Lue keskustelun säännöt.
isovanhemmat "tappelevat" lapsenlapsesta
07.03.2011 |
Meillä on ehkä vähän nurinkurinen ongelma, kun meidän molempien vanhemmat "tappelevat" kuka saisi olla meidän lapsen kanssa ja kenen luokse menemme milloinkin.
Omat vanhempani ovat aina olleen innokkaita olemaan lastenlastensa kanssa (veljelläni on lapsia) ja ovat meidänkin vauvaa paljon hoidelleet ja viettäneet aikaa kanssamme. Nyt ovat miehenkin vanhemmat jotenkin heränneet taistelemaan.
He eivät ole olleet aikaisemmin kovinkaan kiinnostuneita. Eivät ole vaihtaneet esim. vauvalle vaippoja, "kun ovat saaneet jo omien lasten kanssa ihan tarpeeksi sitä tehdä". Tämä on minusta ollut ihan ok.
Vkonloppuna kaikki isovanhemmat olivat meillä kylässä ja äitini kertoi vauvan kylvetyksistä ja muista puuhista ja kyseli kovasti koska pääsevät taas hoitamaan vauvaa, niin miehenikin vanhemmat jotenkin "heräsivät" ja rupesivat myös vaatimaan, että pääsisivät hoitamaan vauvaa. Tasapuolisuuden nimissä. Olen vähän ihmeissään, kun ei meillä nyt kovin paljon ole tarvetta hoitajalle. Lisäksi en oikein luota mieheni vanhempiin hoitajana, koska he eivät ole vielä kertaakaan vaihtaneet vaippaa, syöttäneet, pukeneet tai laittaneet vauvaa nukkumaan.
Ymmärrän kyllä, että pitäisi olla tasapuolinen ja on mukavaa että oikein tarjoudutaan hoitamaan, mutta voisi minusta jotenkin osoittaa kiinnostusta vauvaan meidänkin läsnäollessa, muutenhan ovat vauvalle ihan vieraita. Nyt tuntuu, että heille tuli vain jokin kilpailuasetelma, koska toiset isovanhemmat ovat erilaisia. Miehen vanhemmilla on muitakin lapsenlapsia, joita eivät mielellään ota hoitoon, vaikka välillä "uhrautuvat" jos tulee tiukka paikka.
Kommentit (8)
Minä ratkaisin tuon niin että pyrin poistamaan mielestäni ne "pakko tehdä ettei kukaan loukkaannu"-jutut ja elämään kuten itse parhaaksi katsoin.
Älä väkisin vie hoitoon anopille jos et halua. Tai sitten vaikka vain kauppareissun ajaksi. Pikkuisiksi ajoiksi niin eivät pääse rutisemaan vääryyksistä etteivät kooooskaaaan saa hoitaa vauvaa..
Te teette suunnitelmanne ja mummelit tyytyköön siihen. Et ole enää tytär tai miniä. Olet Äiti. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauvan suhdetta miehesi vanhempiin, niin eikö sitä voisi tehdä esim. niin, että kun menet vaikka parturiin tai jotain muuta tunnin parin hommaa niin pyydät miehesi vanhempia hoitamaan? Katsot miten lähtee sujumaan ja siitä pikkuhiljaa rakennetaan parempaan päin. :)
Unohtavat varmasti koko homman - kunhan piti vaan päästä esittämään toisten edessä ;).
Mun äiti tekee samaa - silloin, kun miehen vanhemmat on paikalla. Sitten, kun hoitajaa tarvisimme, niin eipä ehdikään ;). Eli ei ne puheet tule toteutumaan.
Oma äiti on aina hoitanut mielellään lapsenlapsiaan ja halunnut olla mukana heidän elämässä. Anoppi on taas aina ollut lapsivastainen. Nyt anopille on selvinnyt miten äitini ottaa osaa vauvamme hoitoon niin hänelle tuli "herääminen". Esimerkiksi, äitini kutsuu vauvaamme lempinimellä, niin anoppi keksi myös oman lempinimen vauvallemme. Äitini oli ostanut vauvalle bodyn, niin anoppikin halusi ostaa jonkun vaatteen. Äitini osti vauvalle lelun, anoppi haluaa lähteä lelukauppaan ostamaan lelua.
Toistaiseksi ollaan vielä pysytty kohtuudessa, mutta saa nähdä miten ajan myötä tilanne muuttuu.
Itse yritän olla puhuttamatta anopille, mitä äitini on ostanut tai tehnyt vauvan kanssa, jotta hän ei saa "virikkeitä".
Hauska lukea että muillakin on! Paitsi että minä olen sen verran kiero miniä että kun äitini on hankkinut jotain lapsellemme, niin kerron siitä anopille sillain ohi mennen että " eikö ole ihana myssy minkä äitini löysi kaupungilta.." anopilta tulee viikon sisällä jotain vastaavaa. Hehehe Ja sitten minä kiittelen ja kehun anopin löytöä ja anoppi saa lisää intoa ostaa uusia juttuja..
Näin tehdään anoppi tyytyväiseksi, ja mun äitiysrahat säästyy..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hehe. on näköjään muillekin tuttua. Miten isovanhemmuudestakin saa suorituspaineta.. Se ainakin tuli minulle mieleen, kun anoppikin rupesi vaatimaan vauva-aikaa kun minunkin vanhempani kerta. Minusta omat vanhempani ovat melko perhe- ja lapsikeskeisiä. Ovat molemmat eläkkeellä eikä heillä ole aikaavieviä harrastuksiakaan. ehtivät hyvin viettää aikaa miten tykkäävät. Ja tykkäävät sitä tehdä lastenlasten kanssa.
Meille sopi hyvin, että tapaamme mieheni vanhempia noin kerran kuussa ja sitten he ihastelevat vauvaa vähän aikaa, ottavat pari kuvaa ja sitten keskustellaan "aikuisten kesken" ja lähdetään kotiin. Ehkä tämä kilpailuasetelma unohtuu kun eivät nää vähän aikaan minun vanhempia ja jos en heidän puuhistaan juttele.
Kyllä tuntuu hassulta, että oikein vaaditaan hoitoon lasta, jota ei juuri vierailujen aikana huomioida. Vauva on nyt 7kk ja ollut ehkä 2 kertaa miehen isän sylissä eikä juurikaan enempää isoäidilläkään. Kyllä he silti iloitsevat lapsenlapsestaan ja kyselevät miten menee jne.
Voinhan kyllä vähäksi aikaa viedä vauvan heille. Varmaan jo pari tuntia riittää, että voivat sanoa hoitaneensa vauvaa :D Ehkä se siitä sitten..
Eivät ole vielä innostuneet "kilpavarustelusta". Pitäisiköhän mainita, että äitini osti meille itkuhälyttimen, että on niin mainio ja isovaarin tekemä sänkykin on niin perinteinen, mutta voi kun tarttis kyllä saada syöttötuoli..
varmaan vaatteita ja harrastusvälineitä (suksia, pyöriä, palloja, leikkitelttoja, pihapelejä) tarvitaankin sitten isompana.. Sellaiset jututhan tulisi tarpeeseen.
-Ap
niin siis, isovanhemmat rupesivat jo keskenään suunnittelemaan meidän kesän mökkireissuja. Että kenen vuoro on saada meidät juhannuksena ja kenen luona olemme viimeeksi olleet kylässä ja kuka näkee kuinkakin paljon meitä ja vauvaa. Ja että oikein ikävää pitää itkeä kotona valokuvien kanssa, ku niin harvoin näkee.