Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä tutkija tienaa ja voiko olla tutkijana osa-aikaisesti?

Vierailija
02.03.2011 |

Kyselen tuolla toisessa ketjussa opiskelusta ja haluaisin siis tutkijaksi. Toisaalta, olen ymmärtänyt, että tutkijan leipä ei ole kovin lavea, joten mietiskelinkin, että voinkohan jatkaa alani yrittäjänä ja tehdä 'siinä sivussa' tutkimustyötä jotenkin esim. oman yritykseni puitteissa.



Haluaisin siis elämässäni toimia vielä tutkijana, ihan vain siksi, että se kiinnostaa minua, mutta en tiedä onko mahdollista tutkia itseä kiinnostavia asioita ja voiko sitä tehdä osa-aikaisesti vai onko duuni aika täysipäiväistä ja toisten sanelemaa...?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haet esim. apurahan ja suunnittelet sen aikataulun niin väljäksi, että ehdit tehdä muutakin.

Vierailija
2/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta etenkin alkuvuodet ovat usein taloudellisesti epävarmoja. Vain harvat saavat ns. tutkijan toimia, joihin kuuluu palkka, vaan toimeentulo täytyy haalia apurahoista, joita täytyy itse hakea. Toisaalta työ on aika vapaata ja esimerkiksi osa-aikaisuus onnistuu yleensä hyvin. Olen itse työssä yliopistolla niin, että olen välillä palkkatyössä, jolloin työhöni kuuluu mm. opettamista, projektien suunnittelemista yms. mutta varsinaisen tutkimuksen tekemiseen jää harmittavan vähän aikaa. Välillä sitten olen apurahajaksoilla, jolloin keskityn artikkelien kirjoittamiseen. Iso osa tutkijan työstähän on aineiston keräämistä (välillä aika puuduttavaa) ja tutkimustulosten kirjoittamista. Niitä isoja ahaa-elämyksiä, kun saa analyysista jonkin mielenkiintoisen tuloksen, on loppujen lopuksi aika harvoin. Siitä huolimatta tykkään tästä työstä kovasti. Varmasti tilanne on sitten ihan erilainen, kun on jo tehnyt väitöskirjan ja riittävästi väitöskirjan jälkeisiä tutkimuksia ja pääsee esimerkiksi projektin johtajaksi.



Onko sinulla jo jokin maisteritutkinto?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että yleensähän tutkijaksi edetään niin, että yliopistotutkinnon jälkeen tehdään lisensiaattityö ja väitöskirja, sitten post doc -julkaisuja. Monet tekevät näitä myös oman työnsä ohella, esimerkiksi lääkärin, psykologin, opettajan, biologin jne.



En tiedä, olisiko mitään estettä saada apurahoja tai juttuja julkaistua ilman pohjakoulutusta, mutta yleensä kai tutkijaksi 'tuleminen' etenee näin.



Ensimmäisenä varmasti kannattaa miettiä, mikä ala kiinnostaa. Tutkiahan voi sitten melkein mitä vain. Vaikkapa tuota yrittäjyyttä.

Vierailija
4/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopistossa (minulla kokemusta luonnontieteestä) jatko-opintoja aloittava, tohtorikouluun tuleva ihminen saa n. 2000 euron palkkaa. Joskus vähemmän, joskus enemmän. Apurahana vähän vähemmän, koska on verotonta tuloa.



Jatko-opintojen edetessä palkka nousee 2500 euroon ja tohtorin alkupalkka on 3000-3500, riippuen tehtävän vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osasta. Moni lähtee teollisuuteen yms. väiteltyään ja siellä palkka on yleensä isompi.



Osa-aikaisuus on neuvottelukysymys. Päivätasolla voi olla hankala järjestää (ja moni professori ei katso sitä tarpeeksi sitoutuneeksi, ehkä), mutta esim. moni tutkijalääkäri tekee kuukauden tutkimusta ja on klinikassa muutaman kuukauden jne.



Vierailija
5/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

apurahoilla helpommin järjesteltävissä kuin varsinaisesti millään tutkijan toimella. Tulot ovat silloin epävarmoja, mutta aikataulut omasi.



Välillä erilaisiin projekteihin haetaan myös osa-aikaisia avustajia tutkijan työtä tekemään, näitä löytyy kun seuraa työpaikkailmoittelua, mutta tässä olet sitten siinä projektissa kiinni siinä mielessä, että oman jatkotutkinnon edistäminen ei välttämättä onnistu, jos sitä tavoittelet.

Vierailija
6/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotain 'älyllistä' tasapainottamaan 'duunariuttani'. Nimenomaan niitä ahaa -elämyksiä, ehkä jotain tavotteita vielä elämän varrelle tutkijan uran kautta.

No eipä ole vielä maisterinpapereita, mutta aikas lähellä :)

mutta etenkin alkuvuodet ovat usein taloudellisesti epävarmoja. Vain harvat saavat ns. tutkijan toimia, joihin kuuluu palkka, vaan toimeentulo täytyy haalia apurahoista, joita täytyy itse hakea. Toisaalta työ on aika vapaata ja esimerkiksi osa-aikaisuus onnistuu yleensä hyvin. Olen itse työssä yliopistolla niin, että olen välillä palkkatyössä, jolloin työhöni kuuluu mm. opettamista, projektien suunnittelemista yms. mutta varsinaisen tutkimuksen tekemiseen jää harmittavan vähän aikaa. Välillä sitten olen apurahajaksoilla, jolloin keskityn artikkelien kirjoittamiseen. Iso osa tutkijan työstähän on aineiston keräämistä (välillä aika puuduttavaa) ja tutkimustulosten kirjoittamista. Niitä isoja ahaa-elämyksiä, kun saa analyysista jonkin mielenkiintoisen tuloksen, on loppujen lopuksi aika harvoin. Siitä huolimatta tykkään tästä työstä kovasti. Varmasti tilanne on sitten ihan erilainen, kun on jo tehnyt väitöskirjan ja riittävästi väitöskirjan jälkeisiä tutkimuksia ja pääsee esimerkiksi projektin johtajaksi.

Onko sinulla jo jokin maisteritutkinto?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika ruusuisen kuvan saat vastauksissa tutkijan hommista. Ota huomioon, että suuri osa tutkijoista tekee hommia määräaikaisilla apurahoilla. Tämä tarkoittaa, että myös esim. äitiyspäivärahat ovat sitten minimirahoja. Ja projektit etenevät sinusta huolimatta, joten jos saat jälkikasvua niin rahoitusta ei enää välttämättä palattuasi ole.



Suuri ponnistus on uusien apurahahakemusten ainainen rustaus.



Ja mikäli olet nainen, niin ns lasikatto tulee vastaan post doc kautesi jälkeen. Eli urakehitys valitettavasti aika usein tyssää siihen. Post doc homma eli muutaman vuoden väitöskirjan jälkeinen työhän tehdään useimmiten ulkomailla. Onko perheesi valmis muuttamaan?



Tutkimustyö on ihanaa, kun kaikki menee hyvin, mutta yksinäistä(kin) puurtamista yleensä. Eikä tutkijan uraa voi mitenkään järkisyillä valita vaan täytyy olla todella kiinnostunut jostain tietystä asiasta tai muuten homma tyssää nopeasti.

Vierailija
8/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

parhaimmillaan olla. Työtä rahoituksen alla, yrityksessä... mitä? Kansainvälistä työtä?

Onko 40 liian vanha aloittamaan tutkijana?

Kiitos jo etukäteen lisävastauksista :)

t. ap, joka nimenomaan haluaa tutkijaksi, koska on kiinnostunut alastaan, jolla työskentelee jo

Aika ruusuisen kuvan saat vastauksissa tutkijan hommista. Ota huomioon, että suuri osa tutkijoista tekee hommia määräaikaisilla apurahoilla. Tämä tarkoittaa, että myös esim. äitiyspäivärahat ovat sitten minimirahoja. Ja projektit etenevät sinusta huolimatta, joten jos saat jälkikasvua niin rahoitusta ei enää välttämättä palattuasi ole.

Suuri ponnistus on uusien apurahahakemusten ainainen rustaus.

Ja mikäli olet nainen, niin ns lasikatto tulee vastaan post doc kautesi jälkeen. Eli urakehitys valitettavasti aika usein tyssää siihen. Post doc homma eli muutaman vuoden väitöskirjan jälkeinen työhän tehdään useimmiten ulkomailla. Onko perheesi valmis muuttamaan?

Tutkimustyö on ihanaa, kun kaikki menee hyvin, mutta yksinäistä(kin) puurtamista yleensä. Eikä tutkijan uraa voi mitenkään järkisyillä valita vaan täytyy olla todella kiinnostunut jostain tietystä asiasta tai muuten homma tyssää nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu todella monesta asiasta. Ei sulle oikein voi vastata kunnolla tuntematta alaasi, nykyistä kokemustasi jne.



Sulla on kyllä vielä aika paljon matkaa tutkijaksi. Ensin pitää tehdä se gradu, sitten väikkäri (silloin voit kyllä jo päästä johonkin tutkimusryhmään, jos hyvin käy). Väikkärikin pitäisi rahoittaa jotenkin, eikä se aina ole helppoa. Voit tietty päästä johonkin ryhmään tosiaan, jolloin ryhmä saattaa saada yhteisen apurahan, mutta jos näin ei ole, tarvitset tohtorinkoulupaikan (ovat kiven alla) tai henkilökohtaisen apurahan (samoin). Yleensä noihin kaikkiin joutuu sitoutumaan kokopäiväisesti, tai voit tehdä hiukan alaan liittyviä hommia ohessa, mutta ne tuntimäärät, mitä oikeasti saa muuhun työhön käyttää, ovat todella vähäiset.



Sitten tosiaan se post doc -kausi voi venyä ja kestää, silloin sun on tarkoitus tehdä omaa, itsenäistä tieteellistä tutkimusta, osallistua seminaareihin, julkaista artikkeleita jne.



Jos sulla on todella hyvät tiedot ja taidot sekä hyvä verkosto jo nyt, voi olla, että ura lähtee rullaamaan lähes kuin itsestään, mutta jos näin olisi, todennäköisesti keskustelisit asiasta graduohjaajasi tai jonkun opettajasi kanssa etkä täällä av:lla.



En haluaisi lannistaa, mutta ei tuo kyllä helppoa yleensä ole.

Vierailija
10/14 |
02.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kk-palkkani alkaa nelosella (+ useampi satanen matkakorvauksia kuussa) ja tämä on vakityö.



Esimerkkinä vain, että tutkijoita toimii paljon eri aloilla ja työn sisältö, palkkaus ja ehdotkin vaihtelevat tosi paljon työpaikasta riippuen. Toki meilläkin on aina on paineita hakea rahoitusta, selviytyä projektihelvetissä jne., mutta sehän on tavallista työssä, että töitä pitää tehdä rahan eteen ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
10.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kk-palkkani alkaa nelosella (+ useampi satanen matkakorvauksia kuussa) ja tämä on vakityö.

Esimerkkinä vain, että tutkijoita toimii paljon eri aloilla ja työn sisältö, palkkaus ja ehdotkin vaihtelevat tosi paljon työpaikasta riippuen. Toki meilläkin on aina on paineita hakea rahoitusta, selviytyä projektihelvetissä jne., mutta sehän on tavallista työssä, että töitä pitää tehdä rahan eteen ;)

Vierailija
12/14 |
10.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

korkeatasoinen gradu, jotta on edellytyksiä päästä tekemään väitöskirjaa siten, että siitä joku maksaakin.



Joo, eli rahoituksen saaminen voi olla hankalaa ja mitä vanhempi olet, sitä hankalampaa se yleensä on. Tunnen muutamia todella lahjakkaita ihmisiä, mutta jotka ovat jo 40plus-ikäisiä ja heille rahoituksen saaminen väitöskirjoihin on ollut todella vaikeaa.



Jos kovasti toivot tutkijaksi niin työskentele kovasti nyt!



Mä tein aikanani väitöskirjan 5-vuotisen assistentuurin (jatkokoulutusvirka) puitteissa. Sain käyttää noin 70% työajasta väikkärin tekoon, loput työajasta meni opetus- ja hallintotehtäviin. Oli tosi ihanteellista, mutta noita paikkoja ei juurikaan enää ole.



Nykyään olen jo tohtori ja kyllä, pystyn tekemään osa-aikaista tutkijan työtä. Olen eräässä alaani liittyvässä järjestössä 60% työajalla eli teen keskimäärin 3 päivää viikossa töitä. Palkkani on tuossa työmäärässä 2000 eur/kk (eli laskettuna 3333 eur kokopäivätyöstä 60%). Loppuajan teen muita omia projektejani kuten tietokirjoja (joihin mulla on sitten apurahoja).



En halua mitenkään lannistaa, voit onnistua tosi hyvinkin!, mutta itselläni tähän tilanteeseen pääseminen on vaatinut ahkeraa ja kunnianhimoista ja päämäärätietoista opiskelua koko aikuisuuteni ajan eli ilmaiseksi en ole mitään saanut. Toki olen ollut onnekas esim. sen suhteen, että assistentuuri oli sopivaan aikaan auki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
11.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rahoitus voi järjestyä myös tutkijakoulujen avulla. Itselläni on nelivuotinen rahoitus, kuukausipalkka oli aluksi noin 2500 € /kk, jonka jälkeen se on noussut n. 200 euron portaissa julkaisujen myötä. Aloittavilla tutkijatohtoreilla kuukausipalkka on omalla alallani noin 3500 €.

Vierailija
14/14 |
11.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu mitä tutkit ja missä. Itse olen dippainssin koulutuksella tutkijana valtiolla ja saan palkkaa 4000 kuussa. Jos olisin jossain Nokialla tmv firmassa tutkimushommissa, saisin varmaan yli 5000 kuussa.