Liikunnan harrastaminen on jotenkin hirveän vaikeaa

kahdestaan kotiin kun lähti lenkille. Aika hurjaa oli.

Yhden lapsen kanssa vaunulenkit alusta alkaen, toisen tultua reilu vuosi myöhemmin kaksostenrattaat, kolmannen tultua joku vuosi myöhemmin sitten vaunulenkit hänen kanssaan.

ja tässä oli ongelma että mies on paljon poissa

Yhden lapsen kanssa vaunulenkit alusta alkaen, toisen tultua reilu vuosi myöhemmin kaksostenrattaat, kolmannen tultua joku vuosi myöhemmin sitten vaunulenkit hänen kanssaan.

Äiti juoksee parin tunnin lenkkejä ja lapsi istuu rattaissa ja siinä on lapsen ulkoilu. Lapsi ei saa leikkiä puistoissa, ei tutkia luontoa, ei itse kävellä kun tärkeintä on äidin juoksu.

tuossa ei ole ongelmaa. Toivottavasti tuo ei ole ainoa ulkoilumuoto lapselle. Sinäsnä vauhdikas lenkkeily voi olla kivaakin taaperolle.

Tai en oikeastaan enää, kun lapset ovat jo isompia.



Mun mielestä oli äärettömän hankalaa päästä liikkumaan silloin, kun kolme lastamme olivat esim. 1 v, 4 v ja 5½ v. Isompia ei voinut jättää yksin kotiin vaikka nuorimman olisi saanut mukaan rattaissa. Mullakin siis se tilanne, että mies on tosi paljon matkoilla ja pikien reissujen takia poissa usein esim. sunnuntai-iltapäivästä perjantain myöhäiseen yöhön. Kuntopyörää mietin aina välillä, mutta en kauheasti tykkää polkemisesta ja silloin halvat pyörät olivat sellaisia isoja rohjakkeita jotka olis täyttäneet puoli olohuonetta :) Niinpä lähinnä jumppasin kotona (tylsää, mutta paremman puutteessa ok) ja tyydyin just kävelyihin puistoon jne kävelevän 5½-vuotiaan ehdoilla (nuorin rattaissa ja 4-vuotias välillä seisomalaudalla ja välillä kävellen).



Jos olisin ihan himona halunnut liikkua, olisin varmaan hankkinut jotain jumppavideoita tai jonkun cross-trainerhässäkän nurkkaan. Eli osin myös asenteesta kiinni, sen voin myöntää. Haluan mysö nauttia liikunnasta, en vaan suorittaa sitä liikkumisen vuoksi.



Harkitsin myös kuntosalijäsenyyttä, mutta sitoutuminen vuodeksi pakkojäsenyyteen hirvitti, varsinkin kun tiesi ettei kesällä tule käytyä, koska olimme niin paljon mökillä.



Nyt lapset ovat 9 v, 8 v ja 5 v ja pääsen vaikka joka päivä lenkille! Osaavat olla jo sen 45 min-1 h keskenään ja teen lyhennettyä työpäivää. Keskimmäisellä alkaa monesti harrastus jo 14.30 ja kun vien hänet, käyn tunnin lenkillä samalla ja haemme sen jälkeen kuopuksen tarhasta jne. Kesäisin rullaluistelen pitkiä lenkkejä isompien kanssa.



Kyllä se aika nopsaan helpottaa!

ulkoilu. Lapset oli aika pullukoita itse, mutta äidillä oli hyvä kunto ja oli timmissä mallissa ja juoksi hyvän maratonajan. Sehän se oli tärkeintä.

Yhden lapsen kanssa vaunulenkit alusta alkaen, toisen tultua reilu vuosi myöhemmin kaksostenrattaat, kolmannen tultua joku vuosi myöhemmin sitten vaunulenkit hänen kanssaan.

Äiti juoksee parin tunnin lenkkejä ja lapsi istuu rattaissa ja siinä on lapsen ulkoilu. Lapsi ei saa leikkiä puistoissa, ei tutkia luontoa, ei itse kävellä kun tärkeintä on äidin juoksu.

tuossa ei ole ongelmaa. Toivottavasti tuo ei ole ainoa ulkoilumuoto lapselle. Sinäsnä vauhdikas lenkkeily voi olla kivaakin taaperolle.

mutta mietin aina, miten lapsiperheiden vanhemmat ehtivät harrastaa liikuntaa. Jos töistä tullaan vaikka puoli viisi, haetaan lapset, käydään kaupassa, tehdään ruokaa ja kotitöitä, pannaan lapset nukkumaan, ja siinä jossain välissä pitäis vielä ehtiä itsekin vähän hengähtämään, niin missä välissä tosiaan?

Enkä ole vielä onnistunut ratkaisemaan ongelmaa. Satunnaista liikuntaa harrastan tosin, mutta ei sillä pidetä kuntoa yllä, saati kohoteta sitä.

tai lasten ollessa harrastuksessa/kavereilla nyt kun ovat isompia. Ja joskus vanhin poika on katsonut perään (on jo lukiolainen). Mulle se liikunta on juuri sitä omaa hengähdysaikaa.

Kilpailen sm-tasolla. On herättävä aikaisin aamulla. Siinä voittaa ehkä tunnin tai puolitoista. Sitten ulkoilemaan. Ja syömään.

Lasten päiväunien aikana on mahdollisuus harrastaa taas tunti. Siinä on 1-3h liikuntaa takana riippuen unista. Välipala ja taas ulkoilemaan kävellen + kauppa.



Isä tulee töistä klo 18 ja ottaa lapset haltuunsa. Sitten olosta riippuen lähden lenkille ja salille 2-4h. Pitkät harjoitukset vievät mehut ja palautuminen on vaikeampaa. Etenkin neljän tunnin harjoitusten jälkeen on vaikea saada unta ja herätä virkeänä aamun harjoituksiin.

Olen tehnyt harjoitteluohjelman yhdessä valmentajani kanssa ja pyrin noudattamaan sitä tarkasti.



Kerran viikossa pidän välipäivän. Monesti joudun hölläämään tahtia, että jaksaisin vielä ulkoiluttaa lapset ja hoitaa ostokset.

Vaikeinta on saada aikaa siivoiluun. Yleensä siivoamme mieheni kanssa viikonloppuisin, muuten kotimme on hyvin siivoton.



Ehkä myöhemmin, kun kilpaileminen ei ole niin tärkeää jää siivoiluunkin aikaa. Olen myös alkanut lihomaan kotiäitinä hirmuisesti. Syön liian vähän ja syön liikaa kerralla. Neljän vuoden aikana on kerääntynyt ylimääräistä 8kg.



Mikäli tahdotte laihduttaa niin ruokavalio on ensisijainen muutoksen kohde ja hyvin vaivaton tapa pudottaa painoa. Liikunta lähinnä kehittää kuntoa ja voimia, tai harjoiteltua taitoa. Liikunnalla en lähtisi laihduttamaan.

en tahdo laihtua. Tarvitsisin liikuntaa, jotta minulla olisi hyvä olo ja jaksaisin paremmin.

Mikäli tahdotte laihduttaa niin ruokavalio on ensisijainen muutoksen kohde ja hyvin vaivaton tapa pudottaa painoa. Liikunta lähinnä kehittää kuntoa ja voimia, tai harjoiteltua taitoa. Liikunnalla en lähtisi laihduttamaan.

enkä laihduttaa. Tosin ei haittaisi vaikka muutama kilo siinä sivussa lähtisikin.



Sitäpaitsi minä en pysty laihduttamaan ilman liikuntaa.



ap