Lue keskustelun säännöt.
Siis miksi mä en löydä miestä?!
08.03.2011 |
En tajua.
Ulkonäöstä asia ei voi olla kiinni. Mua on kehuttu kauniiksi, ja tiedän itsekin olevani nätti. Mutta luonteestakaan tää ei voi olla kiinni. Mä arvostan itseäni, mutta en ole ilkeä tai itsekäs tai katkeroitunut. Mä tiedän mitä mä haluan, mä olen tasapainossa itseni kanssa, mä en ole epätoivoinenkaan. Mä pyrin kohtelemaan ihan kaikkia ihmisiä samanarvoisena, en halua tahallani loukata ketään. Pystyn kuitenkin pitämään puoleni tarvittaessa. Ja kaverinkin puolia. Tulen oikeasti toimeen ihmisten kanssa, ja ne tuntuvat tykkäävän musta ja nauttivan seurastani. Mä oon iloinen ja positiivinen ja huumorintajuinen, osaan nauraa myös itselleni. Mulla on kavereita ja hyviä ystäviä niin miehissä kuin naisissakin.
Ja älystäkään se ei voi olla kiinni. Omasta mielestäni mä oon fiksu, oon korkeasti koulutettu ja mulla on työ jota rakastan. Mun kanssa voi keskustella monista asioista, yleissivistyksenikään ei ole ihan onnetonta. Mun elämä on kunnossa, on jo kouluikäiset lapset, ihana työ, koti jossa viihdyn..
Ja silti. Silti mä vaan oon yksin, ei romansseja, ei deittejä, ei mitään. Live-elämässä mä en tapaa ketään, nettideititkään ei ota tulta alleen. Eikä vaikuta asiaan, yritänkö aktiivisesti järjestää asioita niin, että ihanan miehen tapaaminen ois mahdollista, vai keskitynkö vain omaan elämääni. Tätä samaa rataa kaikki vaan jatkuu.
Onkohan se sitten niin, että jotkut on vaan oikeesti luotuja olemaan yksin? Ettei vaan ole olemassa ketään sellaista, joka rakastaisi tosissaan ja täysillä?
Kommentit (50)
Itsellä taas olisi vaihtoehtoja vaikka kuinka, mutta kun satun olemaan varattu... Vai siitäkö se johtuukin;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On lähinnä vaan ne, että miehen oman elämän pitäis olla kunnossa. Ei siis päihdeongelmia tai rikollista taustaa tai mielenterveysongelmia. Työ/koulutus on myös yks kriteereistä, lähinnä vain siksi että se kertoo vastuuntuntoisuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Sinänsä sillä, mikä se työ tai koulutus on, ei ole väliä.
Mitään häntäheikkiä tai sitoutumiskammoista pelimiestäkään en tahtoisi, vaan semmoisen tavallisen aikuisen miehen, joka kykenee kestävään parisuhteeseen sekä huolehtimaan itse itsestään. Äitihahmoa tai elättäjää musta ei saa.
Eipä mulla kai muita kriteereitä ole. En ole halunnut "lokeroida" unelmieni miestä sen kummemmin, kun tiedän ettei semmoisia asioita voi suunnitella etukäteen. Käsittääkseni ihan tavallinen ja normaali aikuistunut mies sopii helpostikin mun kriteereiden sisälle.
luulen että yleisimmät syyt olla löytämättä parisuhdetta ovat ne, ettei käy paikoissa, joissa potentiaalisia ehdokkaita on, tai se, että etsii vääränlaista seuraa (kriteerit liian matalat/korkeat). Koska kuten katukuvasta näkyy, niin kaikenlaisilla ihmisillä kuitenkin on partneri, eikä se vaadi sinänsä mitään ihmetekoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja -sanan eteen ei tule pilkkua koskaan.
mä en jaksa alkaa vänkäämää sun kanssa tästä mee kouluu opiskelee kieltäs. vittu että osaa olla tyhmä. sussa se tyhmyys asuu.
t: punkkari äiti
miehen pitäisi näyttää?
En mä tiedä. Ihmisen luonne heijastuu myös ulkonäköön, joten ei mulla ole ulkonäkökriteerejä oikeastaan. Tai on kai niitä jotain, mutta en mä ole määritellyt mitenkään että "pitää olla yli 180cm ja painoa välillä 80-90lg, ruskeat silmät ja tumma tukka ja pyykkilautavatsa ja..".
Mulle muu on tärkeämpää, kuin kiiltokuvaulkonäkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pilkkua koskaan.
Tulee pilkku, jos "ja"-sanan yhdistämillä kahdella lauseella ei ole yhteistä lauseenjäsentä, esim yheistä subjektia.
luulen että yleisimmät syyt olla löytämättä parisuhdetta ovat ne, ettei käy paikoissa, joissa potentiaalisia ehdokkaita on, tai se, että etsii vääränlaista seuraa (kriteerit liian matalat/korkeat). Koska kuten katukuvasta näkyy, niin kaikenlaisilla ihmisillä kuitenkin on partneri, eikä se vaadi sinänsä mitään ihmetekoja.
Että mitkä on ne parhaat paikat, joissa potentiaalisia ehdokkaita on? Baarit ei ainakaan. Töissä/kaupassa/kirjastossa/harrastuksissa ei ole tullut vastaan.
Entä mitä mieltä sä oot mun kriteereistä? Mun mielestä ne ei todellakaan ole liian korkealla, eipä kyllä varmasti liian matalallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä tiedä. Ihmisen luonne heijastuu myös ulkonäköön, joten ei mulla ole ulkonäkökriteerejä oikeastaan. Tai on kai niitä jotain, mutta en mä ole määritellyt mitenkään että "pitää olla yli 180cm ja painoa välillä 80-90lg, ruskeat silmät ja tumma tukka ja pyykkilautavatsa ja..".
Mulle muu on tärkeämpää, kuin kiiltokuvaulkonäkö.
tämä pitää paikkansa niin onpa kumma ettet ole löytänyt miestä, kun kerran itse vaikutat aika täydelliseltä (tietty joillekin lapset on este olipa ne kuinka täydellisen naisen tahansa). Kuinka usein tapaat miehiä ja missä ja tiedätkö miksi nettideitit eivät ole onnistuneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ei Suomessa ole oikein tapana pyydellä ihmisiä treffeille kaupassa tai kadulla, mutta jos kaunis nainen lähestyisi miestä noissa merkeissä niin kyllä ne olisi taatusti tosi otettuja. Useimmat suhteet taitaa kuitenkin syntyä baarissa, juhlissa, kavereiden kautta ja netissä. Jos et käy näistä missään niin sitten onkin aika vaikeaa löytää miestä. Ja lisäksi jos olet hirmu nätti ja ylväs, niin ei ne edes uskalla lähestyä, joten voisit opetella itse lähestymään, ei tarvitse heittää mitään iskureploja vaan jutella normaalisti, mutta tehdä kuitenkin se aloite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot vaan vanha, ei siinä muuta.
ap on esim. nelikymppinen niin ei se nyt liian vanha ole.
tämä pitää paikkansa niin onpa kumma ettet ole löytänyt miestä, kun kerran itse vaikutat aika täydelliseltä (tietty joillekin lapset on este olipa ne kuinka täydellisen naisen tahansa). Kuinka usein tapaat miehiä ja missä ja tiedätkö miksi nettideitit eivät ole onnistuneet?
Enhän mä ole täydellinen :) Enkä sitä edes väitä. Mutta noin pääpiirteissään mä oon mun mielestä aika loistopakkaus, enkä käsitä miksei mun elämääni sitä rakkautta tule.
Jos tuolla tapaamisella tarkoitat treffejä, niin aika harvoin semmoisia on. Nettideitit.. en tiedä. Miehet on pitäneet yhteyttä ekojenkin treffien jälkeen, ollaan tavattu muutamiakin kertoja, mutta ei niistä ikinä ole tullut sen enempää. Ne on vaan kuihtuneet pois, ne jutut. Ei kai kumpikaan ole lopulta kokenut mitään elämää suurempaa, se "kipinä" on vaan puuttunut.
ja tapaatte vasta 5 vuoden päästä kun se on saanut erottua.
Asenne olemaan kohdallaan, vaikka mies ei olisikaan täydellinen.
Ongelma on ehkä se, et tuon ikäisten naisten kanssa perhettä yms. pitää alkaa aika pian puuhailemaan, ettei tule kehitysvammaisia lapsia, yms. iäkkään synnyttäjän ongelmia.
Hyvillä miehillä taas on markkinaa myös nuorempien naisten silmissä.
Mies 36v,
ap ei varmaan meinaa enää lapsia puuhailla. Ja jos ap:n ikäiset miehet haluaa vain nuorempia niin onhan niitä ap:ta vanhempiakin miehiä, vaikken tiedäkään hänen ikäänsä. Jos rationaalisesti ajattelee ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.
Paitsi minun lapseni ei ole vielä kouluikäinen ja olen itse pitkä ja siksi etsin pitkää miestä.
Itse olen ajatellut, että kyse on kuitenkin siitä, että vaikka ne kriteerit eivät sinänsä niin tiukat ole, niin kuten sinäkin kirjoitit, siinä täytyy kuitenkin olla sitä kipinää. Eli parisuhde ei kuitenkaan ole niin tärkeä, että siihen ryhtyisi jonkun 'ihan kivan' kanssa. Ja niitä 'erityisiä' ei vaan kävele joka hetki vastaan.
kriteerejä sinulla on miehelle?