Surullinen ja syyllinen olo
Juttelin 11v poikani kanssa suhteestaan isäpuoleensa. Isäpuoli ollut kuvioissa jo 10vuotta, pojalla ei suhdetta omaan isäänsä. Olen pannut merkille välien kireyden, mies haukkuu (idiootiksi,neidiksi, pahin kuulemani oli mulkuksi sanominen), ivaa ja uhoaa. Ainoastaan negatiivisia kommentteja, myös meidän yhteisille lapsille kuin minulle.
Kysyin siis pojalta rehellistä mielipidettä/tuntoja tämänhetkisestä tilanteesta. Pojalta tuli itku, on ollut niin ahdistunut =(. En kuulemma edes tiedä kaikkea mitä mies on puhunut, enhän ole 24h paikalla. Lapsi suree myös sitä, miten mies puhuu minulle. Olo on todella syyllinen, miten olen antanut tilanteen päästä tähän pisteeseen.
Kommentit (54)
koska on pelännyt että erotilanteessa heidät, sisarukset, erotettaisiin toisistaan. Eipä osaa aikuinen arvatakkaan mitä jo tuon ikäinen lapsi ajattelee ja pähkäilee =(
ap.
tuollainen kielenkäyttö? Kun miehesi nimittelee lasta, mitä sinä teet välittömästi sen jälkeen: oletko vaan hiljaa vai sanotko jotain?
tuollainen kielenkäyttö? Kun miehesi nimittelee lasta, mitä sinä teet välittömästi sen jälkeen: oletko vaan hiljaa vai sanotko jotain?
Ja joka kerta alkaa meidän vanhempien välinen riita, saan kuulla kunniani kuinka aina paapon ja lellin pikku "neitiä".
ap.
kun kuvittelen sitä tilannetta, varsinkin lasten näkökulmasta. Laita piste tuollaiselle parisuhteelle nyt.
tuollainen kielenkäyttö? Kun miehesi nimittelee lasta, mitä sinä teet välittömästi sen jälkeen: oletko vaan hiljaa vai sanotko jotain?
Ja joka kerta alkaa meidän vanhempien välinen riita, saan kuulla kunniani kuinka aina paapon ja lellin pikku "neitiä".
ap.
tehdä on näyttää että muutos on mahdollinen ja elämä voi muuttua paremmaksi. Mt-ongelmaisessa perheessä kasvaneena pahinta oli juuri se toivottomuus. Kaikki vaan jatkui vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samana kunnes huonojen asioiden odottamisesta tuli niin vahva malli etten enää muuten osaa elää.
Mies pellolle.
Älä käytä energiaa juuri nyt tällä hetkellä menneiden murehtimiseen vaan suuntaa tulevaan. Tarvitset nyt paljon energiaa eroprosessin läpiviemiseen ja lasten tukemiseen. Kaikkihan me teemme virheitä, ole itsellesi armollinen. Hienoa, että poika puhui sinulle ja teillä on avoimet välit. Siitä se lähtee, se uusi elämä. Voimia!
Mieheni äiti ei aikoinaan tehnyt ja aikuisena mieheni on kertonut, kuinka syvästi halveksii äitiään kun tämä antoi kohdella omaa lastaan kuten isäpuoli miestäni kohteli.
Et ole pystynyt suojelemaan lastasi (etkä itseäsi) epäasialliselta kohtelulta. Lapsellasi on varmasti kamala olla! Turvaton koti on pahinta, mitä lapselle voi tarjota. Ihan syystäkin koet olosi surulliseksi ja syylliseksi.
Mitä siis ajattelit tehdä asian korjaamiseksi?
Et ole pystynyt suojelemaan lastasi (etkä itseäsi) epäasialliselta kohtelulta. Lapsellasi on varmasti kamala olla! Turvaton koti on pahinta, mitä lapselle voi tarjota. Ihan syystäkin koet olosi surulliseksi ja syylliseksi. Mitä siis ajattelit tehdä asian korjaamiseksi?
Ihan kuin häntä ei jo vaivaisi riittävä syyllisyydentunne! Sitä paitsi tuolla aiemmassa viestissä tuli selväksi, että liitto ei tule jatkumaan.
Ap, älä välitä näistä idiooteista! Jaksamista.
En oikein itsekkään tiedä, milloin kaikki alkoi mennä päin p:tä...
ap.
Tuli mullekin ahdistava olo kun luin kirjoituksesi. Nyt sun viimeistään täytyy puuttua asiaan! Miehen käytökseen muutos tai mies mäkeen!