Surullinen ja syyllinen olo
Juttelin 11v poikani kanssa suhteestaan isäpuoleensa. Isäpuoli ollut kuvioissa jo 10vuotta, pojalla ei suhdetta omaan isäänsä. Olen pannut merkille välien kireyden, mies haukkuu (idiootiksi,neidiksi, pahin kuulemani oli mulkuksi sanominen), ivaa ja uhoaa. Ainoastaan negatiivisia kommentteja, myös meidän yhteisille lapsille kuin minulle.
Kysyin siis pojalta rehellistä mielipidettä/tuntoja tämänhetkisestä tilanteesta. Pojalta tuli itku, on ollut niin ahdistunut =(. En kuulemma edes tiedä kaikkea mitä mies on puhunut, enhän ole 24h paikalla. Lapsi suree myös sitä, miten mies puhuu minulle. Olo on todella syyllinen, miten olen antanut tilanteen päästä tähän pisteeseen.
Kommentit (54)
Meidän 3v jo totesi, ettei tykkää isistä..
ap.
mutta kyllä meidänkin 3v saattaa sanoa ettei tykkää isistä tai äitistä - riippuu mielialasta!
Mies tuli kotiin ja alkoi heti vaahdota naama punaisena, kuinka poikani häntä ärsyttää.. Hitto kun ei ole mitään paikkaa mihin mennä lasten kanssa =(.
ap.
Luitko tekstini? En puhunut erityisesti ap:n tapauksesta, vaan ylipäätään siitä, miten tuollaisissa tapauksissa tapaamisoikeus hoidetaan. Siis jos toinen vanhempi käyttäytyy jotenkin haitallisesti lapsia kohtaan, mutta ei kuitenkaan niin haitallisesti, että tapaamisoikeus voitaisiin evätä.
t. #29
Mietin vaan, kun usein palstalla ehdotetaan tämän tapaisiin ongelmiin ratkaisuksi eroa. Mites sitten, kun lapset ovat isällään? Silloinhan ei tilannetta voi tarkkailla sitäkään vähää kuin silloin, kun koko perhe on yhdessä.
Tuskinpa lapsipuoli käy isäpuolellaan. Mitähän sinä ehdottaisit ratkaisuksi? Sitä, että 11-vuotias poika vähän ryhdistäytyisi ja miehistyisi?
Mies tuli kotiin ja alkoi heti vaahdota naama punaisena, kuinka poikani häntä ärsyttää.. Hitto kun ei ole mitään paikkaa mihin mennä lasten kanssa =(. ap.
että oot puuttunut ongelmaan! varmasti ihan tosi raskasta huomata tuollainen tilanne.
mutta kuten joku täällä jo sanoikin, älä suotta käytä energiaasi syyllisyyteen, jos sulla olis ollu kristallipallo ja oisit tiennyt tän etukäteen, mutta ei sitä voi tietää.
nyt vaan tsemppaat lapsia jaksamaan vielä hetken ja siirrytte elämässä eteenpäin. ihana poika sulla, kun on noin empaattinen ja huolissaan sisaruksistaankin ja kaikkea.
Mies tuli kotiin ja alkoi heti vaahdota naama punaisena, kuinka poikani häntä ärsyttää.. Hitto kun ei ole mitään paikkaa mihin mennä lasten kanssa =(.
ap.
11v poikani on kuulemma hintahtava, kun on kiinnostunut ruuan laitosta ja leipomisesta. Nyt poika välttää kyseisistä aiheista puhumista =(
että niin ruoanlaitto kuin leipominenkin (tai ravintolan/leipomon omistaminen) on monelle miehelle peräti ammatti, jopa arvostettu sellainen.
Nyt sille äijälle luu kurkkuun.
Mies tuli kotiin ja alkoi heti vaahdota naama punaisena, kuinka poikani häntä ärsyttää.. Hitto kun ei ole mitään paikkaa mihin mennä lasten kanssa =(.
ap.
Toivottavasti saan asunnon mahd. pian. Yleensä meidän kunnassa on "hätätapauksia" varten jokunen perheasunto varalla vapaana.
ap.
11v poikani on kuulemma hintahtava, kun on kiinnostunut ruuan laitosta ja leipomisesta. Nyt poika välttää kyseisistä aiheista puhumista =(
että niin ruoanlaitto kuin leipominenkin (tai ravintolan/leipomon omistaminen) on monelle miehelle peräti ammatti, jopa arvostettu sellainen.
Nyt sille äijälle luu kurkkuun.
sanoin että useimmat huippukokit ovat miehiä =)
ap.
Ja kaikkea hyvää!!
Lapset on ykkösiä ja ihanaa että poikasi puhui kuitenkin noin avoimesti!
Teille tulee tilaa hengittää. Kaikesta pahasta selviää, eikä mies selvästikäänmiehen ole pojillesi malli; osaavat suhtaua kriittisesti, kiitos sinun järkevän asenteesi.
voimahali!
Että sanot pojalle, että syy ja aihe eroon on miehen käytös ja päätös ja vastuu erosta on sinulla ja miehellä. Että poika ei olisi voinut tehdä mitään estääkseen tai aiheuttaakseen eron, että hänen sanomisensa ei ole syy.
Ero on aikuisten asia, lapsille jättää turvallisuudentunne, että se ei ole heidän käsissään.
Surullinen juttu kokonaisuudessaan, mutta on tässä hyvääkin. Ensinnäkin poikasi selvästi luottaa sinuun, kun kertoi suoraan, miltä tuntuu. Toiseksi voit nyt muuttaa tilanteen ja poikasi pääsee "paranemaan" näiden kokemuksien aiheuttamasta tuskasta.
Voin kokemuksesta sanoa, että vaikka lapsesi on kokenut kovia, hän voi kyllä toipua täysin noista kokemuksista ja sinun tukesi on siinä suureksi avuksi.
Tuolla joku kertoi omista kovista kokemuksistaan ja niistä johtuneesta masennuksesta tai jotain - näin ei tarvitse tapahtua teillä. Itse kasvoin mielenterveysongelmaisen juopon lapsena ja kärsin koko lapsuuteni henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Vaikka vuosien varrella on ollut pientä kriisiä, niin olen selvinnyt mainiosti ja onnellinen, elämääni tyytyväinen nainen ja äiti.
On kuullut kunniansa, mutta kääntää asiat aina niin, että vika onkin minussa.
ap.