Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten tällaista tilannetta voisi avata?
25.02.2011 |
Minulla on kaksi jo aikuista tytärtä, joilla on kauhean huonot välit. Pienempi sisko katkaisee välit aina aika-ajoin, sanoo että on vihannut isompaa siskoaan paljon lapsena ja nuorena, ja että vihaa edelleen. Pienenä nämä tappelivat paljon, aikuisena ovat kuitenkin olleet ihan hyvissäkin väleissä. Nuorempana tappelivat paljon niin, että pikkusisko hakkasi isompaansa, sekä satutti sanallisesti pahasti. Voiko tällaiselle tilanteelle tehdä mitään?
Kommentit (4)
Sanot että pikku sisko satutti sekä sanallisesti että fyysiesti. Mitä isosisko teki? Miten sinä puutuit tilteeseeen?
Meilläkin oli minun siskon kanssa pitkään huonot välit. Meillä tilanne johtui lähinnä siitä että minun isosiskona piti tehdä, osta ym. ja pienemmän ei tarviinnut, mutta kaikki etuudet pienempi sai kuitenkin yhtä aikaa kun muuten sille tule paha mieli. Olisiko jotain vastaavaa teilläkin. Keskustele kahden niiden molempien kanssa ja yritä selvittää miksi tilanne on se mikä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on sisarrusten välinen asia.
Minulle lääkäri sanoi että on tehtävä rajat itselleen mitä sietää toiselta ja jos ne ylittää niin silloin muistaa että se on syy siellä toisessa päässä ja lakkaa vaikka pitämästä yhteyttä kuin stressaa mitä toinen sanoo/tekee.
Minusta epäoleellista on mitä on lapsena tai nuorena tehty, aikuinen on vastuussa enempi teoistaan ja sanoistaan.
Lapsena ja nuorena vanhempi rajaa eloa, rankaisee ja kiittää. Mutta jos puhutaan nyt aikuisista niin he ovat vastuussa itse olemisestaan.
on vanhempien aikaansamaa. Minä muistan vallan mainiosti kuinka siskon harrastuksia tuettiin yksinhuoltajaäidin pienestä budjetista, mutta minun ei koska "et sinä kuitenkaan sitten sitä kauaa jaksa jatkaa"...
Lisäksi kaikki kivat lelut (mm. Lundby nukkekoti, Brion nukenvaunut) ostettiin tietenkin aikanaan siskolleni (koska oli vanhempi), mutta omituista on minusta se, että nyt kun olemme aikuisia, nuo lelut ovat äitini mielestä edelleen siskoni ja hän saa ne automaattisesti omille lapsilleen - minä en tyttärilleni... Tällaiset pikkuasiat aiheuttavat edelleen mielipahaa ja jonkinasteista kaunaa, mutta yritän olla aikuinen ja työntää ne syrjään.
Teidänkin perheessänne taustalla on ihan varmasti joko tietoista (tai tiedostamatonta!) suosimista. Minunkaan äitini ei millään tasolla tiedosta suosineensa siskoani, kiven kovaan väittää että kaikki on aina hankittu puoliksi ja samalla rahamäärällä molemmille... Hah.
Alue: Aihe vapaa
jotain, on se toki mahdollista, muuten ei.