Miten saatte leikattua lapsenne kynnet?

kiva että teillä homma sujuu. Luuletteko ettei ole yritetty tyyliä "jalasta kiinni ja sakset käteen" ?! Jos toimisi, ei kai sitten täällä kyseltäisi muita keinoja. Kun toinen potkii siihen malliin ettei jalka tosiaan pysy kädessä, niin lähde siinä sitten vielä saksien kanssa sohimaan.

t. ap

Anna lapselle käteen esim. kännykkä (tarvittaessa soittoäänet soimaan) tai aikuisen avainnippu tai jotain muuta "kiellettyä", mutta turvallista. Joskus lapsi pitää ajastinta(= digitaalinen munakello) kädessä ja mittaamme kynsienleikkuusen käytetyn ajan. Seuraavalla kerralla voi huumorin kanssa höystettynä yrittää alittaa edellistää aikaa. Minulla ei kynsienleikkuuseen kulu kuin pari minuuttia.

Odotan ja pidän kiinni sen aikaa että rauhottuu ja sit taas pari kynttä. Sitten kynsien leikkuun jälkeen joku pieni keksinpala palkinnoks. Nykyään onnistuu jo ihan rauhallisesti, lapsi on oppinut siihen.



Lapsi on tasan 1 v.

Tällä konstin leikattiin poikamme kynnet n. 7-vuotiaaksi asti. Kun lapsi on syvässä unessa, niin taskulampun kanssa huoneeseen ja kynsien leikkaus :)

Meillä on vauvasta asti leikattu kaikilta lapsilta reilusti hereillä ollessa. 2 vuotias tuo itse kynsisakset ja sanoo, että leikataan kynnet=)

sain kynnet leikattua tekemällä itse kaikkia hassuja ääniä, huomio kiinnittyi niihin. Sitten kun ne eivät enää kiinnostaneet, annoin toiseen käteen katseltavaksi kännykän tai avaimet. Nykyisin 1,5 vuotiaaseen tepsii kun saa syödä samalla keksiä kun leikkaan kynnet. Nopeaksi kynsienleikkaajaksi tässä on ainakin oppinut!

vauvana nukkuessa, varmaan just jonnekin 1v asti. Oli vaan helpompaa leikata paikallaan pysyvältä lapselta.



Sitten 1v-2v välillä oli vähän vaikeampaa, jollain hämäystaktiikalla mentiin. Esim isi luki kivaa luukkukirjaa lapsen kanssa ja sillävälin äiti leikkasi. Tavoitteena ettei lapsi juurikaan huomaa, silloin ei sätki. Väkisin jos yritti niin rimpuili niin että ei multa ainakaan onnistu, on se niin tarkkaa puuhaa, varsinkin kun lapsella on sisäänpäinkääntyvät varpaankynnet niin sinne on tosi vaikea saada saksia alle.



Sitten yli 2v on ollut helppoa, kun sakset ja leikkaaminen kiinnostaa lasta. Olen luvannut että saa sitten itse leikata saksilla kuvia mainoslehdestä kun on kynnet leikattu. Usein jopa itse pyytää että leikataan kynnet.

meillä tosin pian 6kk vauva, kauhea potkiminen ja jalkojen heiluminen, käsiä yrittää vetää pois. Väkipakolla olen saanut tähän asti leikata tietysti huudon säestämänä..

Nykyään (3v) antaa tosi hyvin leikata, mutta yleensä ajoitetaan se pikku kakkosen aikaan niin ei rupee tappeleen vastaan.

Otin siis vain kädestä/nilkasta kiinni ja leikkasin. Sitten tuli kausi, ettei se oikein onnistunut, joten sain leikattua pari kolme kynttä kerrallaan ja sitten poika taas meni tai huusi tai puhisi niin ettei hommasta tullut mitään. Ajattelin, että edetään sitten näin. Muutama päivä sitten kynsien leikkuu yllättäen taas onnistui. Kausiluonteista siis.



Tietysti aina voi yrittää saada huomion kiinnittymään johonkin muuhun, mutta ei se meillä onnistunut kuin tuon muutaman kynnen verran.



Vinkki siis: leikkaa vain muutama kynsi kerrallaan. Älä yritäkkään ahnehtia koko kättä tai peräti molempia käsiä yhdellä istumalla.

kokeilkaa jos isä onnistuu paremmin.



Vaikka leikkaat ensin omat kynnet, sitten lapsen, isomman kanssa siis näin.



Pieneltä varmalla otteella kiinni pitäen.

meidän flikat ei oo tykääny ollenkaan niistä äitiyspakkauksen saksista.

mihin asti.

Leikkaan käyttäen kaikkia hämäyskonsteja. Kuuntelen lapsen kanssa mikä ääni mistäkin kynnestä lähtee, joku kynsi on mukamas kissakynsi ja naukuu leikattaessa, joku koirakynsi, joku vaan viheltää jne. Ei aina onnistu, mutta saan ehkä pari kynttä kerrallaan ainakin leikattua noin. Sakset sivuun ja uusi yritys kun seuraavan kerran istuu syliin.



Pienemmältä leikkaan väkisin. Koitan ajoittaa hyväntuuliseen hetkeen, enkä välttämättä kaikkia kynsiä kerralla leikkaa.

tai sitten vaan väkisin. Kovin montaa kertaa ei kannata periksi antaa, tai menee vaan vaikeammaksi.



Lahjonta on aina myös hyvä juttu, eli herkkuja vasta kun ne kynnet on leikattu, tai jotain muuta kivaa mistä lapsi tykkää.



Itrse olen joskus käyttänyt myös ihan vaan väsytystaktiikkaa. Eli pidän koko ajan esim. ne kynsisakset käsissä, ja aina kun lapsi ottaa kontaktia, totean iloisesti, että nytkö ne kynnet leikataan? Muutaman kerran lapsi alkaa kiukuta ja lähtee pois luota, mutta lopulta tahtoo kuitenkin mieluummin tulla syliin tms. huomiota äidiltä, joka annetaan VASTA kun ne kynnet on leikattu. Ei siis kohdella lasta yhtään tylysti, vaan iloisesti, mutta mihinkään muuhun ei ryhdytä ennen kuin ne kynnet on leikattu.

Isä velmuilee ja irvistelee ja pitää samalla raajasta vaivihkaa kiinni ja mä pistän sakset viuhumaan. Yleensä onnistuu.

leikkaa mieluummin vähän liian pitkiksi kuin ihan sormenpäätä myöten, myös se ihan nysäksi jyrsitty tunne sormenpäässä voi olla sellainen, että sen takia aiheuttaa vastustelua.

ja keksiä viihdykettä kynsien leikkuun ajaksi?



En ole ikinä kuullutkaan. Laaja "äitituttavapiiri" ja aika monessa perhekerhossa ym käyty vuosien varrella. Eikä missään ole kukaan ikinä asiasta valitellut.



Onko tämä jotain uusavuttomuutta?

ja leikkaan kynnet.

Onko tässä jotai ongelmaa jollain?



Meillä 4 lasta ja kaikkien tukkaa ja kynsiä olen leikannut. Myös koirilta leikkaan välillä kynsiä. Ai kaamee.

Nykyisin lapsi saa valita mistä kynnestä aloitetaan ja mikä kynsi leikataan seuraavaksi jne. Ikää 2,5 v, mutta tämä konsti on tepsinyt jo pitkään.