Lue keskustelun säännöt.
Miksi olen ruennu pelkäämään kuolemaa näin paljon?!
05.03.2011 |
Usein iltaisin, kun olen menossa nukkumaan niin tulee mietittyä, että jos joku läheinen ja rakas ihminen sattuisi kuolemaan miten pahalta se tuntuisi ja usein tulee myös mieleen, että jos itse kuolen ja lapsi jää suremaan minua. Itken aivan järjettömästi, kun mietin näitä asioita. Yritän miettiä muita asioita, mutta nuo palaa vain mieleeni. Minulla ei ole koskaan kuollut ketään läheistä eikä edes tuttua niin en voi ainakaan kokemuksesta miettiä sitä surua.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole uskovainen. Ja pelkään kuolemaa. Pelkään että sen jälkeen synnyn uudestaan tänne maapallolle mutta pelkään myös että kuoleman jälkeen ei ole MITÄÄN. Että mä lakkaan vaan olemasta.
ainakin kävi juuri päinvastoin... Olen aina pelännyt kuolemaa paljon, itkeskelinkin joskus öisin, kun en saanut unta. Vähän ennen joulua pikkuveljeni kuoli tapaturmaisesti, aivan odottamatta... ja vei kuoleman pelkoni mennessään. En ymmärrä enää, mitä pelättävää kuolemassa voisi olla... kuitenkaan ei tiedä, milloin joutuu lähtemään, niin miksi tuhlata elämänsä pelkäämällä jotain, mikä kuitenkin on edessä. Nyt olen opetellut elämään hetkessä ja nauttimaan jokaisesta päivästä. Mitä pelättävää on siinä, että mitään ei enää ole? Sehän on sama kuin olisi yöllä tosi syvässä unessa, ei tiedä mistään mitään, mihinkään ei satu, ei ole huolia eikä murheita. Oikeastaan aika lohdullinen ajatus minun mielestäni. Ja miten voisin pelätä jotain, minkä pikkuveljeni on käynyt läpi ennen minua? Ei hänkään pelännyt.
miettii enemmän juuri siksi, kun on ne lapset?
Ennemminkin pelkäisin sitä tapaa jolla kuolla, sitähän ei tiedä miten se käy. Ja taitaa enemmän tuo pelko olla sitä että pelkää lastensa ja muiden läheisten jäävän tänne ja heidän pärjäämistään. Mutta usko pois, kyllä he pärjäävät vaikka kävisikin niin ikävästi että kuolisit. Ja koskaan ei tiedä kuka täältä ensin lähtee.
Tosin multa on kuollut 2 läheistä rakasta ihmistä ja toinen ihan hiljattain.