G: Koetko, että vanhempasi kohtelevat sinua ja sisaruksiasi tasapuolisesti?

Mutta on ymmärrettävää etteivät kohtele. Ei ehkä viimeisen päälle oikein, mutta ymmärrettävää.



Minä olen murrosiästä lähtien ollut se vähemmän läheinen, pitkälti omastakin syystäni.

ehdottoman tasapuolisesti kohtelevat ja ovat aina kohdelleet. Muut sisarukseni (3 kpl)ovat samaa mieltä, joskus ollaan tästä puhuttu.

Miehen vanhemmat sen sijaan ovat epätasapuolisia.

Eivät todellakaan kohtele. Meillä nuorin (jo 25-vuotias "perheen vauva") on aina saanut kaiken mitä on tahtonut. Ostetaan ja kustannetaan aivan mitä prinsessa kulloinkin tahtoo ja maksetaan edelleen kaikki elämiseen liittyvät laskut puhelinlaskuista vuokriin. Vanhemmat antavat edelleen myös käyttörahaa että "vauva" voi shoppailla mitä tahtoo. Me muut lapset ollaan saatu taistella omin voimin ja säästää itse kaikki roposet.

Ymmärrettävästikin välit ovat hieman viileät.

materiaa ja rahaa kuin sisarukseni. Siis lapsuuden aikana. Olen iltatähti ja minun syntyissäni perheeni varallisuustilanne oli paljon parempi kuin vahempien sisarusten kanssa.



Nyt jos aikuisuutta mietitään, niin kyllä meitä varmaan aika tasapuolisesti kohdellaan. Aikuisia ollaan kaikki. Tosin koen aika usein, että mua ei vieläkään pidetä "oikeasti" aikuisena, vaikka mulla on oma perhe, on koulutus ja on oma menestyvä yritys. Silti olen aina se perheen kuopus ja tämä näkyy toisinaan kohtelussa, vaikkakin enemmän sisarusteni kuin vanhempieni puolelta.

Kolme tyttöä, yksi poika ja äärimmäisen sovinistiset vanhemmat. Aikuistumisen myötä vain pahentunut kun äidiltäni on iän myötä alkanut pää pehmenemään. Nykyään esim kieltää siskoani syömästä ennen veljeäni koska ei vielä tiedä mitä veljeni haluaa syödä kun suvaitsee saapua aterialle. Ja kukaanhan ei ota lisää ruokaa ennen kuin on selvää haluaako veljeni kenties jotain laatua lisää.