Nainen, jonka mies on rikkaampi, paljonko sinulla on päätäntävaltaa?
Mistä asioista perheessänne sinä voit sanoa tekeväsi päätökset täysin itsenäisesti, ilman miehen lupaa tai mielipidettä?
Kommentit (19)
Mistä asioista perheessänne sinä voit sanoa tekeväsi päätökset täysin itsenäisesti, ilman miehen lupaa tai mielipidettä?
Päätäntävaltaa missä? Eikö joka parisuhteessa isommista asioista päätetä yhdessä ja pikkuisista arjen asioista jokainen aikuinen osaa ja saa päättää itse, ilman että toiselta pitää aina kysyä lupa.
Eihän rahalla ole tollaisen asian kanssa mitään tekemistä.
Jos haluat laittaa kuukaudessa 500€ rahaa lastenvaatteisiin ja omat tulosi ovat 400€ kuukaudessa, pitääkö sinun kysyä mieheltäsi lupa?
Mistä asioista perheessänne sinä voit sanoa tekeväsi päätökset täysin itsenäisesti, ilman miehen lupaa tai mielipidettä?
että me, joiden miehet ovat rikkaampia, oltaisiin huonossa asemassa päätösten suhteen?
Noh, meidän parisuhteessa raha ei näy vaan teemme yhteistuumin päätökset. Siis isot sellaiset. Toki saan itse päättää, mitä juuri sinä päivänä teen ruuaksi =D
tehdään, niin mies kuulee kyllä äänensävystä millon tietää ettei vastalause auta jos sellainen on.
Mulla on rinnakkaiskortti miehen tilille että ostelen sieltä sen minkä haluan/ minkä raha riittää.
Ainoa mihin en voi vaikuttaa on miehen lomat.
ja yleensä raha-asiat hoidamme omilta tileiltämme. Mutta jaamme tavalliset elinkustannukset tasan. Minä hoidan enemmän kalliita hankintoja kotiin, esim. huonekaluja.
Ei se, että tienaan ja omistan jonkin verran enemmän kuin puolisoni vaikuta siihen, paljonko minulla on päätäntävaltaa. Olemme itsenäisiä ihmisiä, suhteemme on tasa-arvoinen ja keskustelemme kaikista asioista.
Tietysti omilla rahoillani ostan itselleni ja lapselle mitä haluan, ei mies siihen puutu mitenkään.
Mä ostelen, mitä tarvitaan sekä lapsille, itselleni että paljon myös kotiin - ja joskus jopa miehellekin. Isommista hankinnoista jutellaan miehen kanssa. Se on minusta ihan normaalia.
eli talo ja 2 sijoitusasuntoa ovat yhteiset. Molemmat tienaamme, mutta mies aika paljon enemmän.
Tilit ja rahat on yhteisiä, eikä mun tarvi hankintojani hänelle mitenkään perustella, jos nyt puhutaan vaate- ym hankinnoista.
Jos nyt meinaisin esim. kylpyhuoneremontin tilata, niin ehkä siitä käytäis keskustelua etukäteen.
kauppaa nettikirppiksillä ja aina jos olen myymässä jotain mikä maksaa yli 25€, pitää kotiäitien ensin kysyä mitä mieltä mies (siis maksaja) on ennen kuin kaupat voidaan vahvistaa.
Ilmeisesti duunarimiehet vaativat vaimojaan tilille jokaisesta vaimon käyttämästä eurosta.
kauppaa nettikirppiksillä ja aina jos olen myymässä jotain mikä maksaa yli 25€, pitää kotiäitien ensin kysyä mitä mieltä mies (siis maksaja) on ennen kuin kaupat voidaan vahvistaa. Ilmeisesti duunarimiehet vaativat vaimojaan tilille jokaisesta vaimon käyttämästä eurosta.
No ei mun mieheni olkapäitään hetkauttanut, kun kävin ostamassa itselleni kamppeet yksiin juhliin ja törsäsin sillä ½ tunnin reissulla yli 500€. Totesi vain, että kiva mekko :D
mitä ostan ruuaksi, mitä vaatteita itselle tai lapselle, kosmetiikka, harrastukset jne. Vain isommista ja molempia koskevista asioista neuvotellaan (esim. huonekalut, keittiöremontti jne), muut päätämme itsenäisesti.
Meillä on yhteinen asuntolaina ja asunto, joten isot asiat päätetään yhdessä. Mieheni myös on todella kiltti joten luulen, että saisin pyytäessä melkein mitä vain mihin meillä olisi varaa. Minulla on itsellänkin kohtuutulot, joten päätän normiasioista aivan itse. Tietysti se jollain tapaa ressaa, että joudun isoja (useamman tuhannen) hankintoja kysymään toiselta, mutta kyse on kuitenkin toisen ihmisen rahoista, jotka sattumalta ovat tässä helpottamassa meidän perheen arkea. Olen aivan vapaa säästämään omia rahojani oman mieleni mukaan.
kauppaa nettikirppiksillä ja aina jos olen myymässä jotain mikä maksaa yli 25€, pitää kotiäitien ensin kysyä mitä mieltä mies (siis maksaja) on ennen kuin kaupat voidaan vahvistaa.
Ilmeisesti duunarimiehet vaativat vaimojaan tilille jokaisesta vaimon käyttämästä eurosta.
nössöjä =D Olen itsekin kotiäiti (ja mieheni duunari) mutta ei mun tartte häneltä mitään kysellä. Saatan toki ohimennen kysyä, että kuinkas paljon niitä laskuja olikaan kasaantunut jos meinaan vaikkapa huutiksesta ostaa jotakin "ylimääräistä", ettei sitten olla ihan persaukisia minun ostamisieni takia.
Jos haluat laittaa kuukaudessa 500€ rahaa lastenvaatteisiin ja omat tulosi ovat 400€ kuukaudessa, pitääkö sinun kysyä mieheltäsi lupa?
Lapsille ostetaan ne vaatteet ja tarvikkeet mitä he tarvitsevat, ein niistä tartte mitään tiliä tehdä. Toisaalta taas tuskin meillä menee lastenvaatteisiin tota summaa kuukaudessa ikinä. Tytär on 16-vuotta ja käy ostamassa vaatteensa itse kun sille vaan antaa rahaa. Poika 10-vuotta ja ei senkään vaatteisiin mene noin isoa summaa.
Mä en ostele mitään viihde-elektroniikkaa, ei kiinnosta enkä tajua niistä mitään. Voin ostaa kännykän tai vedenkeittimen ilman mitään lupia.
Autot on mulle ostanut mies ja se ne huoltaa. Kampaajalla ja kosmetologilla voin käydä milloin haluan. En mä edes keksi mitään mistä mun pitäis tehdä jotain tiliä miehelle tai lupia kysellä.
Yhdessä pohditaan isot asiat esim. muutot sun muut sellaset jotka koskee kaikkia meitä.
eli ostan uuden auton, kun siltä tuntuu tai kengät, jos on sellainen olo. Mieheltä en ole kysynyt lupaa edes sijoituskaksion hankkimiseen. Itsenäisesti päätän ruokaostokset, melkein kaiken lapsiin liittyvän ja vaikka sen, koska mennään kylään minnekin.
Miten puolison varallisuus näihin vaikuttaa?
kauppaa nettikirppiksillä ja aina jos olen myymässä jotain mikä maksaa yli 25€, pitää kotiäitien ensin kysyä mitä mieltä mies (siis maksaja) on ennen kuin kaupat voidaan vahvistaa.
Ilmeisesti duunarimiehet vaativat vaimojaan tilille jokaisesta vaimon käyttämästä eurosta.
Kuulostaa nimittäin enemmän siltä, että halutaan vielä miettiä hetki ja vedotaan siihen, että pitää kysyä miehen mielipidettä. Samaahan nuo miehet tekevät kaupassa, "pitää kysyä emännän mielipidettä".
Ja kieltämättä itsekin joskus käytän esim kaupassa jos olen pyytänyt myyjää esittelemään tuotteen ja hän hieroo innolla kauppoja. Itse vielä mietin, joten saatan sanoa, että pitänee kotona keskustella vielä yhdessä. Voi olla, että asiaa oikeasti mietitäänkin yhdessä, tai sitten mietin yksin.
kaupat menevätkin nopeammalle päättäjälle.
Yleensä silloin myyjä on yli-innokas tyrkyttäjä, josta on tosi vaikea päästä eroon. Silloin on helppo tokaista: "Pitää keskustella maksajan kanssa asiasta ensin".
Enemmänkin olen jättänyt ottamatta yhteyttä jos ostaja on oikein kovasti ruikuttanut myymään hänelle ensin varaajien ja vielä miettivien ohi. Jos ostajan lause loppuu "jookos", en todellakaan tee kauppoja hänen kanssaan vaikka tarjoutuu ostamaan koko satsin ja muut ostajaehdokkaat ovat kiinnostuneita yhdestä tai kahdesta saman tyylisestä tuotteesta.
Äskettäin sain itse viivyttelemällä yhteydenottoa tienattua yksittäin myymällä paljon enemmän kuin jos olisin myynyt innokkaimmalle koko läjän ostajalle. ap
Meillä mies on köyhempi (ja paljon) ja silti se esittää kaikille kavereilleen yms. että sillä olisi muka rahaa esim. "Kävin juuri ostamassa vaimolle tietokoneen", ja pa**at se mitään ostanut ole. Ihan omilla rahoillani sen maksoin.
Joudun perustelemaan kaikki omat ostokseni miehelleni perusteellisesti, mutta hän käyttää surutta rahojani kaikkeen turhaan ja matkustelee ulkomaille. Ehdotti yhteistä tiliä, jonne minun olisi pitänyt laittaa rahaa ja hän olisi voinut niitä käyttää. Ja kyllä on avioehto.