Tyhmistääkö kotiäitiys?
Ihan tuli tästä mieleen:
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/11/28/varo-tallainen-tyo-tekee…
Tällaiset työn piirteet tekevät hallaa aivoille:
- työpäivän aikana jatkuva epäolennaisen informaation tulva
(Yksi tenava selvittää kaiken olennaisen ja epäolennaisen dinosauruksista, toinen muistelee kaikkia mahdollisia reissuja, mitä viime kesänä tehtiin ja kolmas haluaa kertoa tarinan lohikäärmeistä - yhtäaikaa)
- työroolin epäsäännölliset muutokset: esimerkiksi yhdistetty asiantuntijatyö ja hallintoesimiestehtävät
(Tänään olin lapsenvahti, kokki, liikunnanohjaaja, työnjohtaja, laulaja, kuljetusvastaava ja hoitelin siinä sivussa pakolliset kodinhoito/siivoustyöt)
- jatkuva tavoitettavuuden pakko
(24/7, ihan vaikka vaan, jos joku tarvii vettä tai haluaa pissalle)
- ennakoimattomasti vaihtelevat työajat
(Nimim. valvonut 2 yötä 2-vuotiaan vatsavaivojen kanssa)
- vaikutusmahdollisuuksien puute
(No ei kaikkea sentään. Voihan tässä päättää ihan itse, mitä päivän aikana tehdään)
- sosiaalisten kontaktien puute tai laatu työpaikalla / kotielämässä
(On aivan normaalia puhua kolmen aikuisen ihmisen kanssa viikossa. Näistäkin yksi on kaupan kassa.)
Eikä av:lla roikkuminen ainakaan auta...