Minkä ikäinen lapsesi oli, kun lopetit auton takapenkillä istumisen?

Esimerkiksi kun on ollut joku kolmaskin aikuinen mukana. Nykyisin ei takapenkille enää mahtuisikaan kun lapsia on kolme.

Usein kyllä nukahdan mökkimatkalla niin kuin poikakin, siellä sitten nukutaan yhdessä.

Hassua tajuta että lapsen kanssa takapenkillä istuminenkin on jotenkin "väärin" ja ihmeteltevää :DD



Ja sitä paitsi takana on enemmän tilaa levittäytyä lehtien ja läppärin kanssa.

ei vaan tule matkasta muuten mitään, eriyislapsi.

oltais tönötetty pihassa tenavien kanssa jos oisin taakse ängennyt :D :D

Noh ehkäpä jonkun mielestä kysymys on ihan aiheellinen

Enpä ole moiseen ryhtynyt, ikinä. Kolme lasta.

Mitä ihmeen väliä sillä on millä paikoilla kukakin istuu.

Kuski tietty kuskin paikalla juu mutta muuten. Meillä on tilava auto, ihan yhtä hyvä on istua takana tai edessä.

Mä en ymmärrä oikeastaan sellaista, että pienen lapsen pitäisi yksinään viihtyä siellä takapenkillä selkänojaa tuijottamassa ja aikuiset rupattelis keskenään rattoisasti edessä. Voin jutella mieheni kanssa vaikka jompikumpi meistä takana istuisikin.

Useamman lapsen kanssa matkat sujuu mukavammin, jos luin heille vaikka kirjaa tai pelattiin jotain matkapeliä. Usein kun meidän automatkat oli niitä monen sadan kilometrin reissuja. Kaupunkipyrähdykset asia erikseen.

Jossain vaiheessa olikin hyvä istua takana aikuisenkin, ettei mennyt tenavilla nahisteluksi matkanteko.

Nyttemmin kun lapset ovat jo teinejä, kaikkihan me olemme jo aikuisen kokoisia eli aivan sama kuka milläkin paikalla istuu.

minä istun 1v:n kanssa. en ole koskaan edes miettinyt syytä siihen erityisesti. kun vauva oli pienempi niin laittelin aurinkosuojaa ja saatoin antaa maitoa jne. enkä edes jaksanut vaihtaa paikkaa, kun sinne takapenkille piti joka tapauksessa mennä kiinnittämään istuin. Nykyään ei enää kyllä tarvitsisi istua siellä, mutta ihan tottumuksesta menen kuitenkin.

missään vaiheessa.



Ehkä siksikin, että jo esikoisen vauva-aikana reissattiin paljon kahdestaan ihan niitä pitkiä mökkimatkoja (350 km suuntaansa) ja vauva tottui olemaan autossa ja tottui siihen, että viihdykkeenä ovat lelut. Ei siis koskaan kehittynyt tavaksi matkustaa takapenkillä.



Nyt lapsia on kolme eikä takapenkille tietenkään edes sopisi aikuista :)

takapenkillä se, joka ei aja (välillä minä ja välillä mies). Lapsi on 2 v 2 kk, istuu selkä menosuuntaan päin ja pitkä matkanteko nyt on vaan kaikille helpompaa, jos takapenkillä on "viihdytysupseeri". Paljon hankalampaa minusta olisi se, jos jokaisen lelun/kirjan tippumisen takia pitäisi pysähtyä, että jompi kumpi pääsee nostamaan sen penkin ja oven välistä tms. Lisäksi meidän auton pelkääjän paikalla on aika epämukavaa istua, kun penkin selkänoja on ihan pystysuorassa asennossa, että lapsen turvaistuin mahtuu olemaan takapenkillä selkä menosuuntaan päin. Takapenkillä on siis mukavampi matkustaakin.



Tätä keskustelua lukiessa jäin kyllä miettimään, että miksi niin monen mielestä takapenkillä istuminen on jotenkin kummallista ja niin ei saisi/pitäisi/kannattaisi tehdä. Miksi pienen lapsen "kuuluu" viihtyä takapenkillä yksikseen?

takapenkillä se, joka ei aja (välillä minä ja välillä mies). Lapsi on 2 v 2 kk, istuu selkä menosuuntaan päin ja pitkä matkanteko nyt on vaan kaikille helpompaa, jos takapenkillä on "viihdytysupseeri". Paljon hankalampaa minusta olisi se, jos jokaisen lelun/kirjan tippumisen takia pitäisi pysähtyä, että jompi kumpi pääsee nostamaan sen penkin ja oven välistä tms. Lisäksi meidän auton pelkääjän paikalla on aika epämukavaa istua, kun penkin selkänoja on ihan pystysuorassa asennossa, että lapsen turvaistuin mahtuu olemaan takapenkillä selkä menosuuntaan päin. Takapenkillä on siis mukavampi matkustaakin.

Tätä keskustelua lukiessa jäin kyllä miettimään, että miksi niin monen mielestä takapenkillä istuminen on jotenkin kummallista ja niin ei saisi/pitäisi/kannattaisi tehdä. Miksi pienen lapsen "kuuluu" viihtyä takapenkillä yksikseen?

että toki meidänkin lapsi joutuu viihtymään takapenkillä itsekseen ne ajomatkat, jolloin vain toinen vanhemmista on mukana ja luonnollisesti kuskina.

istunut. Mies taas on. Nyt lapsi on 2-vuotias ja istuu yhä takapenkillä. Haluaa istua siellä, kun voi jutella lapsen kanssa kasvotusten. Kuskin kanssa voi jutella sieltä takapenkiltäkin, kun katsekontaktia ei kuitenkaan voi ottaa.

Kyllä meilläkin lapsi on vauvasta saakka viihtynyt takapenkillä yksinkin, vaikka siellä onkin isänsä ollut aina viihdyttämässä, kun mahdollista. Miksi ei saisi olla, kun se on mukavaa isälle ja lapselle?



t. 55

Jos huusi niin sitten huusi tai pysähdyttiin (riippumatta siitä kumpi ajoi, minä vai mies)

En ole ikinä tajunnut naisia jotka siirtyy takapenkillä kaukalon viereen pitämään tuttia paikallaaan.

Onneksi ei siis ole ollenkaan paheksuttavaa, kun mies istuu takana lapsen vieressä

t. 55, mies pitää tuttia ja nainen ajaa