Olen rakastunut pieneen poikaani
Poika on kuin kopio isästään, ilmeet, eleet, leveä hymy, isot pitkäripsiset silmät, valkoiset kiharat. Hän pitää tavarat järjestyksessä kuten isänsä, on ahkera työmies ja jäljittelee isin tekemiä töitä kuten hakee kaverina polttopuita saunanuuniin jne. On touhukasja nauravainen poika, joka jakaa reilusti karkkinsa ja lelunsa naapurin lasten kans. Onneksi on tullut isään eikä äitiin, sillä minä olen kiukkuinen, saita tylsimys.
Olen niin rakastunut tuohon nelivuotiaaseen jässikkään, että mitenhän kestän joskus sen etten olekaan enää tärkein nainen hänen elämässään eikä hän tulekaan halaamaan ja lässyttämään syliini :(((
Miettiikö kukaan muu pojan äiti tällaisia hölmöjä juttuja etukäteen?
Kommentit (2)
Tosin tää typykkä on vauva vielä mutta niiiin ihana
yli 5 vuotta. Kun odotin toista, olin varma, etten ikinä tule rakastamaan ja palvomaan toista kuten ekaa. Vielä tämän nuoremman ensimmäisinä kuukausina jotenkin olin vielä hulluna tuohon esikoiseen. Nyt kuopus, poika, on 1-vuotias ja meinaan seota siitä ihanasta pienestä miehestä. Jotenkin olen myyty. Esikoinen edelleen omalla sijallaan, mutta enemmän ajatukset pyörii tämän pienemmän ympärillä ja esikoinen menee liikaakin tuossa sivussa.
Meillä tyttö kuin isänsä ja poika tullut aivan muhun.