1-luokkalainen laskee kokeissa helmitaululla

Mulla on tällainen lapsi, nyt 10v. Hänellä tosin sujuu käsityöt, kuvis, liikunta jne. mutta kaikki missä tarvitaan kirjaimia tai numeroita ei.



Hänellä on mukautettu kaikki nämä aineet. Englantia opiskelee lähinnä niin että oppii puhumaan ja ymmärtämään, sanakokeet tekee suullisesti. Matikassa saa käyttää paperilla olevaa kertotaulua apuna tunnilla ja kokeessa, samoin lukusuoraa. Laskimen saa sitten kun luvut suurenevat. Ja niin edelleen.



Lapsi on normaaliluokassa. Eikä pääse erityisluokalle johon hän minun, opettajansa ja erityisopettajansa mukaan kuuluisi. Ei ole tilaa!! Piti päästä kakkoselle, ei mahtunut. Piti päästä kolmoselle, ei mahtunut. Nyt vuoden alussa luvattiin oikein varmaksi että neloselle on jo varattu paikka. Viime viikolla sanottiin ettei se olekaan enää niin varmaa, mutta vitoselle varmasti pääsee. Sen kun näkis. Aina on se vielä pahempi tapaus, joka tarvitsee sen paikan kipeämmin.



Tässä on nyt vaan se että lapseni ei enää oikein jaksa. Minusta hänessä on jo väsymuksen ja masennuksen merkit olemassa. Ehkä hänen pitää romahta että saa lopulta sen avun jonka tarvitsee. Onko se sitten sairaalakoulu vai mikä, en tiedä.



Varmaan ne kaverit ajattelee että on epäreilua, mutta ei tässä ole paljon tehtävissä.

vaikeutta, saisivat parhaan mahdollisen avun. Esim. jos oppiminen ei suju lähellekään ikätasoisesti missään aineessa, voisin ihan hyvin hyväksyä ajatuksen pienryhmäopetuksesta. Haluaisin että lapsi saisi edes jonkinlaisen itsetunnon säilyttää. Jos tuettu opetus auttaisi siinä niin miksi ei.

Joillekin ihmisille on ylivoimaista myöntää että oma lapsi olisi jotenkin hitaampi oppija tai erityinen.

ap

Meillä on nyt eskarilainen jonka kohdalla päätettiin juuri että kertaa eskarin. Kaikki osapuolet olivat sitä mieltä että se olisi lapsen edun mukaista. Palavereissa tuli ilmi että usein vanhemmat vastustavat ankarasti ajatusta että lapsi kävisi uudelleen eskarin, ja vanhemmat asian lopulta päättävät. Aika ikävää lapsen kannalta.

tässä asiassa valtavan harppauksen eteenpäin esim. 80-lukuun verrattuna. Alusta asti asiat konkretisoidaan ja ekaluokan kirjakin on täynnä kaikenlaisia fiksuja loogisen päättelyn tehtäviä. Ei todellakaan pelkkää numerolaskua.

Ja juuri siksi matematiikassa on niin paljon oppimisongelmia, kun lukuja käsitellään päässä usein oikeasti ymmärtämättä, mitä asia todellisessa elämässä tarkoittaa. Kun yläluokkalaisia, matematiikassa hyvin selviytyviä oppilaita pyydetään selittämään osaamiensa laskutoimitusten yhteyttä "todelliseen maailmaan" useat heistäkään eivät osaa. Siinäpä meille miettimistä...

He eivät ymmärrä miksi yksi saa eri vapauksia luokassa, kun asiaa ei ole siellä opettaja selittänyt. Oma lapseni on ainoa joka tälle lapselle juttelee ja on reilu. Muut ovat hänet porukasta dumpanneet ulos. Lapseni ymmärtää mistä on kyse, ei syrji eikä kiusaa häntä. Mutta monet kiusaavat ja se on ikävää.

ja sitä työnnetään siinä? Nyt järkikäteen ja selität sille lapsellesi että kaikki eivät tarvitse kaikkia apuvälineitä eivätkä voi niitä saadakkaan!

tässä asiassa valtavan harppauksen eteenpäin esim. 80-lukuun verrattuna. Alusta asti asiat konkretisoidaan ja ekaluokan kirjakin on täynnä kaikenlaisia fiksuja loogisen päättelyn tehtäviä. Ei todellakaan pelkkää numerolaskua.

[

Vasta kävin läpi useamman alaluokkien matematiikan kirjan ja siellä oli paljon hyviä tehtäviä. Osa piirroksista on silti aika moniselitteisiä ja jos opettaja tulkitsee niitä vain opettajanoppaan "oikean" vastauksen perusteella, voivat ne entisestään hämmentääkin lapsia. Mutta siis, ihan oikeassa olet, pyrkimystä parempaan on ja välillä siinä on ihan onnistuttukin :)

ottaisin asian puheeksi opettajan kanssa. Tilanne on kehittymässä todella huonoon suuntaan, joten siihen on pakko puuttua.

He eivät ymmärrä miksi yksi saa eri vapauksia luokassa, kun asiaa ei ole siellä opettaja selittänyt. Oma lapseni on ainoa joka tälle lapselle juttelee ja on reilu. Muut ovat hänet porukasta dumpanneet ulos. Lapseni ymmärtää mistä on kyse, ei syrji eikä kiusaa häntä. Mutta monet kiusaavat ja se on ikävää.

ja sitä työnnetään siinä? Nyt järkikäteen ja selität sille lapsellesi että kaikki eivät tarvitse kaikkia apuvälineitä eivätkä voi niitä saadakkaan!

He eivät ymmärrä miksi yksi saa eri vapauksia luokassa, kun asiaa ei ole siellä opettaja selittänyt.

Hän on vaitiolovelvollinen oppilaan oppimisvaikeuksista.

En oikeasti käsitä, miksi ekaluokalla kaikilla halukkailla ei saisi olla sitä helmitaulua. Eipähän olisi tuotakaan murhetta.

Nämä lapset ovat tavallisessa luokassa vahvasti syrjäytymisuhan alla. Opettajan pitäisi tehdä kaikki voitavansa ja pehmentää näiden lasten tietä sosiaalisellakin puolella.

Juuri kertomalla miksi toimitaan näin, jos joku kyselee. Tai vaikka ei kysyisikään.

Lapset vierastavat erilaisuutta, ja jos joku erottuu selkeästi heikompaan suuntaan seuraa herkästi syrjimistä tai syrjäytyminen.

Tässä on nyt vaan se että lapseni ei enää oikein jaksa. Minusta hänessä on jo väsymuksen ja masennuksen merkit olemassa. Ehkä hänen pitää romahta että saa lopulta sen avun jonka tarvitsee. Onko se sitten sairaalakoulu vai mikä, en tiedä.

Varmaan ne kaverit ajattelee että on epäreilua, mutta ei tässä ole paljon tehtävissä.

Tätä lasta hakattiin välitunneilla. Hän ei kerro opettajalle itse eikä puolustaudu. Lapseni oli yleensä se joka haki opettajan paikalle. Fyysiseen väkivaltaan puututtiin, ja se kai väheni aika minimiin. Jäi jäljelle se henkinen väkivalta. Eristäminen.

ap.

ottaisin asian puheeksi opettajan kanssa. Tilanne on kehittymässä todella huonoon suuntaan, joten siihen on pakko puuttua.

sinun on otettava yhteyttä muihin koulun ihmisiin. Esim. koulukuraattori, koulupsykologi tai terveydenhoitaja voi auttaa ja viedä asiaa eteenpäin, jos opettaja ei siihen pysty tai halua.

Tätä lasta hakattiin välitunneilla. Hän ei kerro opettajalle itse eikä puolustaudu. Lapseni oli yleensä se joka haki opettajan paikalle. Fyysiseen väkivaltaan puututtiin, ja se kai väheni aika minimiin. Jäi jäljelle se henkinen väkivalta. Eristäminen.

ap.

ottaisin asian puheeksi opettajan kanssa. Tilanne on kehittymässä todella huonoon suuntaan, joten siihen on pakko puuttua.

Aivan kuin olisit itse pitänyt epäreiluna että tuolla lapsella on helmitaulu matematiikan kokeessa.

Tätä lasta hakattiin välitunneilla. Hän ei kerro opettajalle itse eikä puolustaudu. Lapseni oli yleensä se joka haki opettajan paikalle. Fyysiseen väkivaltaan puututtiin, ja se kai väheni aika minimiin. Jäi jäljelle se henkinen väkivalta. Eristäminen. ap.

ottaisin asian puheeksi opettajan kanssa. Tilanne on kehittymässä todella huonoon suuntaan, joten siihen on pakko puuttua.

ensin hän harmittelee - tai siis tottakai kaikki muut harmittelevat - sitä, että luokassa on lapsi joka saa käyttää helmitaulua kokeessa.



seuraavaksi hän jos kautta rantain antaa ymmärtää, että tämän lapsen vanhemmat ovat vastuuttomia, kun eivät siirrä lastaan pienryhmään. lisäksi hän jättää täysin huomiotta viestit, joissa kerrotaan, ettei se niin vain onnistu. hän vain jatkaa päivittelemistä.



ja lopuksi koko koulu hänen lastaan lukuunottamatta onkin jo täysin vastuuton, koska ekaluokkalaiset hakkasivat tätä lasta.



mikä tässä nyt on se päälimmäinen ongelma ap:lla? haluaako hän herättää keskustelua vastuuttomista vanhemmista, vai kenties pienluokkien ja erityisopetuksen riittämättömyydestä?

Lisäksi ihmettelen miksi hitaasti oppivien olot tavallisissa luokissa ovat noin huonot.

ap

pienluokkien ja erityisopetuksen riittämättömyydestä?

Lisäksi ihmettelen miksi hitaasti oppivien olot tavallisissa luokissa ovat noin huonot.

ap

pienluokkien ja erityisopetuksen riittämättömyydestä?

Useilla eri tahtiin ja omaan tyyliin oppivilla on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä suhteessa ikäisiinsä. Siinä mielessä on ihan oikein, että kaikki voivat opiskella samoissa ympyröissä. Tutkimusten mukaan edes oppimistulokset eivät välttämättä parane pienryhmissä.

Ja jos erilaisia ryhmiä tarvitaan, niitä voisi mielestäni järjestää yhä enemmän sinne yleisopetuksen sekaan. Jos lapsi tarvitsee enemmän aikaa ja tukea esim matematiikan oppimisessa, riittää kyllä että vain se matematiikka eriytetään jollain tavalla (omat materiaalit luokassa, kaksi opettajaa luokassa, erillisessä tilassa tapahtuva matikan opiskelu tms.) Toivon, että erilaisten oppijoiden joukon lisääntyessä myös "tavallisten" lasten yskilöllisiä tyylejä alettaisiin huomioida enemmän.

Minun ensimmäisellä luokallani kaikilla lapsilla on pulpetin reunaa kiertämässä kumilenksu, jossa on 20 helmeä. Kaikki lapset saavat käyttää sitä tunnilla ja kokeessa. Suosittelen jopa laskujen tarkistamista sen avulla. Helmet auttavat hahmottamisessa. Tällä hetkellä suurin osa lapsista vielä tarkastaa koelaskunsa helmillä vaikka osaavatkin ne jo päässä laskea.



Ekalla luokalla lasketaan vain luvuilla 0-20 erilaisia yhteen- ja vähennyslaskuja, jaetaan lukuja yksinkertaisesti esim: 2+3=5, 1+2+2=5 jne., harjoitellaan kymmenylitystä yksinkertaisin esimerkein ja tutustutaan geometrisiin peruskuvioihin. Jos joku käyttää ekaluokan kokeessa helmitaulua niin en sen perusteella kyllä todellakaan olisi laittamassa lasta erityisluokalle. Sen sijaan tukiopetus ja erityisopen kanssa harjoittelu olisivat vaihtoehtoja joilla lähdetään liikkeelle.



Lapset ovat eri lailla lahjakkaita ja oppivat eri tahdissa. Kenellä on matemaattisen hahmoituskyvyn vaikeutta, kenellä kielellisiä vaikeuksia, kenellä liikuntatunnilla ilmenevää kehonhallinnan hidasta kehittymistä, kenellä lievää pakkoliikettä, kenellä puutteita sosiaalisissa taidoissa, keskittymiskyvyssä jne. jne. Jotkin lapset tarvitsevat erityisopettajan tukea ja oman opettajan tukiopetusta. Lisäksi heitä voidaan tukea esim. apuvälinein, kuten opettaja on tässä tehnyt. Se ei tarkoita, että jos tämä lapsin nyt apuvälineen ansiosta saisi kokeesta paremman arvosanan kuin sinun lapsesi ilman apuvälinettä, että opettaja antaisi tälle apuvälinelapselle paremman arvosanan todistukseen. Kyllä opettaja ottaa arvostelussa huomioon sen, että apuvälinettä on "jouduttu" käyttämään. Eli ei kannata huolestua, kyllä lapsesi saa varmasti oikeudenmukaisen arvostelun.



Täytyy kyllä sanoa, että ikävää jos vanhemmat eivät luota opettajaan sen vertaa, että mieleen tulee heti apuvälinettä käyttävän lapsen "suosiminen". Kyllä ihan maalaisjärjellä olisi voinut mielestäni tämän tajuta ja selittää kyselevälle lapselle, että toisille matikka on luonnostaan todella vaikeaa ja sen takia joku saattaa tarvita apuvälinettä, jonka käytön opettaja varmasti arvostelussa ottaa huomioon.

joka ei rajoita millään tavalla apuvälineiden käyttöä (kokeissakaan). Jotkut tarvitsevat apuvälineitä kyetäkseen konkretisoimaan matemaattisia käsitteitä, toisille välineiden käyttöön liittyy myös eräänlaista leikkiä. Nopeimmat ja etevimmät eivät yleensä käytä, koska haluavat laskea nopeasti eteenpäin. Ekaluokkalaisen ajattelu on vielä usein konkretian tasolla ja välineet auttavat oppilaita ymmärtämään abstraktit matematiikan käsitteet. Omassa luokassa kukaan ei naureskele tai ihmettele välineiden käyttöä.



Joku ihmetteli mihin matikassa tarvitaan ekaluokalla kokeita. Minusta niitä on ihan hyvä käyttää yhtenä arvioinnin välineenä. Siis mittaamaan mitä oppilas on oppinut. Arvioinnissa tarvitaan toki muitakin menetelmiä.



Oma matematiikan didaktikkoni sanoi, että apuvälineitä kannattaa antaa käyttää niin kauan kuin oppilas niitä tarvitsee. Olen itse vahvasti samaa mieltä. Niiden käyttö hidastaa, joten kukaan ei käytä niitä "liian kauan".

jos mitenkään pärjää tavallisessa luokassa niin pidetään siellä, eivät ne vaikeudet joissain oppiaineissa tai useammassakin sitä estä. Voi olla myös erityispäätös ja silti normiluokassa, niitähän on koko ajan enemmän, muut vanhemmat tai varsinkaan lapset eivät sitä tiedä.

Tyttäreni luokalla on eräs lapsi joka saa käyttää matikankokeissa helmitaulua. Tämä lapsi on kautta linjan heikko kaikissa aineissa. Muut lapset kokevat asian epäreiluna, kyseessä on ihan tavallinen koululuokka. Ei erityisluokka. Onkohan tämä ihan tavallinen käytäntö nykyään heikkojen oppilaiden kohdalla? Muistelen omana kouluaikanani että jos ei pärjännyt tai osannut sai vain huonoja numeroita, mutta ei niille huonoille annettu laskimia eikä helmitauluja. Joutui erityisluokalle jos ei mitenkään tavisluokassa pärjännyt.

erityisluokalle päästään, ei jouduta.

Loput yrittää roikkua tavallisen luokan mukana oman HOPSinsa kanssa.

Tiedän mm. kolmasluokkalaisia jotka osaavat lukea vain ihan lyhyitä sanoja ja joille ekaluokan matematiikka on liian vaikeaa. Resurssipulan takia eivät mahdu erityisluokalle, eivätkä ole tarpeeksi ongelmaisia erityiskouluihin.

Pienluokka lähikoulussa tai EHA-luokka.

Jos oppilaalla on erityisvaikeus matikassa niin hänen pitäisi opiskella kokonaan pienryhmässä tai jopa kehitysvammaisten parissa (EHA). Näinkö muka?