huudetaan, ei sanota tai huomauteta. Hyville oppilaille ei anneta apuja, edes tarvittaessa, sanotaan et hoida nyt vaan ite ne hommas. Hyvälläkin oppilaalla voi joskus tulla eteen asia jossa pitäisi kysyä jotain opettajalta.
Huonoille oppilaille puhuu kiltisti ja ystävällisesti muille tuiskii kaiken aikaa jostain.
Sillä kyllähän opettajan tehtävä nimenomaan on rohkaista niitä hiljaisia, etteivät syrjäydy ryhmässä. Ja opettajan tehtävä on pitää huolta niistä, jotka pärjäävät huonommin, etteivät he putoa opetuksesta. Opettajan tehtävä on jo ekaluokasta lähtien varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus läpäistä peruskoulu, eli ettei kukaan jää heti alkumetreillä jälkeen niin ratkaisevasti, että myöhemmillä luokilla tulee ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Samaa voisivat kysyä ne vanhemmat, joiden lapset ovat synynnäisesti vilkkaita ja vauhdikkaita sekä puheliaita. Luuletko, että heitä kohdellaan silkkihanskoin? Heillä numeroihin vaikuttaa se, ettei se suu pysy kiinni, vaikka pitäisi ja tosiaan numerot saattavat kokeista olla siltikin sitä 9-10:ä.
Koska vain avuttomalla tuhveroinnilla saa sympatiaa ja asiallisen kohtelun. Käsittämätöntä.
Jos hyvä oppilas unohtaa kerran, siitä huudetaan. Siis huudetaan, ei sanota tai huomauteta. Hyville oppilaille ei anneta apuja, edes tarvittaessa, sanotaan et hoida nyt vaan ite ne hommas. Hyvälläkin oppilaalla voi joskus tulla eteen asia jossa pitäisi kysyä jotain opettajalta.
Huonoille oppilaille puhuu kiltisti ja ystävällisesti muille tuiskii kaiken aikaa jostain.
Sillä kyllähän opettajan tehtävä nimenomaan on rohkaista niitä hiljaisia, etteivät syrjäydy ryhmässä. Ja opettajan tehtävä on pitää huolta niistä, jotka pärjäävät huonommin, etteivät he putoa opetuksesta. Opettajan tehtävä on jo ekaluokasta lähtien varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus läpäistä peruskoulu, eli ettei kukaan jää heti alkumetreillä jälkeen niin ratkaisevasti, että myöhemmillä luokilla tulee ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Oikeasti kanattaisi osata käyttäytyä hyvin. Opettajakin on ihminen. Ei ihmistä kannata ärsyttää etenkään sellaista, joka on vastuussa tulevaisuudestasi. Se on ensimmäinen oppi.
Jos sä tarvit talollesi vaikkapa rakennusluvan, niin et kai sä ensin käy raivoamassa sille rakennustarkastajalle, että miks sille muka pitää toimittaa kakskyt liitettä lupahakemukseen, että se on ihan perseestä. Ja sit seuraavaksi yrität puhua, että sä tarvisit sen luvan kahden kuukauden sisään, kun sun talopeketti on sillon tulossa... Ei oo rakennustarkastaja kovin suopea enää.
Jokainen normaaliälyinen ihminen tajuaa, että sille rakennustarkastajalle kannattaa vaan hymyillä ja pienen huumorin säestämänä esittää asia, että olis vähän kiire... Eikä silläkään mitään taata, mutta on edes paremmat mahdollisuudet.
Miksi kokeita pidetään ellei juuri siksi että mitataan osaamista.