Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperhe ja sisaruskateutta(ko?) (sis. hirvittävän pitkän vuodatuksen)
03.03.2011 |
Olemme uusperhe, jossa minulla on kaksi teini-ikäistä lasta ja miehelläni yksi teini ja yksi aikuinen lapsi. Tämä aikuinen lapsi on asunut poissa kotoa jo neljä vuotta, on naimisissa ja heille syntyy lapsikin elokuussa. Poika (nuori mies) on nyt 20 vuotias ja muutti aikoinaan tyttöystävänsä kanssa yhteen opiskelupaikkakunnalla. Opintojen päätyttyä he muuttivat takaisin kotikylään ja molemmat pääsivät samantien työelämään.
Heidän opiskellessaan, mieheni ja hänen entinen vaimonsa (minä muutin miehen kanssa yhteen vasta kaksi vuotta sitten, vaikka olimmekin olleet yhdessä jo aikaisemmin, joten näihin en ole osallistunut, kuin parin vuoden ajan) tukivat heitä rahallisesti, maksoivat molemmille autokoulut ja mies kulki poikansa kanssa myös yhteisillä reissuilla (kalareissuja lapissa, laskettelureissuja, festari- ja keikkamatkoja jne.) Kun molemmat pääsivät töihin, sovittiin, että siitä lähtien ollaan tukena, mikäli nuorilla on jotain todella akuuttia rahantarvetta, muuten he saavat jo alkaa seistä omilla jaloillaan. Tulipa pitkä selostus taustoiksi, mutta tuo on lähinnä, jotta ymmärtäisitte tilanteen.
Kolmella vielä kotona asuvalla teinillä on ensi viikolla hiihtoloma ja minulla ja miehelläni muutama päivä talvilomaa. Toinen minun tyttäristäni lähtee kummitätinsä luokse lappiin. Mitä luultavimmin he käyttävät ainakin yhden päivän laskettelemiseen. Muille kahdelle teinille lupasimme kylpyläreissun - ei korvaukseksi, vaan lähinnä siksi, että heillä olisi jotain tekemistä lomansa aikana.
Ongelma on nyt se, että tämä jo kotoa pois muuttanut poika kokee, että koska muutkin lapset pääsevät johonkin lomalla, hänellekin kuuluu kustantaa kylpylä- tai laskettelureissu. Heillä ei ole lomaa, mutta heillä on mahdollisuus ottaa vapaata pari päivää viikonlopun yhteyteen. Sanoimme hänelle, että lomareissut eivät kuulu niihin sovittuihin akuutteihin rahantarpeisiin, joten jos he haluavat lomalle, heidän tulee maksaa se itse.
Poika on nyt suuttunut, eikä suostu millään ymmärtämään, ettei kyse ole siitä, että isä (ja minä) emme halua olla tasapuolisia kaikkia lapsia kohtaan. Hän väittää, että jos minua ja minun lapsiani ei olisi, isä olisi ottanut hänet ja hänen vaimonsa mukaan hiihtolomareissulle. Lisäksi hän kertoi pahoittaneensa mielensä siitä, että viime kesänä isä lähtikin katsomaan sitä isoa keikkaa minun kanssani, vaikka aina aikaisemmin hän on ollut se, joka tuollaisen reissun on isänsä kanssa tehnyt. Uskon, että tuo pitää jopa paikkansa. Jos minua tai ketään toistakaan naista ei miehen elämässä olisi, hän varmasti eläisi enemmän lastensa kautta. Mutta kun nyt tuntuu pikemminkin siltä, että kyse on sisaruskateudesta ja siitä, että hän haluaisi edelleen samat edut kuin sisarellaan ja minun lapsillani on, vaikka hän asuu jo oman perheensä kanssa.
Kirjoitin tän viestin lähinnä saadakseni selvyyttä omille ajatuksilleni asian suhteen, mutta eipä tämä tunnu yhtään selvemmältä. Mietin pitäisikö minun jäädä itse reissulta pois, jotta poika ja hänen vaimonsa sinne pääsisivät tilalle vai pitäisikö meidän pyörtää puheemme ja kustantaa heille erillinen reissu, vai pitäisikö meidän... niin, en tiedä. Mulla on jollain tavalla aivan kauhean syyllinen olo, vaikken olekaan se, joka noista periaatteista on yksin päättänyt. Aikuisen pojan paha äitipuoli... =DDD
Kommentit (42)
ovat maksaneet tyttäriensä vuokrat, huonekalut, lasten hoitomaksut, matkat toisen tyttären aviomiehen kotimaahan, majoittaneet, ruokkineet ja elättäneet toisen tyttären aviomiestä ja heidän lapsiaan vuosikausia, ostaneet vaatteita myös aviomiehille jne. Tyttärille hankittiin omistusasunto opiskelupaikkakunnalta, jonka kulutkin vanhemmat maksoivat, toisen tyttären miehen opinnot maksettiin, me majoitimme ilmaiseksi kaikkia kotonamme Helsingissä pitkiä aikoja jne.
Kyllä se on koko lailla samaa se meininki, vanhempien lasten kanssa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat maksaneet tyttäriensä vuokrat, huonekalut, lasten hoitomaksut, matkat toisen tyttären aviomiehen kotimaahan, majoittaneet, ruokkineet ja elättäneet toisen tyttären aviomiestä ja heidän lapsiaan vuosikausia, ostaneet vaatteita myös aviomiehille jne. Tyttärille hankittiin omistusasunto opiskelupaikkakunnalta, jonka kulutkin vanhemmat maksoivat, toisen tyttären miehen opinnot maksettiin, me majoitimme ilmaiseksi kaikkia kotonamme Helsingissä pitkiä aikoja jne.
Kyllä se on koko lailla samaa se meininki, vanhempien lasten kanssa vain.
Ap:n tapauksessahan on toimittu juuri noin pojan opintojen ajan. Jopa tuo autokoulu maksettu pojan tyttöystävälle. Nyt kun poika on töissä, hänen odotetaan jo seisovan omilla jaloillaan. Se, että kotona asuvat saavat nyt sen saman, minkä poika kotona asuessaan tai opintojensa aikana, ei ole kotona asuvien suosimista, vaan samanlaista kohtelua, mitä poika oli itse saanut samassa tilanteessa. Tuo kertomasi ei siis ole mitenkään rinnastettavissa tähän tilanteeseen.
Totta kyllä. Noita asioita ei voi etukäteen tietää, mutta toisaalta on vaikea alkaa elää sitenkään, että koska emme tiedä mitä joku toinen tulee tulevaisuudessa tekemään, meidän täytyy nyt laistaa periaatteistamme.
Omien lasteni ja miehen teinin kohdalla tiedämme ainakin sen, että heidän on pakko lähteä muualle opiskelemaan. Kahta tytöistä kiinnostaa teologia ja yhtä taiteen opiskeleminen. Nämä toki voivat vielä muuttua moneen kertaan, mutta päättivät he mitä tahansa, opiskelupaikkoja ei tältä kylältä löydy.
paapoa ja kustantaa mukaan. Jos ei ole aikaisemmin tarvinnut oppia sietämään elämässä pettymyksiä, niin kaksikymppisenä on korkea aika ruveta opettelemaan.
että ap maksaa mukisematta omien lastensa elinkustannuksia ja lomia, kun nämä ovat parikymppisinä "köyhiä opiskelijoita".
Eli tasan jää vähemmälle tuo esikoinen.
Ja siinä vaiheessa kun ap:n tyttäret saavat lapsia, lapsenlapset ovat silmäteriä, mille mikään ei ole liian hyvää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman katkerana vastailen kyllä :/ Minun vanhemmillani oli taloudellisesti aika tiukkaa kun olin nuori ja pienimpien sisaruksieni aikana sitten jo helpompaa. Minua ei viety harrastuksiin kun ei ollut rahaa, etelänlomista tai kylpylöistä nyt puhumattakaan. Aika katkerana vähätuloisena mutta täysi ikäisenä omillani asuvana opiskelijana katselin kuinka vanhempani pienempien sisarusteni kanssa reissasivat! Minulle matkoja ei tarjottu mutta enpä niitä ollut pyytämässäkään. Suhtautumiseeni vanhempiini sekä valitettavasti myös sisaruksiini tuo on vaikuttanut, ei voi mitään.
Nyt meillä on ollut vähän sama tilanne matkustelun suhteen, eli pitempiä matkoja ei ole tehty isompien lasten ollessa pieniä. Nyt taloudellinen tilanne on ihan eri ja miehen kanssa onkin päätetty että niin kauan kun nuorinkin lapsista otetaan etelään tai vastaavalle matkalle mukaan, niin kauan maksetaan myös isommille matka vaikka asuisivatkin omillaan. Se on minusta tasapuolista.
Onhan teidän tapauksessakin tuo nuori mies aika nuoresta joutunut itsestään huolehtimaan vaikka taloudellista apua onkin saanut.
kirjoittanut vastaavanlaisen kateuden sävyttämän kirjoituksen omista pikkusiskoistaan, jotka vielä asuivat äidin luona ja äiti maksoi heille kaiken (mutta palsta mamalle siis ei)?
Työssä käyvät maksakoot itse kylpyläreissunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime kesänä olimme viikon lomalla.
Mukana oli mieheni ja minun yhteiset alaikäiset lapset.
Minun aikuinen lapseni oli mukana ja hänen avomiehensä. Hännän huippuna tuon avomiehen 2 lasta edellisestä liitostaan.
minä ja mieheni maksoimme koko lystin.
Huhtikuussa lähdemme risteilylle samalla kokoonpanolla. Minusta on ihana reissata kaikkien rakkaideni kanssa.
Mies vanhin, kaksi nuorempaa sisarusta.
Mies lähti armeijaan 18-vuotiaana, sitten opiskelemaan. Siitä asti maksanut kaiken itse.
Tytöt kökkivät kotona, opiskeluaikoinaan kotona joka viikonloppu, vanhemmat maksoivat ulkomaanlomat, huonekalut, autot jne. jne.
Kaiken huippu oli se, että miestäni vaadittiin ostamaan vanhemmilleen talo! Ja kun minä kieltäydyin kunniasta, raivottiin hulluna.
Ja kun yksi näistä elättisiskoista vei Tarjoustalon akryylivillapaidan isälleen isänpäivälahjaksi, se paita melkein pantiin kehyksiin, kun oli niin kamalan hienon lahjan tytär tuonut...
Mitään väärää eivät appivanhemmat toiminnassaan näe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kustannatte nuoremmille jotain, on se tasapuolisuuden vuoksi annettava myös vanhimmalle lapselle. Muussa tapauksessa ette pidä kaikkia lapsia samanarvoisina.
joka kesäiselle Puuhamaan reissulle lähtisi kotoa poismuuttanut aikuinen lapsi mukaan? :O
Ja miten korvataan nuoremmille lapsille kaikki ne asiat, joita esikoinen on saanut ollessaan olemassa ennen muita sisaruksia? :O
Ei tässä ketään syrjitä, varmasti tämä kotoa muuttanut poika saa jotain "tilalle", lastenhoitoapua, vauvantarvikkeita, ristiäisjärjestelyjä tms. Vai ostetaanko vaunujakin sitten heti viidet kerralle, että jokainen lapsi saa samana päivänä omansa? :D
Ja vielä, TODELLA lapsellista käytöstä tuolta AIKUISELTA, OMAN PERHEEN KANSSA ASUVALTA mieheltä, että kehtaa vielä pyytää ja itkeä ja vaatia ja suuttua, kun pikkusisaret saa jotain, mitä hän ei.
Jos olisin pojan isä, käskisin tätä kasvamaan aikuisen ja toteaisin tiukasti, että mukaan saa tulla, omalla rahalla, ja että tämä on se kylpyläreissu, joka tehtiin sun kanssa 17 vuotta sitten, kun pikkusisaruksia ei ollut olemassa. Tai esimerkki ap:n avauksesta; tämä on se festarimatka siltä ja siltä kesältä, jonne se ja se sisarista olisi halunnut mukaan, mutta ei päässyt.
Ei tuossa ole kyse syrjimisestä vaan normaalista elämästä. Ei olisi ollut paha asia, jos isä olisi pyytänyt pojan vaimoineen mukaan ja maksanut heidänkin matkansa, mutta jos sen tekee kiukuttelun jälkeen, on jotain kasvatuksessa pielessä. Kuten saattaa olla jo nyt, jos aikuinen lapsi itkee tuollaista pikkuasiaa.
Ap, toivottavasti teillä on hauska loma kaikesta ennakkosäädöstä huolimatta! :)
Hieman katkerana vastailen kyllä :/ Minun vanhemmillani oli taloudellisesti aika tiukkaa kun olin nuori ja pienimpien sisaruksieni aikana sitten jo helpompaa. Minua ei viety harrastuksiin kun ei ollut rahaa, etelänlomista tai kylpylöistä nyt puhumattakaan. Aika katkerana vähätuloisena mutta täysi ikäisenä omillani asuvana opiskelijana katselin kuinka vanhempani pienempien sisarusteni kanssa reissasivat! Minulle matkoja ei tarjottu mutta enpä niitä ollut pyytämässäkään. Suhtautumiseeni vanhempiini sekä valitettavasti myös sisaruksiini tuo on vaikuttanut, ei voi mitään.
Nyt meillä on ollut vähän sama tilanne matkustelun suhteen, eli pitempiä matkoja ei ole tehty isompien lasten ollessa pieniä. Nyt taloudellinen tilanne on ihan eri ja miehen kanssa onkin päätetty että niin kauan kun nuorinkin lapsista otetaan etelään tai vastaavalle matkalle mukaan, niin kauan maksetaan myös isommille matka vaikka asuisivatkin omillaan. Se on minusta tasapuolista.
Onhan teidän tapauksessakin tuo nuori mies aika nuoresta joutunut itsestään huolehtimaan vaikka taloudellista apua onkin saanut.
ap:n tapauksessa "nuorelle miehelle" on kuitenkin ilmeisesti ainakin opintojen ajan tarjottu monenlaista rahallista tukea ja noita reissujakin. en nyt ihan tarkkaan muista, mutta eikö ap. puhunut, että isä oli poikansa kanssa kulkenut joka vuosi festareilla tai keikoilla ja laskettelemassa ym? ja jos nyt vähääkään ymmärsin oikein, käsitin ap:n tekstistä, että jopa pojan tyttöystävälle on maksettu autokoulun käyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
25, 31 ja mikähän vielä... se joka kertoi ap:n perheen kuulostavan miehensä perheeltä ovat kuitenkin yksi ja sama katkeroitunut sisarus.
Mies vanhin, kaksi nuorempaa sisarusta.
Mies lähti armeijaan 18-vuotiaana, sitten opiskelemaan. Siitä asti maksanut kaiken itse.
Tytöt kökkivät kotona, opiskeluaikoinaan kotona joka viikonloppu, vanhemmat maksoivat ulkomaanlomat, huonekalut, autot jne. jne.
Kaiken huippu oli se, että miestäni vaadittiin ostamaan vanhemmilleen talo! Ja kun minä kieltäydyin kunniasta, raivottiin hulluna.
Ja kun yksi näistä elättisiskoista vei Tarjoustalon akryylivillapaidan isälleen isänpäivälahjaksi, se paita melkein pantiin kehyksiin, kun oli niin kamalan hienon lahjan tytär tuonut...
Mitään väärää eivät appivanhemmat toiminnassaan näe.
jossa ap:n mies on maksanut jopa pojan tyttöystävän autokoulun kuulostaa samalta kuin kertomasi? pakko sanoa, etten löydä yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja 35:lle tiedoksi, että ap:n miehen poika maksaa nyt itse, kun on töissä ja lapsi tulossa. opiskelujen ajan vanhemmat kustansi elämisen ja lomat jne. että ei ihan sama tilanne.
ap:lle taas lahjottaisin tsemppiä, että pitäkää vaan päänne. onhan se vanhempi lapsi saanut tosiaan jo niitä etuuksia ennenkuin nuorempia on ollut jos nyt niin tasan pitää kaikki laskea. jos haluaa tulla mukaan lomailemaan eikä siihen riitä rahat, niin voihan sitä apua pyytää ja maksaa takaisin vanhemmille vaikka erissä, mutta ei mun mielestä ainakaan vaimon kustantaminen appivanhemmille kuulu. tietysti ihanaa jos niin tehdään, mutta sen pitää sitten olla omasta vapaasta tahdosta eikä sen vuoksi, että aikuinen mies kiukuttelee ja polkee jalkaa.
ja tottahan toki se voi harmittaa, että oma isä lähteekin uuden vaimon kanssa kattomaan konserttia, mutta eiköhän se poika tee omankin vaimonsa kanssa juttuja mihin isä ei ole kutsuttu.
yltäkyllin verrattuna niihin vanhempiin sisaruksiin.
On hyvin tavallista että nuorin koulutetaan paremmin ja että hänelle kustannetaan kaikennäköistä mistä muut ovat saaneet vain haaveilla.
Kuopukset myös muuten jäävät paljon pidemmäksi aikaa sinne kotiin.
Saas nähdä onko ne ap:n teinit edes päässeet pois kotoa kaksikymppisinä...
Ja samaten olisi mielenkiintoista tietää, päteekö heidän kohdallaan tuo sama itsenäistymisvaade. Usein ei päde, vaan pikemminkin päinvastoin.
Meillä minullekin jankattiin jo 16-vuotiaana, että joutaisin jo omilleni. Pikkusisko köllötteli kotona nelikymppiseksi...
Meillä isovanhemmat halusivat viettää yhtenä jouluna koko suvun joulun ja myös kustansivat kaikki sinne -aikuiset lapsensa, meidät lapsenlapset jne. Itse olen 25-vuotias opiskelija, jolla ei ole opintotuen lisäksi muita tuloja (asun ulkomailla ja täällä ei voi eikä saa yhdistää töitä ja opintoja yhtään), joten vanhempani ovat tukeneen minua taloudellisesti silloin kun on tarvetta. Kai se riippuu ihan omasta tahdosta ja tilanteesta, musta tuntuu, että kyseinen poika on kateellinen. Avainsana on työssäkäyvä: itse opiskelijana tiedän, että rahat eivät riittäisi tiettyihin asioihin, elleivät vanhemmat niitä kustantaisi, mutta olen pistänyt kaiken ylös ja kunhan työelämä vuoden sisään kutsuu aion kyllä korvata kaiken heille. Esimerkin poika on töissä, mihin se raha menee?
Kyllä minusta samalla viivalla pitää olla, oli sitten töissä tai ei.
Mikä ihme sinua estää, ikäloppua, olemasta MYÖS töissä?
Minä olin kokopäivätöissä koko ajan opiskelujen aikana.
että monenlaista muuta apua saavat kyllä elämäänsä, jota nuoremmat lapset eivät saa, kun eivät ole vielä perustaneet perhettä. Mutta missään nimessä teillä ei ole velvollisuutta kustantaa pojan PERHETTÄ mukaan. Jos poika haluaa matkustella, voi maksaa itse perheensä matkan tai sitten tunnustaa, että tarvitsee tulevaisuudessa esim. lastenhoitoapua, ja sillä korvataan se, mitä muut lapset saavat tällä kylpyläreissulla. Jos isä haluaa poikaansa nyt hyvitellä, niin pitääkin sitten huolen, että se koskee vain POIKAA, ei tämän vaimoa. Eihän niillä muillakaan lapsilla kavereita kustanneta mukaan...
minkä hemmotellun kakaran olette / miehesi on kasvattanut! Tässä sen nyt näkee, että kun kaiken saa ja kaikki tarjotaan kultalautaselta, niin kiittämättömät pirulaiset vaatii vaan enemmän ja enemmän. Jos kaveri on jo yli 20 v, niin hänen ei kuulu saada enää yhtään mitään lapsuudenkodistaan. Te voitte mennä ja tulla miten haluatte, eikä se kuulu hänelle pätkääkään. Kuulostaa ihan meidän 7 ja 9 v kinastelulta, jossa määkin haluun kun toikin saa....
Sinä älä missään nimessä luovu mistään tuon pojan vuoksi! Hänen on aika seistä omilla jaloillaan ja maksaa omat lomansa.
Uskomatonta...
Alue: Aihe vapaa
Anna olla suuttunut, mitä väliä??? aikuinen ihminen, ja pyytäköön omalta äidiltään mikäli se on tarpeeksi tyhmä! Ei aikuisia enää kohdella kuin teini-ikäisiä, ja mikäli sen tempun teette nyt, älä sitten valita seurauksista!!! Luuletko oikeesti että toi loppuu nyt sitten tohon lomaan noi sen vaatimukset??? ja jos heillä jo oma perhe, mitä te edes lupaatte auttaa edes akuuteissa???? Eihän se opi ikinä seisomaan omilla jaloillaan, itse asiassa te teette sille vaan helvetin suuren karhunpalveluksen.
Anna valitusten mennä korvista sisään jatoisesta ulos, kyllä se siitä rauhottuu. Ja mitä sitten jos ei rauhoitu?? teidän pitää tehdä selväksi ettei häntä hyysätä enää koska on aikuinen!!!!!!!!!!!!!!!