Miksi kaikissa koulun papereissa kysytään vanhempien ammattia?

siitä, miten työ ammatin kysyminen ei nykypäivänä tuo enää mitään lisäarvoa henkilön yksilöintiin verrattuna "sekatyömies Virtanen" -aikaan.



Olin tytön ja äitiysneuvolassa asiakkaana. Hoitaja kysyi ammattiani. Kerroin työtilanteeni. Hän halusi kuitenkin merkitä ammattini, koska "työtön" ei ole ammatti. Kerroin työhistoriani, joka oli hyvin sekalaista pätkätyötä. Hän kysyi edelleen, että "niin mutta mikä sun ammatti on". Tehtävänimikkeistä jos aletaan päätellä, minulla on ainakin 10 ammattia. Lopuksi sanoin tutkintoni, koska se on ainoa pysyvä ammattia kuvaava tieto, jonka saatoin antaa. Sekään ei oikein tyydyttänyt kysyjää. Minulla ei siis ole ammattia. Olisi ehkä pitänyt merkitä vain että "maisteri" ja "rouva".

Ainakin äidinkielentaitosi ja ulosantisi perusteella. Noh,päiväunensa kullakin.

samaa mietin.

Aikana ennen hetua auttoi ammatti yksilöimään henkilön samannimisten joukosta. Arvo tai ammatti on muutenkin koettu niin tärkeäksi osaksi henkilön identiteettiä, että sen mainitsematta jättäminen olisi loukkaavaa. Ei kauppaneuvos ja tohtori Virtasta kerta kaikkiaan voi kutsua herra ja rouva Virtaseksi.

Vaikuttaako vanhempien ammatti lasten kohteluun? Itsellä ja miehellä ns hyvän kuulloiset ammattit ja olen huomannut että niiden kysymisen jälkeen meihin suhtaudutaan aivan erilailla. Yritänkin aina välttää ammattini mainitsemista, muuten saadaan opettajille, lasteenhoitajille ja kaikille leikkikentällä kerran tapaamillemme ystäville jaella lääkitieteellistä ja juridista apua.

Juristi ja lääkäri pariskunta

No joo, en itsekään mielelläni mainitse olevani lääkäri vieraammassa seurassa. Osa ihmisistä todellakin haluaa heti jakaa koko sairaushistoriansa ja kai odottaa että olen jonkinlainen ihmeidentekijä.

Silloin tällöin törmää myös harmillisen kirjoitustaidottomiin kollegoihin mutta luulin että suurin osa hallitsee peruskielen.

minulle niillä ei ole mitään merkitystä. Vanhempien ammatit ja työpaikat tulevat kuitenkin vuosien varrella esille oppilaiden puheiden ja muuta kautta.



Luokanopettaja

mieltä ettei ei kuulu koululle. Se on vanhempien asia onko kotona ketään laittamassa lasta kouluun tai ei, eikä koulu voi asialle tehdä edes mitään vaikka tietäisi.

koska olen yövuorossa, koska lapset eivät olleet vuoropäiväkodissa. Joten eipä taida opettajakaan sillä tiedolla tehdä mitään, olenko joskus yön töissä vai en. Tai siirrynkö päivätöihin vähäksi aikaa ja sitten tekemään taas esimerkiksi yötyötä muutamaksi kuukaudeksi.

No, onneksi meillä ei ole työvuoroja kysyttykään. Eikä edes ammattia.

Kotiolot vaikuttavat lapseen monin tavoin. Järkevämpää olisi kysyä niin kuin edellinen vastaaja laittoi, eli kysytään, onko vanhemmilla työmatkoja tai vuorotyötä. Ammatista nämä voi usein (muttei aina) päätellä. Eli koulussa vähän tiedettäisiin, että onko kotona aamuisin joku, joka lähettää lapsen matkaan, vai pitääko lapsen osata lähteä itsenäisesti. Samoin, että onko iltapäivällä kotona joku vastassa, vai onko lapsella edessään pitkä ilta ilman valvontaa.

Se on vanhempien asia onko kotona ketään laittamassa lasta kouluun tai ei, eikä koulu voi asialle tehdä edes mitään vaikka tietäisi.

ja tulee ajoissa kouluun, niin silloinhan asia on ok. Mutta siinä vaiheessa jos on aihetta huoleen on koulun asia puuttua siihen.

"Tupakoiko joku perheestänne?" on sellainen, johon en koskaan vastaa. Vai pitäisikö vastata, että varmaankin teini-ikäinen tytär salaa nurkan takana?

ei se huoli synny vanhempien työvuoroista tai ammateista, vai ruvetaanko jo niiden perusteella epäilemään että nyt on jotain pielessä? Vai pitääkö papereihin ruveta raapustamaan että meillä on mummo kotona iltapäivisin niin ei tule pitkiä yksinoloja, tai että naapurissa asuva täti hoitaa lapsen aamulla kouluun? Tai että lapsi on omatoiminen ja osaa huolehtia itsensä kouluun?

Eiköhän se todellakin ole vanhempien oma asia, ja koulussa nähdään kyllä jos ongelmia on eli lapsi poissa tai myöhässä koko ajan.

Se on vanhempien asia onko kotona ketään laittamassa lasta kouluun tai ei, eikä koulu voi asialle tehdä edes mitään vaikka tietäisi.

ja tulee ajoissa kouluun, niin silloinhan asia on ok. Mutta siinä vaiheessa jos on aihetta huoleen on koulun asia puuttua siihen.

Ihan hyvin se voisi siinä olla olemattakin.

t. asianajaja

Juurihan sinullekin kerrottiin, että sitä ei lain mukaan saa kysyä.

Minäkään en tulkitsisi lakia av:lle kopioidun tekstinpätkän tai edes yhden linkitetyn tietosuojavaltuutetun kannanoton perusteella.

Sitä paitsi eihän Aarniokaan ole niin yksiselitteisesti todennut, että lain mukaan vanhempien ammattia ei saa kysyä, vaan nimenomaan niin päin, että saa kysyä opetuksen järjestämiseksi tarpeelliset tiedot. Nämä ovat vanhempien osalta yleensä toki vain nimi ja yhteystiedot, mutta tietosuojavaltuutetunkin mukaan perustellusta syystä voidaan tarvittaessa kysyä muitakin tietoja (esim. vanhempien ammattia). Tähän nähden em asianajajan kommentti oli ihan asianmukainen, kun hän totesi, että ei keksi mitään tällaista asiallista perustetta ammattitietojen keräämiseen ja oli siis itsekin sitä mieltä, että ne jätettäisiin keräämättä.

Olen ollut paljon opettajana, mutta en ole tavallisesti koskaan tiennyt oppilaitteni vanhempien ammatteja.



Kai se on joku muinaisjäänne entisiltä ajoilta ja kuvittelisin ainoan hyödyn olevan se, että tietäisi soittaako koulupäivän aikana merimiehelle, joka vastaa ehkä Tyynellä valtamerellä vai Siwan kassalle, joka ei ehdi vastaamaan työaikana.

Paitsi ettei niitä ammatteja ainakaan nykyisen luokkani oppilaskorteissa edes ole.



Ammatit muuten nykyään vaihtuvat aivan toiseen tahtiin kuin ennen. Pätkätyöläisen ammatti voi vaihtua useamman kerran vuodessa, joten ei sillä mitään merkitystä ole.



Kysytään sinä edelleen esim. oikeusaputoimistossa ja sairaalassa. Jälkimmäisen ymmärrän, sillä ammatti ja työ voivat vaikuttaa sairausloman määräämiseen.

Ei kukaan korkeasti koulutettu hyvässä työssä oleva mieti viitsiikö ammattiaan laittaa. Ihan ymmärrettävää että tällainen asia hävettää jos on työtön,kotiäiti tai siivooja

Ei se ihan noinkaan mene. Olen hyvin ylpeästi kirjoittanut aikanaan sekä "kotiäiti" että "työtön".

Myös silloin, kun oli jo valmiina akateeminen tutkinto - mutta sehän ei ollut ammatti.

Ammatti voi olla esim. suunnittelija tai neuvoja, joka ei varsinaisesti kerro yhtään mitään siitä, mitä työkseen tekee. Onko työpaikka (jota en myöskään kerro enkä sitä tietoa tarvitse) yliopiston huippuyksikössä, metsäfirmassa, ratsastuskoulussa, mainostoimistossa... vai missä lie.

Mä en ymmärrä, mitä ne sillä tiedolla tekee. Yleensä jätän vastaamatta, koska vaikka töissä täysipäiväsesti olenkin, koulu on vielä vähän kesken, joten minulla ei ole ammattinimikettä.

Tietääkö joku, miksi sitä edes kysytään?

Ja unohdin laittaa, että tarkoitan siis lapsen koulun papereita/lomakkeita..

Kumpikin olisi halunnut tiedon asikastiedostoonsa, ja kummallekin sanoin, että jätetään merkitsemättä, en edes kertonut. He tarvitsevat tietoa vielä vähemmän opettajat.



Lastemme koulussa opettajat ovat ottaneet vanhempien ammatit selville kysymällä joko erpävirallisesti vaikkapa ruokapöytäkeskusteluissa, tai sitten tunnilla opetuksen aikana. "Jos teistä tulisi isona saman ammatin harjoitta kuin isästänne, niin mikä teistä tulisi. Jokainen kertoo vuorollaan, aloitetaa X:sta.) Näppärää:( Tuli puheeksi kotona, koska oma lapseni ei osannut vastata. Isällään kun on erikoinen englanninliekinen titteli, ja sekin usein muuttunut.

Mä en ymmärrä, mitä ne sillä tiedolla tekee. Yleensä jätän vastaamatta, koska vaikka töissä täysipäiväsesti olenkin, koulu on vielä vähän kesken, joten minulla ei ole ammattinimikettä.

Tietääkö joku, miksi sitä edes kysytään?

Ja unohdin laittaa, että tarkoitan siis lapsen koulun papereita/lomakkeita..

En mitään koulutusta. Laitan sen alan minkä omakseni koen ja minkä töitä teen ja olen vuosia tehnyt. Ei minulla siihen virallista koulutusta ole, mutta on se ammattini silti.

Vaikuttaako vanhempien ammatti lasten kohteluun? Itsellä ja miehellä ns hyvän kuulloiset ammattit ja olen huomannut että niiden kysymisen jälkeen meihin suhtaudutaan aivan erilailla. Yritänkin aina välttää ammattini mainitsemista, muuten saadaan opettajille, lasteenhoitajille ja kaikille leikkikentällä kerran tapaamillemme ystäville jaella lääkitieteellistä ja juridista apua.



Juristi ja lääkäri pariskunta

Tuskin ne opet sillä tiedolla mitään tekee. Minäkin jätän tiedon täyttämättä, koska se ei vaikuta lapsen koulunkäyntiin mitenkään. Tai siis ei pitäisi vaikuttaa mutta voisin väittää että kyllä se jollakin tasolla vaikuttaa.



Itse olen ihmetellyt samaa neuvolan papereissa, niissäkin jätän kohdan täyttämättä. Vaikka siis olenkin ihan hyvässä ja keskiluokkaisessa ammatissa mutta kun se asia ei mielestäni kuulu mitenkään opelle tai terveydenhoitajalle.

minullakin on koulu kesken, mutta kun sen saan loppuun, on ammattinimikkeeni ihan sama kuin nyt tai ennen koulun aloittamista. Siis jos en muuten vaihda hommia töissä.



Mutta se on kyllä mielenkiintoista miksi tuota kysytään...

jotta siellä osataan tiedottaa mahdollisista ammatin raskauteen vaikuttavista tekijöistä.